Lohikalojen lisääntymis- ja elinalueet pidetään kunnossa.
Lohikalojen ja niiden ravintoeläinten elinalueita hoidetaan ja parannetaan jatkuvasti. Kutusoraikkojen puhdistus ja laajentaminen ovat tyypillisiä vuodesta toiseen toistuvia töitä. Toimivaksi tavaksi on osoittautunut talkoopäivän järjestäminen kalastuskauden päätteeksi. Kalastajat osallistuvat mielellään, jos he tuntevat voivansa vaikuttaa kalapaikkansa tulevaisuuteen.

Kaloja istutetaan vain, jos luonnonkanta on hävinnyt tai sen tuotanto on pysyvästi häiriintynyt
Istutuksissa käytetään vesistön oman kannan poikasia. Jos kanta on kadonnut, hankitaan istukkaat mahdollisimman läheltä. Pyyntikokoisia kaloja ei istuteta, sillä ne horjuttavat vesiyhteisön tasapainoa eivätkä edistä pysyvän kalakannan muodostumista.

Rantakasvillisuudesta pidetään huolta.
Erityisesti lehtipuut ja -pensaat ovat tärkeitä. Niiden virtaan putoavat lehdet ovat vesihyönteisten ravinnon lähde. Niistä päätyy myös maahyönteisiä kalojen ruuaksi. Puiden lehvästö suodattaa auringon valoa, joka estää veden liiallista lämpenemästä ja levien kasvua.

Saaliita ja kalakannan tilaa seurataan
Kalastusluvan ehtoihin kuuluu saalisraportin täyttäminen. Raporttiin on merkittävä kaikki lohikalat ja niiden pituus. Pituuden perusteella voidaan päätellä kalojen eri ikäluokkien runsaus. Poikastuotannon ja kudun onnistumista voidaan tarvittaessa selvittää sähkökalastuksin.

Kalastuspaine sovitetaan kalakannan vahvuuteen
Saalisraporttien perusteella säädellään kalastusta kalakannan keston mukaan. Saaliiden vähetessä pienennetään lupien myyntiä ja päinvastoin.

Lohikaloilla on tiukka saalisrajoitus ja alamitta
Saaliiksi otettavien kalojen määrää rajoittamalla ja alamittamääräyksillä varmistetaan, että lisääntymiskokoisia kaloja on riittävästi. Järviin ja mereen vaellusyhteydessä olevissa virtavesissä taimenen alamitan pitäisi olla vähintään 65 cm, jotta kalat ehtisivät kutea kerran ennen saaliiksi joutumista. Laki määrää meri- ja järvitaimenelle 40 cm alamitan, joka on aivan liian alhainen. Patojen ja muiden vaellusesteiden saartamissa "purotaimenvesissä" alamittana kannattaa pitää vähintään 30 cm. Harjuksen lakimääräinen alamitta on 30 cm ja lohen 60 cm.

Kalastus on kielletty lohikalojen lisääntymisaikaan
Kudun onnistuminen on lohi- ja taimenkannan elinehto. Siksi kalastus on 10.9.–15.11. välisenä aikana kielletty. Jos vesistössä esiintyy harjusta, pitää sen kalastuksesta pidättäytyä keväällä kutuaikaan.