Ajankohtaista
18.2.2008 Kari Stenholm: Lausunto Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmasta
Lue lausunto
20.1.2008 Virtavesien hoitoyhdistys ry: Lohikalojen alamittoihin saatava merkittävä korotus
Lohiasetusta ja kalastuslakia ollaan muuttamassa. Tässä yhteydessä tulee puuttua nykyisiin lohikalojen alamittoihin. Lähtökohdaksi on otettava, että emokalat pääsisivät kasvamaan riittävän isoiksi kyetäkseen kutemaan ainakin kerran. Toisena periaatteena muutoksessa on oltava alamittojen riittävyys turvaamaan kalakantojen myönteinen kehittyminen.
Lue tiedote täältä.
13.1.2008 Kari Stenholmin raportti Vantaanjoen tilasta vuonna 2007
Raportti pdf-muodossa luettavissa täällä.
4.1.2008 Virho ja vaelluskalat kiittävät huutokauppatuesta!
Perhokalastajat.net:in Masi sekä Fiskar-Stickan kalamies.com:issa
järjestivät äskettäin huutokaupat Virhon tueksi. Tulokset olivat
mainioita ja varoja pitäisi tulla yhteensä noin kolme tuhatta euroa.
Monet ovat siis ansiokkaasti osallistuneet huutokauppoihin. Lisäksi
samassa yhteydessä LVI-Kymppi Oy lahjoitti Virhon
mätihautomoon kaksi tarpeeseen tullutta pumppua.
Huutokauppojen tuotot tullaan käyttämään täysimittaisena hautomotoimintaan,
sekä pienvesien ja koskien kunnostamiseen vaelluskalojen ja muun
virtavesiluonnon elvyttämiseksi. Sivuiltamme löydät vuoden 2008 alustavan toimintasuunnitelman, mikä kertoo, ettei
kohteista ole totisesti puutetta. Tästä raporttiin
Vielä kerran: Virho ja vaelluskalat kiittävät kaikkia tavaraa lahjoittaneita ja niistä kilvan tarjonneita sivustojen käyttäjiä sekä huutokaupat järjestäneitä!
27.12.2007 Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto Hyvinkään Kurkisuon turvetuotantohankkeesta ja YVA:sta.
Lausunto .pdf muodossa.
7.12.2007 Huutokauppa Virhon tukemiseksi
Perhokalastajat.netissä järjestetään huutokauppa Virtavesien hoitoyhdistys ry:n tukemiseksi. Perhokalastajat.net toivoo, että sivuston käyttäjät osallistuvat aktiivisesti huutokauppaan sekä tuotteita ilmoittamalla, että huutamalla niitä.
Huutokaupan säännöt
Huutokauppaan
Hyvä Virhon jäsen tai yhteistyökumppani!
Ohessa Virtavesien hoitoyhdistyksen 19.11. syyskokouksen päätökset. Vuoden 2008 aiottuun toimintasuunnitelmaan kuuluvat Vastinkoski ja muita Lopen koskia, mätihautomo ja kalanpoikien istutukset, Vantaanjoki, työllistämishanke, Vihtijoki, Helsingin metropolipurot, kunnostustalkoita, Länsi-Uudenmaan Pomoväst-meritaimenhanke, Espoon virtavedet, Väänteenjoen kalatie, kotisivu-uudistus, sähkökalastusvälineiden hankkiminen sekä norppasähkön kriteerien uusiminen. Katso alla lisää.
Ilman eri päätöksiä Virho tietysti seuraa kunnostuksien onnistumista, kalakantojen kehittymistä yms. monissa muissakin esim. entisissä kohteissaan ilman, että niitä tässä yhteydessä mainitaan erikseen nimellä. Myös uusia kohteita sihtaillaan.
Talven tulo ei merkitse, että Virho siirtyy talviteloille. Suunnittelujen lisäksi kenttätasonkin toiminta jatkuu. Esim. Vantaanjoen Erkylänlukkojenpuroa kunnostetaan koko ajan, Vihtijoen Haimoon padon kalatien rakentaminen alkaa toivottavasti aivan lähiaikoina ja Lohjanjärven sekä Hiidenveden välinen kalojen vaellusväylä on myös lähdössä piakkoin avattavaksi Virhon voimin. Mätihautomolla tehdään tietysti kovin töitä koko talvi.
Mikäli sinulla on kysyttävää, kehittämisajatuksia tai vaikkapa kalahavaintoja, niin ota ihmeessä yhteyttä!
T: Markus Penttinen/Virhon sihteeri
5. Vuoden 2008 jäsenmaksu
Entinen 9€ henkilöjäsenille sekä vähintään 100 ? yhteisöjäseniltä.
6. Vuoden 2008 toimintasuunnitelma
Hyväksyttiin ensi vuoden alustava toimintasuunnitelma oheisen listan mukaisesti:
6.1.Vastinkoski
Vastinkosken hoitoa ja kalastuskäytäntöä jatketaan entisillä linjoilla. Lisäksi valtuutettiin Pekka Lindblad käymään neuvotteluja ylävirran Pilpalankosken ja Vääräkosken yhdistämisestä Vastinkosken lupaan Virhon kestävän kalastuksen periaatteiden pohjalta. Näin Vastinkosken kalastuspainetta saataisiin pienennettyä. Sen isot kalat ovat vähentyneet, mutta toisaalta kasvavia pieniä on mukavasti.
6.2.Mätihautomo ja istutukset
Virhon hallitus käy keskustelut hautomon jatkosta yhdessä Jorma Jukaraisen kanssa, kun rahoitus ja muut kysymykset ovat selvillä. Hautomoon saadut noin 50 000 taimenen ja lohen mätimunaa istutetaan myöhemmin valittaviin kohteisiin. Lisäksi selvitetään lisämädin hankinta. Hautomon toimintaa vaarantaa sen vesipumpun huonokuntoisuus eikä uuden ostoon ole varoja. Keskusteltiin lisäksi hautomolla olevan lohenmädin myymisestä pumpun oston rahoittamiseksi.
Vantaanjoen yhteistarkkailuohjelmaa laativa Kala- ja vesitutkimus oy/Ari Haikonen on toivonut joen istutuksien kohdentamista siten, että taimenien ja lohien luonnonlisääntymistä voidaan tutkia. Virhon ja Ari Haikosen välillä on sovittu minne taimenistutuksia voidaan tehdä. Tällaisia paikkoja ovat esim. Ohkolanjoki ja Sveitsinpuro. Lohi-istutuksista on esitetty monenlaisia näkemyksiä, jotka liittyvät osiin keskusteluun siitä, onko Vantaanjoessa ollut ennen lohta vai ei.
6.3.Vantaanjoki
Vantaanjoen vaelluskalatilanne näyttää hyvältä. Taimenia ja lohia on noussut jokeen runsaasti pitkin kesää ja syksyä. Taimenien kutua on havaittu Hyvinkäällä sekä Riihimäen ja Hausjärven etelärajalla saakka sekä pääuomassa että sivupuroissa. Myös lohien kutuhavaintoja on tehty Nurmijärven Myllykosken yläpuolella, mahdollisesti jopa Nukarinkoskella. Tulevana vuonna pyritään laajemmin tiedottamaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi. Myös Vantaanjoen isoista ongelmista pyritään tiedottamaan entistä paremmin ja ongelmia yritetään aktiivisesti vähentää.
6.3.1. Paalijoki
Alkusyksyllä tehdyssä sähkökalastuksessa Paalijoesta löydettiin luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia. Loka-marraskuun vaihteessa Paalijoessa havaittiin jopa 70 cm pituisia taimenia kutupuuhissa. Paalijoesta on tullut meritaimenien lisääntymispuro, jossa jatketaan vesistön ja kalojen seurantaa tulevanakin vuonna. Tulevana vuonna Uudenmaan metsäkeskuksen kanssa tullaan keskustelemaan Paalijoen vesistön kunnostamisesta, mm. valuma-alueen korjauksista, metsäkeskuksen ympäristökunnostusvaroilla. Joen alapään pajukko raivataan kunnolla tulevana kesänä Virhon työllisyysprojektin voimin.
6.3.2. Longinoja
Vantaanjoen sivuhaarassa Longinojalla järjestetään talkoot Savelassa Koirapuiston kosken alueella, kerätään varoja sen kunnostuksiin, seurataan kalakantaa ja veden laatua. Lisäksi ollaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Latokartanon alueen pyörätien rakentamisen vuoksi (tähän asti otettu hyvin huomioon Virhon esitykset) sekä siirrytään hoitotoimenpiteissä erityisesti kehä I:n alapuolelle, kun yläpuolelle on jo saatu hyvin elin- ja kutupaikkoja.
Haetaan myös Longinojalle lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskielto Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä. Purossa on nykyisin Helsingin kaupungin kalastuskielto, mutta joka ei ole yleisesti ihmisten tiedossa. Purolla on tavattu lukuisia kertoja salakalastajia. Puro on nykytiedon valossa Vantaanjoen vesistön tärkeimpiä lisääntymispuroja meritaimenelle. Puron nykyinen taimenkanta on saanut alkunsa Virhon kotiutusistutuksista. Virho on myös talkootyönä kunnostanut puroa taimenen kutu- ja poikastuotantoalueiksi.
6.3.3. Muuta Vantaanjoesta
Haetaan Tuusulan Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskielto Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä. Purossa on tänä syksynä sähkötetty ja todettu useaa eri ikäluokkaa taimenen luonnonpoikasia, jotka eivät ikänsä puolesta voi olla peräisin Virhon aiemmin tekemistä kotiutusistutuksista. Kutuaikaan purossa havaittiin myös kookkaita emoja, joista osa oli kokonsa perusteella melko varmasti merivaelluksen läpikäyneitä yksilöitä.
Erkylänlukkojenpurossa on havaittu tänä syksynä useita yli 60 cm pituisia taimenia kutupuuhissa. Puron kunnostukset saatetaan tulevana vuonna loppuun ja puroa seurataan aktiivisesti. Puron luonnontila pyritään kaikin tavoin varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa.
Hyvinkään Sveitsinpuro kunnostetaan meritaimenien lisääntymispuroksi ja sinne istutetaan tulevana keväänä taimenen vk-poikasia. Puron tilannetta seurataan aktiivisesti. Palojoen Palopuron kalatien rakentaminen viimeistellään ja jokea seurataan aktiivisesti.
Ohkolanjokeen istutetaan taimenen poikasia ja jokea seurataan aktiivisesti. Ohkolanjoen tilanne ei edisty tällä hetkellä toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste. Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padolle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Kellokosken kalatien rakentaminen avaa Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.
Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virho avasi kesällä havainnot-sähköpostiosoitteen, johon saadut ja havaitut kalat voi ilmoittaa. Joessa ei ole muuten mitään järjestelmällistä seurantaa. Tuloksena saatiin vajaat 70 havaintoa pienistä taimenista toistametrisiin lohiin. Seurantaa jatketaan 2008. Havainnot-sähköpostiosoitteelle voidaan ostaan operaattorilta roskapostisuodatus, jonka avausmaksu on 100 ? ja kuukausimaksu 3.
6.4.Työllistämisprojekti
Virho on palkannut viranomaisten tuella työttömiä kunnostushankkeisiin. Tulokset ovat olleet hyviä. Hankkeen jatko vuodelle 2008 ei ole vielä varma. Vanhojen päätöksien nojalla kunnostetaan ensin Vantaanjoen Erkylänlukkojenpuro ja Sveitsinpuro sekä Vihtijoen Sitinoja.
Uusiksi kohteiksi tulevat Fiskarsinjoen Brunkombäcken ja Espoonjoen Kauklahdenkoski. Lisäksi viimeistellään Palojoen Palopuron kalatie sekä vähintään selvitetään Pusulanjoen Töllin padon ohitusväylän rakentaminen.
Siuntionjoen Kvarnbynpuro ja Lempanså olivat myös esillä.
6.5.Vihtijoki
6.5.1. Kraatarin- ja Levoinkosket
Tänäkin syksynä levitetyille soraikoille tuli taimenia kutemaan. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä täytyy jatkaa mm. soraikkoja tukkivan hiesun vuoksi. Talkoot järjestetään perinteiseen tapaan ensi syksynä.
6.5.2. Olkkala, Kourlan mylly
Kosken kunnostus on edennyt loppusuoralle ja se viimeistellään ensi vuonna. Kiveämistä ja soraistamista tarvitaan lisää alaosilla.
6.5.3. Haimoon myllypato ja sen koski
Koskeen rakennettaneen kuluvan talven aikana kalatie. Sen toiminnan seuraaminen ja mahdollinen parantaminen ovat täten tulossa. Itse koski kaipaa myös kunnostusta.
6.5.4. Muuta
Annettiin Kari Tuukkaselle valtuudet selvittää Vihtijoen kalajärjestelyjä ja niiden kehittämistä.
Vihtijoen alueella on meneillään veden laadun parantamiseen tähtäävä kosteikkojenperustamishanke, jossa vaikuttaa Esko Vuorinen.
Vihtijoella pitäisi myös sivuhaaroja alkaa saada kuntoon. Pantoja sekä Sortoja vaikuttavat lupaavilta kehittämiskohteilta. Ensin mainitussa voi vielä olla taimenia nousuesteistä huolimatta. Jälkimmäisessä ei ole tuoreita havaintoja, mutta toisaalta sitä eivät vaivaa nousuesteet. Molemmat ovat hyvin vesitettyjä ja osin ilmeisen lähdeperäisiä.
6.6. Helsingin metropolipurot
6.6.1. Mätäpuro/Maunulanpuro
Haagassa ja Maunulassa virtaava puro on otettu mukaan Helsingin kaupungin pienvesiohjelmaan, ja kaupunki tulee vastaisuudessa tekemään taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan konevoimaa ja erityisasiantuntemusta vaativia kunnostustöitä purolla konsultoituaan sitä ennen Virhon edustajia. Mikko Saikku on laatinut listan kunnostustöistä Mätäpuron Metsäläntien eteläpuoliselle osalle ja Teemu Mökkönen ja Mikael Manninen Mätäpuron Metsäläntien pohjoispuoliselle osalle ja Maunulanpurolle. Priorisoitu toimenpidelista tullaan esittämään pienvesiohjelman Päivi Islanderille lähiaikoina.
Virhon omiksi talkookohteiksi alueelle vuonna 2008 ehdotetaan kiveämistä sopivissa paikoissa Maunulanpuron suorilla osuuksilla, Pirkkolan alueella, siirtolapuutarhan alueella, Metsäläntien eteläpuolella sekä Kauppalanpuistossa. Kiviainesta on todennäköisesti ilmaiseksi saatavissa kaupungilta tai seurakunnalta. Uusien soraikkojen rakentamista lienee syytä lykätä siihen asti, että kaupungin tulevaisuudessa rakentamat hiekkataskut ovat valmistuneet.
Yhtenä ongelmana on Hämeenlinnan moottoritien yläpuolella olevan putken ristikko, joka tulee täydelliseksi nousuesteeksi melkein jokaisen kunnon sateen tuoman roskien myötä. Esillä on ollut myös Mätäpuron nimenvaihto Haaganpuroksi.
6.6.2. Mellunkylänpuro
Purosta on saatu sähköttämällä paikoin hyviä taimentiheyksiä. Myös luonnonkutu on onnistunut. Sen aarrepuiston osuus on maisemoitu vesielämää haittaavalla tavalla. Kaupungin kanssa sovittu, että Virho jättää esityksen Aarrepuiston ongelmien korjaamiseksi. Lisäksi järjestetään talkoot ja myötävaikutetaan kaupungin pienvesiohjelman toteutumiseen. Vastuuhenkilö Ari Virtanen.
6.6.3. Muut metropolipurot
Viikinpuroon ja Mustapuroon aiotaan tehdä uusia istutuksia.
Helsingin perhokalastajat ry on kiinnostunut saamaan "nimikkopuroa" hoitoonsa Virhon ohjauksessa. Harry Schulman Helsingin perhokalastajista selvittää mitä seura voisi tehdä ja on sen myötä yhteydessä Virhoon.
6.7.Kunnostustalkoot 2008
Talkoita järjestetään ainakin Vastinkoskella, Vihtijoella, Mätäpurolla, Longinojalla, Mellunkylänpurolla sekä Glomsinjoella. Aikomus on tiedottaa niistä yhteisesti. Vastuuhenkilö Pekka Lindblad yhdessä kunkin kohdevastaavan kanssa.
6.8. Pomoväst
Pomoväst eli luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Länsi-Uudellamaalla-hankkeen 1. vaihe on ohi. Hanke onnistui olosuhteisiin nähden hyvin ja näin saatiin kattava kuva alueen mahdollisista taimenpuroista sekä niiden kunnostustarpeista. Löytyi 16 kunnostettavaa kohdetta, mutta vähemmistössä niissä on taimenia. Keväällä istutettiin niistä 5 taimenen poikasia. Annettiin Esko Vuoriselle valtuudet hankkeen jatkoselvittelyyn ja -suunnitteluun sekä sen pohjalta esityksen tekoon hallitukselle.
6.9. Espoon virtavedet
Kotiutusistutuksia jatketaan mahdollisuuksien mukaan Finnoonojan ja Lukupuron vesistöissä. Monikonpuron taimenkannan nykytilaa selvitetään. Mikäli taimenkanta katsotaan kadonneeksi, ruvetaan selvittämään mahdollisia kotiutusistutuksia.
Espoonjoen vesistössä selvitetään Glomsinjoelle talkookunnostusta, jossa koskipaikan ennallistamisella ensisijaisesti parannettaisiin (meri-) taimenen lisääntymismahdollisuuksia joen alaosalla. Samassa yhteydessä luotaisiin mahdollisuuksien mukaan potentiaalisia elinympäristöjä vesistössä esiintyvälle purohyrrälle, joka on uhanalainen jokiuomasta riippuvainen kovakuoriainen.
Kalateiden rakentaminen Espoon- ja Mankinjoen vesistöjen nousuesteisiin selvitetään.
Espoon kaavoituksen etenemistä seurataan ja puututaan tarvittaessa virtavesiin vaikuttaviin hankkeisiin. Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesi- ja valuma-alue-tietoisuuden parantamiseksi. Vedenoton vaikutuksia seurataan tarkasti vesistöissä ja vaikutetaan tuleviin hankkeisiin ja lupakäsittelyihin. Vastuuhenkilö Aki Janatuinen.
7. Väänteenjoen kalatie
Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatie rakennettaneen tämän talven aikana Virhon voimin. Esa Lehtinen kertoi, että Virholle kuuluvan omavastuuosuuden rahoitus saadaan yhdistyksen ulkopuolelta. Virho tekee yhteistyösopimuksen Lohjan kaupungin kanssa rahoitusasioiden selvittyä. Järvien välissä on 30 cm pudotuskorkeudella säännöstelypato, joka on osittainen vaelluseste. Monihaaraisen kalatien virtaamaksi tulee 0,7-1,5 kuutiota vettä sekunnissa. Sen pituudeksi tulee 130 metriä.
8. Sähkökalastusvälineiden hankkiminen
Selvitetään mahdollisuuksia hankkia sähkökalastusvälineet Virhon istutusten ja vaelluskalojen lisääntymisen sekä esiintymisen selvittämiseksi kunnostuskohteissa. Varoja voisi saada kalastuskorttivaroista, jotka tulevat helmikuussa hakuun. Välineiden hinta on noin 3000 euroa. Raportointi sähköistyksistä tulee hoitaa kunnolla. Vastuuhenkilöt Aki Janatuinen ja Esa Lehtinen, jotka ilmoittavat tuloksista Virhon hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.
Jos sähköistysvälineet saadaan, hallitus laatii listan sähköistettävistä kohteista. Lisäksi niiden käyttöä varten laaditaan toimintaohjeet sekä hankitaan asiankuuluvat luvat viranomaisilta.
9. Kotisivujen uudistus
Kotisivujen uudistus on loppusuoralla ja niitä viimeistellään. Lisäksi niitä varten tulee valmistella tekstejä eri kohteista. Uudet sivut julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.
10. Norppasähkön kriteerit
Suomen luonnonsuojeluliitolla on ns. vihreää sähköä varten omat norppakriteerit. Ne ovat nykyisin sellaiset, ettei vaadita edes kalateitä vesivoimaloihin ja sähköä voidaan tuottaa norppakriteereillä vaikka vesieliöstön vaellusmahdollisuudet olisi täysin tuhottu. Kriteeristö on ollut tänä vuonna uusittavana, mutta edelleenkään niitä ei ole saatu muutettua edes vähimmäisvaatimuksia vastaaviksi. Kriteeristö pitää saada kuntoon mahdollisimman pian. Virho vaikuttaa asiassa liittoon päin ja sen edustaja uusintahankkeessa on Esa Lehtinen.
Virhon hautomolla lypsy La 3.11
Virhon hautomolla Vantaan Tammistossa lypsetään Vantaanjoen emokaloja
lauantaina 07:00 alkaen. Urakka kestänee jonnekin klo 16:00 saakka, vähän
riippuen siitä, että miten emot antavat mätiä ja miten hommat sujuvat.
Lypsettävänä on taimenia ja jokunen isompi lohi.
Asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan lypsyä (ja ehkä
auttamaankin tarvittaessa). Vaatetus sään mukaan, sillä lypsy tapahtuu
ulkosalla.
Lisätietoja ja ajo-ohjeita voi kysellä Aki Janatuiselta, puh. 040 754 7778,
email: aki piste janatuinen ät helsinki piste fi.
19.10.2007
On aika kääntää katseet ensi vuoteen 2008. Virhon syyskokous pidetään maanantaina 19.11. klo 17.30- Uudenmaan ympäristökeskuksen tiloissa Itä-Pasilassa osoitteessa Asemapäällikönkatu 14. Esityslistalla on ensi vuoden toimintasuunnitelma: mitä tehdään ja missä. Osaksi jatketaan ja jalostetaan entistä toimintaa sekä kohteita, mutta uuttakin on ollut ilmassa.
25.10.2007
Lietepäästöjä Mätäpuron vesistössä kuvasarja pdf-tiedostona.
14.10.2007
Tervetuloa mukaan talkoilemaan Paimion Vähäjoelle ja Karhunojalle sunnuntaina
14.10.2007 alkaen klo 10.00. Kunnostustöiden päämääränä on erittäin uhanalaisen
meritaimenkannan poikastuotannon elvyttäminen. Karhunojan ja Vähäjoen
yhtymäkohdan koskialueelle muodostetaan talkoovoimin kutusoraikkoja ja
poikastuotantoalueita. Talkookutsu pdf-tiedostona.
5.10.2007
Satakunnassa talkoillaan Karvianjoen vesistön latvoilla. Talkookutsupdf-tiedostona.
TIEDOTE, JULKAISUVAPAA 11.6.2007
HAASTE KANSALLISIIN VIRTAVESITALKOISIIN
Suomalaiset haastetaan virtavesien kunnostustalkoisiin. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimi ja Virtavesien hoitoyhdistys järjestävät tänäkin kesänä koskilla ja puroilla sarjan kunnostustalkoita, joissa virtapaikkoja kohennetaan lähemmäs luonnontilaa mm. lohikaloille sopiviksi elinympäristöiksi. Järjestäjät toivovat runsasta osanottoa. Samalla haastetaan kalavesien omistajat, kala- ja luontojärjestöt, kalakerhot ja muut tahot mukaan työhön suomalaisen joki- ja puroluonnon, vaelluskalojen ja jokihelmisimpukan pelastamiseksi.
Virtavesiluontoa, vaelluskaloja, ja jokihelmisimpukkaa uhkaavat vesivoiman lisärakentaminen, vesistöjen rehevöityminen, jätevesipäästöt, ojitukset, ja liikakalastus. Tarvitaan lisäpanostuksia valistus- ja tutkimustyöhön, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien päästöjen pienentämiseen ja vesistöjen hoitotyöhön. Haastekampanja on hätähuuto virtavesiluonnon puolesta. Suomalaisia jokia on jo padottu, lannoitettu ja liattu enemmän kuin ne kestävät. Suunta on käännettävä päinvastaiseksi .
Kampanjaan liittyviä, avoimia talkoita järjestetään seuraavissa kohteissa.
Lauantaina 1.9. klo 12 alkaen järjestetään Helsingin Haagassa virtaavalla Mätäpurolla ja sen latvoilla Maunulan-purolla kunnostustalkoot. Talkoissa parannetaan purojen ekologista tilaa ja nostetaan sen arvostusta.
Talkoisiin pyydetään ilmoittautumaan 29.8. klo 18 mennessä Teemu Mökköselle, sähköposti teemu.mokkonen@helsinki.fi , puh. 040-539 1202. Talkooväen kokoontumispaikka on Maunulan-puiston jalkapallokentän reunalla, Koivikkotie 12 kohdalla.
Maunulan-puron ja Mätäpuron vesistö saa alkunsa Helsingin Keskuspuiston lähteistä. Nimistä huolimatta purojen vesi on hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Vuonna 2000 vesistöön istutettiin taimenen pienpoikasia, jotka ovat menestyneet hyvin. Syksyllä 2004 taimenet kutivat ja seuraavana keväänä syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen taimensukupolvi. Talkoot ovat Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Taimentiimin yhteisprojekti.
Lauantaina 8.9. klo 10 alkaen järjestää Virtavesien hoitoyhdistys Vihtijoella, Haimoossa kiveämistalkoot. Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista. Haimoon kylässä ei hyväksytä tilannetta. Siellä ryhdyttiin tuumasta toimeen. Syksyllä 2005 järjesti Kari Tuukkanen talkoot, joissa kivettiin jokiuomaa ja levitettiin seulottua soraa taimenten kutupaikoiksi. Kunnostus jatkuu edelleen.
Talkoisiin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti kari.tuukkanen@digicenter.fi
Lopella, Vastinkosken perhokalastusalueella talkoillaan lauantaina 15.9.
Pitkäjänteisen hoitotyön ja kalakannan ehdoilla tapahtuvan kalastuksen ansiosta Vastinkosken ja sen ympäristön jokialueella on elinvoimainen taimenkanta, jonka tukemiseen ei tarvita kalaistutuksia. Kosken hoito ja jokasyksyiset talkoot tukevat koskialueen taimenkannan jatkuvaa kehittymistä.
Tietoa talkoista ja Vastinkoskesta antaa Pekka Lindblad, puh. 050 556 7214, s-posti pekka.lindblad@kolumbus.fi. Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Vastinkosken kotisivu on osoitteessa www.virtavesi.com
Taimentiimi järjestää sunnuntaina 23.9. klo 10 Helsingin, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot. Talkoissa jatketaan 2000-luvun alussa aloitettua pitkäjänteistä parannustyötä.
Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron ja sen taimenkannan hyväksi. Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka tilasi Uudenmaan ympäristökeskukselta talvella 2006 mittavan kunnostustyön Longinojalle. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, puistoalueella mutkittelevaa uomaa. Talkoilla on tarkoitus jatkaa tähänastista hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydentää Helsingin kaupungin toimenpiteitä.
Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä saa lisätietoja Taimentiimin vetäjältä, Juha Saloselta, puh. 050 594 999, s-posti juha.salonen@skes.org.
Lisätietoja Taimentiimistä ja Longinojasta löytyy myös www-sivulta http://www.skes.org/taimentiimi.php
Vantaanjoen nousutaimenista kaivataan havaintoja
Vantaanjokeen nousevia taimenia näyttää olevan Vanhankaupunginkoskella tällä hetkellä varsin mukavasti. Havaintoja nousutaimenista on tehty myös Vantaankoskella. Nousutaimenia saattaa olla myös Nukarinkoskella. Pari vuotta sitten nousutaimen saatiin Nukarinkoskelta näihin aikoihin. Olisi hyvä jos nousevista taimenista ja lohista saataisiin tietoja esim. tämän uutisen kommenttien kautta.
Virho seuraa Vantaanjoen taimenien ja lohien nousua aktiivisesti mm. tällä keskustelupalstalla. Jos et halua julkaista tietoja saaliistasi ja sen saantipaikasta, tai muista havainnoista nettipalstoilla, voit lähettää ilmoituksesi sähköpostilla suoraan Virholle osoitteeseen havainnot@virtavesi.com
Kaikki havainnot nousevista taimenista ja lohista ovat tärkeitä. Pienikin yksittäinen havainto voi olla tärkeä, joten se kannattaa lähettää. Mitä ylempänä joella havainto tehdään, sitä merkittävämpi se voi olla.
Em. osoitteeseen tietoja lähettäneiden nimiä ei julkaista. Saalistietoja, saantipaikkoja ja mahdollisesti muita havaintoja saatetaan tarpeen mukaan julkaista mahdollisimman oikean kuvan esittämiseksi taimenien ja lohien nousemisesta Vantaanjoella.
Kuuleminen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Uudenmaan
ympäristökeskuksen alueella
Oletko kiinnostunut siitä, missä kunnossa kotikuntasi,mökkikuntasi tai
maakuntasi vesistöt ja pohjavedet ovat? Haluatko osallistua ja auttaa
viranomaisia suunnittelemaan vesienhoitoa siten, että vedet ovat hyvässä
kunnossa sekä ihmisten tarpeisiin että eliöstölle? Kerro mielipiteesi ja
näkökantasi vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kuulemisaika on 21.6. -
21.12.2007.
Lisätietoja Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilla
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=236116&lan=fi&clan=fi
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=236116&lan=fi&clan=fi
Kevätkokouksen 2007 muistiinpanoja, Lue lisää
Kunnostukset, perhokalastus ja Espoon virtavedet - Ohessa Markus Penttisen ja Aki Janatuisen esitys näistä aiheista Espoon perhokalastajille 16.4.2007 Lue lisää
Hyvä virtavetten ystävä ja yhteistyökumppani!
Virtavesien hoitoyhdistys kutsuu sinut vuosikokoukseensa, joka pidetään keskiviikkona 2.5. klo 17.30. Jos olet vähääkään kiinnostunut virtaavien vesien ja vaelluskalojen kohtalosta, niin tule ihmeessä paikalle. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esityslistalla on erityisesti Virhon tämän vuoden toimenpiteet ja hankkeet. Monenlaista on jälleen luvassa ja tiedossa koskien, purojen, jokien jne. hyväksi
Paikkana on Uudenmaan ympäristökeskus Itä-Pasilassa osoitteessa Asemapäällikönkatu 14 (melkein Pasilan rautatieaseman vieressä).
TERVETULOA!
Virhon puolesta terveisin Markus Penttinen, yhdistyksen sihteeri
4.4.07
Virho on tehnyt vuoden ensimmäiset taimenen pienpoikasistutukset etelärannikon vesistöihin. Istutukset ovat jokavuotinen perinne. Istutusten
edistymistä voit seurata täältä ... (pdf-tiedosto)
Virhon purokunnostusohjelma vuonna 2007
Erkylänlukkojenpuro
Virho on jo kuljettanut Erkylänlukkojenpuron varteen 7,5 rekkakuormallista kunnostuksissa tarvittavaa kivi- ja soramateriaalia.
Sveitsinpuro
Virho kunnostaa Sveitsinpuron meritaimenien kutu- ja poikastuotantoalueeksi.
Virtavesien hoitoyhdistys jatkaa työllisyysprojektinsa voimin vuonna 2007 purokunnostuksia pääosin Vantaanjoella, mutta myös Karjaanjoen vesistöä kunnostetaan. Keväiset kunnostukset Vantaanjoella aloitetaan Hyvinkään pohjoispuolella sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron kunnostuksella, joka aloitettiin jo vuonna 2006.
Seuraavaksi kunnostetaan Hyvinkäällä sijaitseva Sveitsinpuro. Kesällä kunnostukset jatkuvat Hyvinkäällä vuonna 2006 aloitetulla Palojoen kunnostuksella. Palojoen kunnostuksen jälkeen siirrytään Mäntsälässä sijaitsevalle Ohkolanjoelle. Lopuksi syksyllä kunnostetaan Vantaanjoen vesistön Lepsämänjokea. Karjaanjoen vesistön Sitinojan kunnostukset suoritetaan sopivana ajankohtana Vantaanjoen kunnostusten välissä.
Virho tulee järjestämään myös useita talkookunnostuksia, joista useimmat tehdään Karjaanjoen vesistössä, mm. Vihtijoella ja Vastinkoskella. Mahdollisesti myös Vantaanjoella suoritetaan talkookunnostuksia.
Loppuraportti työllisyyspoliittisella projektituella
vuoden 2006 aikana toteutetuista töistä
Tästä voi ladata raportin (PDF)
Paalijoen kalataloudellinen kunnostaminen vuosina 2005-2006
Paalijoen kunnostusprojekti päättyi vuoden 2006 lopussa varsin hyvissä merkeissä. Syksyllä 2006 alimmalla koskella Hyvinkäällä kutivat suuret kalat.Tästä sivulle
Vuonna 2006 Vantaanjokeen nousi taimenia ja lohia ennätysmäärät
"Vuonna 2006 Vantaanjokeen nousi taimenia ja lohia enemmän ja ylemmäs kuin koskaan ennen viimeisten vuosikymmenien aikana. Nousukaloista tehtiin havaintoja Nukarinkoskella, Hyvinkäällä ja jopa Hyvinkään yläpuolella saakka. Vantaanjoki on kehittymässä hyväksi meritaimen- ja mahdollisesti lohijoeksikin. Monet ongelmat haittaavat kuitenkin edelleen Vantaanjoen elpymistä." Tästä sivulle
Virho 2007 - syyskokouksen satoa
Virtavesien hoitoyhdistys piti syyskokouksensa 22.11. Kokouksen pääaiheena oli ensi vuoden alustavan toimintasuunnitelman hyväksyminen. Toimintaa ja tapahtumia on tiedossa runsaasti. Ohessa tiivistetysti tietoa tärkeimmistä kohteista ja niiden kehittämisestä vuotta 2007 ajatellen:
1. Vastinkoski
Lopen Vastinkoskella jatketaan entiseltä pohjalta. Lisätään kalastussuosituksiin kuitenkin se, että vapautettavia kaloja ei saa nostaa pyynnin yhteydessä vedestä. Lisäksi Vastinkoskelle kotiutumaan alkaneesta harjuksesta tehdään täysin pyydä- ja päästä-kala. Vastuuhenkilö Pekka Lindblad.
2. Mätihautomo ja istutukset
Vantaanjoen varrella sijaitsevalla Virhon mätihautomolla on nyt noin 41 500 mätijyvää meritaimenen istutuksia varten. Lisäksi sitä ostettaisiin jonkin verran lisää ja myös lahjoitusmätiä yritetään saada. Emokalojen kutupyynti on lopetettu tältä vuodelta ja ensi vuonna toivotaan saatavan erityisesti lipolla pyydettyjä emokaloja niiden hyväkuntoisuuden vuoksi. Hautomon rahoitus on kunnossa vuodeksi 2007. Lisätoimenpiteenä Virho anoo kalakorttivaroista ostettavaksi noin 100 kpl mätibokseja, joissa mätiä voidaan upottaa joen pohjaan odottamaan poikasten kuoriutumista. Vastuuhenkilö Jorma Jukarainen.
3.Vantaanjoki
3.1. Paalijoki
Riihimäellä sijaitseva Paalijoki on lähinnä seurannan, muttei aktiivisten toimenpiteiden kohde. Tänä vuonna alimmasta kunnostetusta koskesta löytyi iso kutukuoppa ja koskessa on ilmeisesti ollut isojakin kutukaloja. Tästä näkökulmasta näkymät ensi vuodelle saattavat olla hyvät. Tilannetta varjostaa kuitenkin Paalijoen vähävetisyys kuivana aikana. Paalijoen lähtöpaikassa Paalijärven alapäässä olevan pohjapadon yli ei ole kuivana aikana virtaamaa eikä alivirtaamajuoksutusta saada mahdollisesti järjestymään. Täten ylin koski voi kuivua. Vastuuhenkilönä Kari Stenholm.
3.2. Longinoja
Longinojalla jatketaan edellisten vuosien kaltaista toimintaa eli jatkokunnostuksia, seurantaa yms. Vuodeksi 2007 jäi tältä vuodelta jäljelle kutusoraa ja myös puuainesta voidaan käyttää kohentamaan Longinojaa. Tämänsyksyiset taimenet kutivat moniin erilaisiin paikkoihin ja näyttäisi vastaisuudessakin olevan parasta laittaa kutusoraa vaihtelevasti uoman eri osiin. Helsingin kaupunki saattaa tilata Longinojan alaosiin jatkokunnostuksia TE-keskukselta. Vastuuhenkilönä Juha Salonen.
3.3. Muuta Vantaanjoesta
Vuonna 2007 panostetaan erityisesti Vantaanjoen isojen ongelmien poistoon. Tällaisia ongelmia ovat verkkokalastus Vantaanjoen edustalla lohien ja taimenien kutunousun aikana, Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käyttö, Vanhankaupunginkosken kalastusjärjestelyt, kalastuksen valvonta itse joella ja usein toistuvat jätevesipäästöt joen varren kunnissa. Ongelmia tullaan pitämään esillä julkisuudessa entistä enemmän ja ongelmia aiheuttaviin tahoihin ollaan yhteydessä mahdollisimman aktiivisesti.
Kaikki Virhon viralliset edustajat huolehtivat siitä, että Vantaanjoen isoja ongelmia pyritään aktiivisesti poistamaan sen organisaation toimesta, jossa he Virhoa edustavat. Muidenkin virholaisten toivotaan vaikuttavan kaikissa virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä niin, että ongelmia todella saadaan vähennettyä. Virhon viralliset edustukset ovat: Vantaanjoen kalastusalueen hallitus Pekka Lindblad ja Sampo Vainio, Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelman seurantaryhmä Kari Stenholm, Vantaanjoki-neuvottelukunta Kari Stenholm. Vastuuhenkilönä Kari Stenholm.
4.Työllistämisprojekti
Projekti jatkaa ensi vuonnakin Hyvinkään Erkylänlukkojenpurolla ja mahdollisesti Nurmijärven Palojoella. Uutena kohteena aloitetaan Mäntsälässä sijaitseva Ohkolanjoki, Hyvinkään Sveitsinpuro sekä Nurmijärvellä ja Vihdissä sijaitseva Lepsämänjoki. Nämä kuuluvat Vantaanjoen vesistöön. Vihtijoen Sitinoja otetaan myös tulevaksi kohteeksi. Sen yhteydessä otetaan kuitenkin huomioon alavirrassa mahdollisesti toteutettavat uomaan vaikuttavat muutostyöt.
Tavoitteena on, että työllisyysprojektissa olisi kaksi porukkaa ja vetäjää tekemässä nykyisen yhden sijasta. Virhon hallitus tarkentaa työllisyyshankkeen tavoitteita talven ja kevään mittaan. Vastuuhenkilönä Esa Lehtinen.
5.Vihtijoki
5.1. Kraatarin- ja Levoinkosket
Jatketaan Kraatarin- ja Levoinkoskien soraistuksia ja taimenkannan seurantaa. Tältä vuodelta paikalle jäi vuodeksi 2007 kutusoraa. Joenvarren asukkaat ovat tukeneet huomattavasti kunnostuksia ja osallistuneet niihin, mikä helpottaa jatkotyötä. Vastuuhenkilönä Kari Tuukkanen.
5.2. Olkkala, Kourlan mylly
Jatketaan Olkkalassa sijaitsevan Kourlan myllyn kosken peruskunnostuksen loppuunsaattamista. Jäljellä on vielä jonkin verran etenkin soraistusta ja kiveämistä. Mikäli muut hankkeet mahdollistavat, ensi vuonna ajankohtaistuu Porintien sillasta alavirtaan sijaitsevan ns. alakosken kunnostusluvan hakeminen. Kalatien toimivuuden tutkimiseksi tiedustellaan padon omistajalta kalatien suulle asetettavalle pyyntilaitteelle koekalastuslupa. Vastuuhenkilönä Markus Penttinen.
5.3. Haimoon myllypato ja sen koski
Otetaan Haimoon myllypadon kosken kunnostus uudeksi kohteeksi ensi talvesta. Olkkalan kalatien rakentamisen jälkeen kalat voivat nyt nousta Haimooseen asti vapaasti Hiidenvedestä. Padon yhteyteen on tavoitteena rakentaa kalatie. Padosta ylävirtaan ovat Vihtijoen tärkeimpiin kasvu- ja kutualueisiin kuuluvat Kraatarin- ja Levoinkosket, jotka ovat vielä eristyksissä. Kalatien lisäksi kunnostuksessa on kyse etenkin soraistuksesta. Näihin koskitilan omistaja on jo myöntänyt luvan. Padon alapuolinen runsaat parisataa metriä pitkä koski kaipaa myös suojapaikkojen lisäämistä. Vastuuhenkilöinä Markus Penttinen ja Kari Tuukkanen.
5.4. Muuta
Vihtijoen taimenten DNA-tutkimusten tulokset ovat käytettävissä ensi vuodeksi. Tuloksien tultua arvioidaan niiden mahdollinen vaikutus vesistön kunnostustoimiin.
Myötävaikutetaan esimerkiksi valistustyöllä valuma-alueajattelun edistymiseen myös tässä vesistössä. Hiidenvesi-projektin tavoitteena on rakentaa alueella noin puolentuhatta saostusallasta, mutta vain muutama on saatu aikaiseksi. Vastuuhenkilöt Kari Tuukkanen ja Markus Penttinen.
6. Helsingin urbaanipurot
6.1. Mätäpuro
Jatketaan aloitettujen kaltaisia hoitotoimenpiteitä eli kunnostuksia ja seurantaa. Tavoitellaan edelleen puron rauhoittamista kalastukselta vähintään Vihdintien yläpuoliselta osuudelta ja Hämeen moottoritien yläpuolisen putkiristikon korjaamista siten, ettei se ole enää nousueste. Myötävaikutetaan esimerkiksi asiantuntijanäkemyksin Hakamäentien korjauksen sekä kaupungin pienvesiohjelman toteutukseen siten, että ne olisivat sopusoinnussa Mätäpuron kalaston kehittämisen kanssa. On lisäksi olemassa ns. "Mätäpuron perusparannus-hanke", jonka tarkoitukset ja vaikutukset myös Virholle selvitetään. Ensi vuodeksi selvitetään myös jokiravun istutusmahdollisuudet Mätäpuroon. Vastuuhenkilö Mikko Saikku.
6.2. Muut metropolipurot
Helsingin itäosan Vartiokylänlahteen laskevaan Mellunkylänpuroon istutetaan meritaimenen poikasia ensi keväänä ja otetaan se muutenkin kehittämiskohteeksi. Helsingin Strömsinlahteen laskeva Mustapuro inventoidaan ja sinnekin mahdollisesti istutetaan poikasia. Lisäksi Helsingin Vanhankaupunginlahteen laskee Viikinojan kunnostustarve selvitetään. Istutusmahdollisuudet selvitetään myös siihen. Vastuuhenkilöt Juha Salonen, Ari Virtanen ja Aki Janatuinen.
7.Kunnostustempaus
Järjestetään kunnostustempaus myös vuonna 2007 eli joukko kunnostustalkoita, joista tiedotetaan yhteisesti. Alustavasti kohteina voisivat olla Longinoja, Mätäpuro, Vihtijoki, Vastinkoski ja Glomsinjoki. Muut mahdolliset kohteet tulevat esille talven aikana.Tavoitteena on, että kohteet ja ajankohdat on määritelty viimeistään maaliskuussa ja että tiedotusvälineille asiasta menee yhteinen paketti julkaistavaksi viimeistään alkukeväästä. Vastuuhenkilö Pekka Lindblad ja kohdevastaavat.
8. Pomoväst - meritaimenelvytystä Länsi-Uudellamaalla
Pomoväst-projekti "Luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Läntisellä Uudellamaalla" jatkuu 30.6.2007 asti. Hankkeessa inventoidaan Länsi-Uudenmaan rannikkoalueen puroja ja jokia, jotka voivat sopia meritaimenelle lisääntymis- ja elinalueiksi (yhteensä noin 40 puroa ja pikkujokea). Syksyllä tehtyjen inventointien ja sähkökoekalastusten tuloksista laaditaan opinnäytetyö ja valitaan kunnostukselle otollisimmat virtavedet. Niistä tehdään tarkemmat kunnostustarveselvitykset.
Parhaille, valituille kohteille laaditaan suunnitelmat ja haetaan maanomistajien suostumukset. Hankkeen loppuraportti valmistuu kesäkuussa, jolloin järjestetään myös tiedotustilaisuus tiedotusvälineille ja yleisölle. Virho suunnittelee, johtaa ja koordinoi hanketta. Käytännön työn eli maastoinventoinnit, kunnostustarveselvityksen ja raportoinnin tekee konsultti Virhon valvonnassa. Virhon hallitus täsmentää hanketta ja sen jatkoa ensi vuonna. Vastuuhenkilö Esko Vuorinen.
9. Espoon virtavedet
Otetaan mm. Bodom-järvestä lähtevä Glomsinjoki kunnostuskohteeksi. Sitä eivät juurikaan vaivaa nousuesteet, mutta koskia on. Helpoin kohde olisi sen vanhasta myllypadosta alaspäin sijaitseva alue. Kyse on lähinnä soraistuksesta ja kiveämisestä.
Selvitetään lisää taimenkannan tilannetta Gammelgårdsbackenissa-Niipperin Myllypurossa, Askistonpurossa, Herukkapurossa, Häklänpurossa, Finnoonojassa, Lukupurossa, Pyykorvenojassa ja Monikonpurossa. Monikonpuroon yritetään palauttaa taimenkanta, mikäli se todetaan kadonneeksi. Finnoonojaan, Lukupuroon ja Pyykorvenojaan istutetaan Virhon hautomon taimenpoikasia.
Edistetään valuma-alueajattelua erityisesti suo-ojien vesistöille aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Vastuuhenkilöt Aki Janatuinen ja Jyrkin Riikinsaari.
10. Muuta
Jatketaan taimenkannan ja vesien kehittymisen seurantaa Virhon aikaisemmissa kohteissa, kuten Karkkilan Nuijajoella ja Karisjärvenkoskessa.
Virhon Kotisivut uudistuvat. Vastuuhenkilöt Juha Salonen ja Pekka Lindblad. Lisäksi ei ehditty käsitellä uuden esitteen laatimista Virhosta ja "Lapin Virhon" perustamista.
21.10.06
KUTSU VIRHON SYYSKOKOUKSEEN: 22.11. KLO 17.30
Virho pitää tavanomaisen syyskokouksensa keskiviikkona 22.11. alkaen klo
17.30. Paikkana on Uudenmaan ympäristökeskus Helsingin Pasilassa osoitteessa
Asemapäällikönkatu 14. Käytännössä paikka on Asemapäällikönkadun sekä
Ratapihantien kulmauksessa, vastapäätä Pasilan rautatieasemaa.
Kokouksen kärkiaiheena on ensi vuoden toimintasuunnitelman käsittely: mitä
Virtavesien hoitoyhdistys aikoo tehdä vuonna 2007. Suunnitteilla on jälleen
monia hankkeita.
Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita kokoukseen! Tule ja vaikuta.
Lisätiedot Virhon sihteeriltä Markus Penttiseltä.
21.10.06
Vantaanjoella "haisee"
Vantaanjokeen päästetään joka vuosi raakaa, puhdistamatonta jätevettä, joka
sisältää ulosteita virtsaa ja muita vesiluonnolle erittäin haitallisia aineita.
Viimeisin Virhon tietoon tullut "loraus" oli suuruudeltaan peräti 260
000 litraa ja se tapahtui Hyvinkäällä Veikkarin pumppaamosta 4.10.2006.
Jos havaitset jokivarressa epämääräistä hajua tai muita merkkejä mahdollisista
viemärivesien tai muiden haitallisten aineiden päästöistä, ota heti yhteyttä Kari Stenholmiin tai muihin Virhon yhdyshenkilöihin
Lisää aiheesta
8.10.06
Juhan Taimen-blogi
Virhon hallituksen jäsen Juha Salonen on
perustanut blogin eli nettipäiväkirjan, johon hän kerää havaintoja mm. taimenten
kutuun valmistautumisesta pääkaupunkiseudun puroilla ja joilla. Kannattaa tutustua ja
osallistua havaintojen keruuseen.
7.10.06
Helsingin Mätäpurolla ja Longinojalla koekalastettiin 5.10.2006
Helsingin "City-taimenpuroilta" löydettiin RKTL:n suorittamassa sähkökalastuksessa
runsaasti taimenta. Etelä-Haagan, Mätäpurolla
taimenet olivat enimmäkseen vuoden tai kahden ikäisiä. Viime keväänä syntyneitä
kaloja ei valitettavasti tavoitettu. Saaliiksi saadut taimenet olivat sen sijaan
hyväkuntoisia. Mätäpuro on nimestään huolimatta lohikaloille ihanteellista
kasvuympäristöä. Keskuspuistosta alkunsa saavan puron vesi on hyvälaatuista, mutta
taimenten kutupaikkoja on niukalti. Parannusta tilanteeseen saatiin viime elokuussa,
lisääntymisalueiden kunnostustalkoissa.
Malmin Longinojasta tavattiin
jo toisena vuonna peräkkäin paljon keväällä syntyneitä nollikastaimenia sekä sitä
vanhempia ikäluokkia. 2000-luvun alusta jatkunut kunnostustyö tuottaa siis hyvää
tulosta. Näiden pikkupurojen tuottamat taimenenet ovat erittäin tärkeä lisä
Suomenlahden uhanalaiseen meritaimenkantaan.
19.9.06
Vastinkoskella talkoiltiin lauantaina 16.9.2006
Vakiintunut joukko Vastinkosken ystäviä kokoontui aurinkoisessa syyssäässä
koskelle puhdistamaan taimenten kutusoraikoita ja kiveämään kosken yläosan
virranreunoja. Osa talkooväestä siirtyi iltapäivällä Vihtijoelle soraistamaan Markus
Penttisen johdolla Kourlan myllyn koskea.
Vastinkosken hoitaja Pekka Lindblad ja Markus Penttinen
kiittävät lämpimästi ahkeraa talkooväkeä.
17.9.06
Vihtijoen talkoot Haimoossa 09.09.2006
Toiset Virhon talkoot Vihtijoella,
Haimoossa keräsivät noin 20 innokasta miestä ja naista! Myös paikallislehden,
Luoteis-Uusimaan toimittaja ehti paikalle Lisää
11.9.06
Helsingin Mätäpurolla talkoitiin 26.8.2006
Lukuisa määrä Haagalaisia ja virtavesiaktiiveja levitti kutusoraa ja kivesi
purouomaa kauniissa loppukesän säässä. Lisää
10.9.06
Vastinkoskella talkoillaan lauantaina 16.9. klo 10 alkaen
Vastinkoskella pidetään perinteiseen tapaan hoitotalkoot kalastuskauden
päätteeksi. Talkoilla varmistetaan että taimenten lisääntymisalueet ovat kunnossa
lokakuun lopulla tapahtuvan kudun onnistumiseksi. Lisää
2.9.06
VIHTIJOEN KUNNOSTUSTALKOOT
HAIMOOSSA
Taimenen ja ravun elinolojen parantamiseksi järjestää Virtavesien hoitoyhdistys
Haimoossa Kraatarinkosken ja Levoinkosken kunnostustalkoot LAUANTAINA 09.09.2006
klo 11.00 alkaen Kokoontuminen Kraatarinkoskentien ja Haimoontien liittymässä.
Varustaudu saappailla tai kahluuvarusteilla, sillä kahlailemme joessa soraa kuljettaen.
Jos omistat talikon, lapion, kestävän ämpärin, kottikärryt, rautakangen tms ota
mukaasi.Pukeudu lämpimästi, sillä vesi on jo kylmää. Nuotiolla makkaran paistoa ja
limua. Lisätietoa antaa Kari Tuukkanen
0400 480 260
27.8.06
SKES:n Taimentiimi järjestää Helsingissä, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot
lauantaina 2.9.2006. Talkoissa viimeistellään
puron luonnonmukaistamiseksi tehtyä kaivinkonetyötä. Taimentiimi on jo usean vuoden
ajan tehnyt talkootyötä puron ja sen taimenkannan hyväksi.
Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka tilasi talvella 2006 purolle
mittavan kunnostustyön Uudenmaan ympäristökeskukselta. 1960-luvulla perattu ja oiottu
puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, puistoalueella mutkittelevaa
luonnonmukaista uomaa. Talkoilla on tarkoitus jatkaa tähänastista hoito- ja
ennallistamistyötä sekä täydentää Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Talkoisiin voi
ilmoittautua ja niistä saa lisätietoja Taimentiimin vetäjältä, Juha Saloselta, puh. 050 594 9998, s-posti juha.salonen@skes.org
20.8.06
Helsingin Haagassa talkoillaan
lauantaina 26.8 klo 10.
Talkoissa parannetaan Mätäpuron ekologista tilaa ja
lisätään taimenille sopivia kutu- ja poikasalueita. Talkoisiin
pyydetään ilmoittautumaan 24.8. klo 18
mennessä Mikko Saikulle, puh. 050 360 1963. Talkooväen
kokoontumispaikka on Kivihaan rautatiesillan kohdalla Kivihaantien päässä, lähellä
SPR:n Veripalvelua (puhelinluettelon karttalehti 52).
Talkoissa rakennetaan kutusoraikkoja
Keskuspuistoon, Hämeenlinnanväylän itäpuolelle, siivotaan purouomaa ja puhdistetaan
liettyneitä soraikkoja.
Omia työkaluja kuten ämpäri, harava, lapio, kottikärryt jne. kannattaa ottaa mukaan,
jos niiden kuljetus onnistuu.
Mätäpuro saa alkunsa Keskuspuiston metsien lähteistä. Nimestä huolimatta puron vesi
on tutkitusti hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Vuonna 2000 puroon
istutettiin taimenen pienpoikasia, jotka ovat menestyneet hyvin. Syksyllä 2004 taimenet
kutivat ja seuraavana keväänä puroon syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen
taimensukupolvi. Lisätietoja Mätäpurosta
2.8.06
Vastinkosken kalastuslupien varaus.
Pekka Lindblad aikoo olla puhelimen
tavoittamattomissa 5.8.-12.8. Kalastusaikojen varauksia sinä aikana
hoitaa Aki Janatuinen, Akin tavoittaa numerosta.040 754 7778
Pekka pahoittelee katoamistaan: "Veri vetää pohjosen kirkkaille
erämaajoille, jossa kännykkä ei onneksi vielä toimi".
27.7.06
Vihtijoen vesistön Kourlan myllyn patoon on tehty kalatie ja kosken kunnostus
etenee hyvää vauhtia
Virhon hallituksen jäsen Markus Penttinen on
lähes käsityönä toteuttanut Vihtijoen vesistön alimman vaellusesteen ohittavan
kalatien. Alapuolisen kosken kunnostus etenee myös hyvää vauhtia. Hiidenvedestä
lokakuun lopulla koskeen palaavia taimenia odottavat uudet kutusoraikot, poikaskivikot ja
mahdollisuus nousta Averiajärven kautta aina Vihtijokeen saakka. Markuksen raportti
projektin etenemisestä löytyy TÄÄLTÄ
17.7.06
Kuivuus koettelee etelärannikon vesistöjä, taimenkannat vaarassa mm.
Paalijoella ja Finnoonojassa.
Hyvinkään ja Riihimäen rajalla virtaavan Paalijoen alaosista löytyi 30.6.
kymmeniä kuolleita kaloja. Vesi oli kuivuudesta ja veden niukkuudesta huolimatta
savisameaa, kertoo Kari Stenholm, joka on jo usean
vuoden ajan tehnyt työtä puron luonnontilan ja taimenen hyväksi. Stenholm on
raportoinut kalakuolemasta ja kuivuuden haitoista Riihimäen ja Hyvinkään
ympäristöviranomaisille ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistykselle. K.o. tahot eivät
vielä ole ottaneet selvää kantaa tilanteeseen. Kuivuuden haittoja voitaisiin
lieventää tekemällä Paalijärven patoon alivirtaama-aukko, joka takaisi veden
riittävyyden joessa. Sitä kuitenkin vastustetaan järven virkistysarvoihin vetoamalla.
Espoon Lukupuron vesistön Henttaanpurosta löytyi
heinäkuun alussa kuolleita ja kuolevia taimenia, koska puro oli tyystin kuivumassa.
Istutuksilla 2000-luvun alussa aikaansaatu taimenkanta on vaarassa kuolla. Aki
Janatuinen ja Jyri Riikinsaari ovat olleet yhteydessä viranomaisiin ja
maanomistajiin sekä pelastaneet taimenia kuivuvista lätäköistä siirtämällä niitä
alavirtaan. Vesistön tilaa ovat pahentaneet ojitukset ja ympäristön rakentaminen, jotka
lisäävät tulvia ja kuivuutta. Kannattaa myös lukea Aki Janatuisen raportti Lukupuron tilanteesta (pdf-tiedosto 626 kt).
10.7.06
Virtavesitalkoita!!!
Eri puolilla Etelä- ja Länsi-Suomea järjestetään elokuusta alkaen
virtavesitalkoita, joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Ensimmäiset
talkoot pidetään Merikarvianjoella 11.-13. elokuuta. 26.8. talkoillaan Helsingin
Etelä-Haagassa. Syyskuussa kunnostetaan Longinojaa Helsingissä, Vihtijokea Haimoossa ja
Vastinkoskea Lopella. Lisää aiheesta
7.6.06
Virhon poikasistutukset on tältä keväältä suoritettu.
Taimenen pienpoikasia ja mätiä istutettiin yhteensä 73 700
kappaletta. Istutukset tehtiin etupäässä Vantaanjoen vesistöön. Suurin istutuskohde
oli Palojoki, jonka virtapaikkoja Virho myös kunnostaa kuluvana kesänä lohikalojen
lisääntymisalueiksi. Vantaanjoen vesistön lisäksi poikasia istutettiin mm. eräisiin
Espoossa virtaaviin puroihin, joista taimenkanta on aikojen saatossa kadonnut. Tarkemmat
tiedot löytyvät istutustaulukosta
(pdf-tiedosto)
24.5.06
Purokunnostustalkoot Longinojalla lauantaina 27.5.2006
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämiseuran Taimentiimi järjestää yhdessä Virhon
kanssa kunnostustalkoot Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla.
Suomen Ympäristökeskus kunnosti alkukeväällä Longinojaa ja palautti puro-uoman
mutkittelemaan samaan tapaan kuin vuodelta 1870 oleva kartta todisti sen ennen olleen.
Tarkoituksena on viimeistellä tehtyä työtä ja parantaa taimenten, ja muiden kalalajien
eloa. Talkoiden isäntänä toimii Longinoja projektin vetäjä Juha Salonen.
Talkoolaisia on ohjaamassa Harri Aulaskari Suomen ympäristökeskuksesta.
Talkoot alkavat lauantaina 27.5.2006 klo 10. Mukaan kannattaa ottaa kumisaappaat tai
kahluuvarusteet, hanskat ovat myös hyödyksi. Jos nurkista löytyy lapioita ja
kottikärryjä olisivat ne tervetullut lisä. Tärkeintä on kuitenkin että saavut itse
paikalle.
Talkooalue löytyy läheltä Kehä 1:n ylittävää kävelysiltaa, Pukinmäen
liittymästä itään. Paikalle pääsee kätevästi yleisillä kulkuneuvoilla,
esimerkiksi P ja I junilla sekä busseilla 71, 72, 79, 512, ja 522. Pukinmäen asemalta on
n. puolen kilometrin matka talkooalueelle. Se löytyy Helsingin puhelinluettelon
kartasta koordinaateista sivu 42, F5 yläreunasta. Ilmoittautumisia voi
laittaa osoitteeseen juha.salonen@skes.org tai puhelimitse 050-594 9998.
11.5.06
Virhon jokakeväiset poikasistutukset ovat alkaneet.
Lauantaina 6.5. istutti Kari Stenholm yhteensä 7000 taimenen pienpoikasta
Vantaanjoen latvavesistöihin. Poikaset oli tuotettu ostomädistä Virhon hautomolla.
Kuluvan kevään istutusten edistymistä voit seurata istutus-tiedostosta. Siihen on koottu Virhon istutukset vuodesta 2003
lähtien. Tiedoston avaamiseen tarvitset Acrobat lukuohjelman. Sen voi ladata ilmaiseksi Adoben kotisivulta
8.5.06
Virhon sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 24.4. Pasilassa.
Yhdistykselle valittiin mm. uusi hallitus ja suunniteltiin kuluvan kauden
toimintaa. Lisää aiheesta
Vanhempia uutisia
löytyy täältä
|
