Vantaanjokisivulle

Kari Stenholm / 19.10.2006

Viereisessä kuvassa on Hyvinkään Veikkarin pumppaamo, jolta päästettiin 260 000 litraa   puhdistamatonta jätevettä Vantaanjokeen keskiviikkona 4.10.2006

Vantaanjoen vedenlaatu on parantunut huomattavasti 70-luvun huonoimmista ajoista, jolloin Vantaanjoki oli todellinen likaviemäri. Vantaanjoella on silti edelleen pahoja vedenlaatuongelmia. Joka vuosi Vantaanjoella tapahtuu useita puhdistamattoman jäteveden päästöjä. Nämä päästöt aiheuttavat pahoja kala- ja eliöstökuolemia. Vantaanjoen pohjaeläimistö on erittäin köyhää monilla alueilla juuri kovan jätevesikuorman johdosta. Usein toistuvien jätevesipäästöjen aiheuttamat kala- ja eliöstökuolemat haittaavat merkittävästi sitä vesistön elpymistä, jota muilla vesistön kunnostustoimilla saadaan aikaan. Jätevesipäästöjen johdosta Vantaanjoen veden hygieeninen taso on usein huono ja se haittaa joen virkistyskäyttöä, sekä laskee joen arvostusta huomattavasti.

Vantaanjokeen vetensä laskevia isoja jäteveden puhdistamoita on enää Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Lisäksi on muutamia pienpuhdistamoita eri puolilla Vantaanjoen vesistöä. Ainakin isojen puhdistamoiden toiminta on varsin hyvää  ja ne aiheuttavat vain vähän jätevesikuormitusta. Suurta jätevesikuormitusta sen sijaan aiheuttavat jätevesiverkkojen pumppaamoilta tulevat puhdistamattoman jäteveden päästöt.

Keski-Uudenmaan ja Helsingin jätevedet johdetaan keskusviemärin kautta Viikin keskuspuhdistamolle. Julkisuuteen on annettu kuva, että tämä keskusviemärijärjestely parantaa oleellisesti Vantaanjoen jätevesiongelmaa. Asia ei kuitenkaan käytännössä ole näin. Puhdistamattoman jäteveden päästöt tapahtuvat useimmiten jätevesiverkkojen pumppaamoilta niissäkin kunnissa, joissa vielä on oma puhdistamo. Keskusviemäriin liitetyissäkin kunnissa huonosti toimivilta pumppaamoilta tapahtuu puhdistamattoman jäteveden päästöjä Vantaanjokeen entiseen tapaan. Hyvin toimineen puhdistamon lopettaminen meriviemäriin liittämisen jälkeen ei juuri paranna Vantaanjoen jätevesitilannetta, koska huonosti toimivat, päästöjä aiheuttavat pumppaamot jäävät kuitenkin alueelle. Keskusviemäriin liittymisen jälkeen näiden vuotavien pumppaamoiden valvontakin on vielä huonontunut.

Näyttää siltä, että monet kunnat eivät saa jätevesiverkkojensa pumppaamopäästöjä kuriin. Pumppaamopäästöjen syyt ovat usein syvällä väärinmitoitetuissa ja/tai vuotavissa viemäriverkostoissa. Pumppaamopäästöihin liittyy usein myös salailua ja selittelyä, joka ei edistä ongelman korjaamista, vaan ylläpitää samaa ongelmaa vuodesta toiseen. Kuntien jätevesien käsittelylle on määritelty varsin tarkat ehdot jätevesiverkoille myönnetyissä ympäristöluvissa. Kunnille myönnettyjä ympäristölupien noudattamista valvovat alueelliset ympäristökeskukset, Uudellamaalla Uudenmaan ympäristökeskus ja Hämeessä Hämeen ympäristökeskus. Virho on pyrkinyt selvittämään noudatetaanko ympäristölupia kunnissa ja valvotaanko niitä ympäristökeskuksissa. Selvittäminen on hankalaa, koska tarkkojen tietojen saaminen on vaikeata, vaikka tietojen pitäisi olla julkisia. Virhon eniten selvittämän puhdistamoympäristöluvan noudattamisessa ja valvonnassa on paljastunut puutteita.

Vuonna 2004 puhdistamatonta jätevettä Vantaanjokeen päästivät ainakin Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Kerava ja Helsinki.

Vuonna 2005 puhdistamatonta jätevettä  Vantaanjokeen päästivät ainakin Riihimäki, Nurmijärvi ja Tuusula.

Vuonna 2006 puhdistamatonta jätevettä Vantaanjokeen ovat päästäneet ainakin Riihimäki ja Hyvinkää..