Virtavesien hoitoyhdistys ry

 

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö

Espoon virtavedet
Mätäpuro
Virtavesien suojelu

Koskikalapaikan hoito
Istutukset
(pdf-tiedosto)

Vastinkoski
Uutisarkisto
Yhdistyssivut

Sivuillamme ei  ole keskustelupalstaa, mutta pyrimme vastaamaan esim. Perhokalastajat.net, Kalamies.com ja Kalastus.com foorumeissa esitettyihin kommentteihin ja kysymyksiin

 

ONKO SINULLA VIRTAVESIUNELMIA?
Virho on virtavesien luonnontilan vaalimiseen v. 1990 perustettu  yhdistys, johon jokainen voi halutessaan liittyä.

Jäsenemme ovat luonto- ja kalastusalan harrastajia sekä ammattilaisia tai muuten virtaavista vesistä kiinnostuneita. Yhteistä meille on halu parantaa jokien ja purojen luonnontilaa sekä lohikalojen ja muun vesieliöstön elinmahdollisuuksia.

Juhan Taimen-blogi

Mätäpuron pulska pikkutaimen


Ajankohtaista

20.1.2008 Virtavesien hoitoyhdistys ry: Lohikalojen alamittoihin saatava merkittävä korotus

Lohikalojen alamittoihin saatava merkittävä korotus Lohiasetusta ja kalastuslakia ollaan muuttamassa. Tässä yhteydessä tulee puuttua nykyisiin lohikalojen alamittoihin. Lähtökohdaksi on otettava, että emokalat pääsisivät kasvamaan riittävän isoiksi kyetäkseen kutemaan ainakin kerran. Toisena periaatteena muutoksessa on oltava alamittojen riittävyys turvaamaan kalakantojen myönteinen kehittyminen.

Lohikalojen alamittoja on aikanaan oikein nostettu, mutta nykyiset mitat (taimen 40 cm, lohi 60 cm) eivät mahdollista edes yhtä kutukertaa eivätkä kalakantojen elpymistä. Täten lohikalojen alamittoja on korotettava merkittävästi.

Mereen tai järveen vaeltavan taimenen alamitan tulisi vastaisuudessa olla 65 cm.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksien mukaan meritaimennaaraat saavuttavat sukukypsyyskoon vasta yleensä kolmen merivuoden jälkeen. Tällöin niiden pituus on 60-65 cm. 65 cm alamitta takaisi, että meritaimenet pääsisivät kutemaan edes yhden kerran.

Nykyinen 40 cm alamitta järvitaimenella on aivan liian alhainen ja sen kannat ovat ahdingossa osin juuri tästä syystä. Tarvitaan siis alamitan reilu nosto. Esimerkiksi Kuusamon Oulankajokeen taimenet nousevat ensimmäiselle kudulleen keskimäärin 60 cm mittaisina. Viitasaaren Huopanankosken tilastot kertovat emotaimenten olleen aikanaan kooltaan keskimäärin 68-69 cm mittaisia.

Lohen alamitan tulisi olla sama 65 cm. Mereen vaeltavat taimenet ja lohet sekoitetaan usein keskenään. Lisäksi luonnonlohikannat ovat heikkoja. Korotuksen 65 cm täytyisi päteä myös järviloheen. Esimerkiksi Pielisjokeen kutemaan nousevien järvilohinaaraiden keskipituus on ollut 69,5 cm ja koiraiden 76,8 cm. Luonnonmukaisesti lisääntyvä järvilohi on jo lähes hävinnyt.

Lohikalakannat ovat Suomessa erittäin ahtaalla ja paikoin sukupuuton partaalla, jolleivät ole jo kokonaan kadonneet. Niiden olemassa oloa ei pitäisi enää vaarantaa nykyisillä täysin riittämättömillä alamitoilla.

Lisätiedot:

Aki Janatuinen, puh: 040-7547778, email: aki.janatuinen@helsinki.fi , Virtavesien hoitoyhdistyksen hallituksen jäsen

Kari Stenholm, puh. 040-7648045, email: kari.stenholm@kolumbus.fi , Virtavesien hoitoyhdistyksen hallituksen jäsen