Loppuvuonna 1989 Espoon perhokalastajien
kerhoillassa heränneen idean seurauksena kourallinen Uudenmaan taimenkantojen heikosta
tilasta huolestuneita ihmisiä kokoontui ajatuksena perustaa yhdistys toimimaan
vapaaehtoisvoimin virtakutuisten kalojen elinolojen kehittämiseksi ja suojelemiseksi.
Muutaman puhelinkeskustelun ja kirjeenvaihdon
jälkeen pidettiin 3.2.1990 Virtavesien hoitoyhdistyksen perustava kokous Espoossa.
Läsnä oli tuolloin viisi henkilöä. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen säännöt,
joissa määriteltiin päätarkoitukseksi suojella ja tarpeen mukaan kunnostaa vaeltavien
ja paikallisten lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä.
Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on tilanne,
jossa vesistöjen käytössä ja hankkeissa, esimerkiksi rakentamisessa turvataan kalojen
ja muun vesiekosysteemin elinolot ja lisääntymisen edellytykset niin laajasti kuin
mahdollista.
Yhdistyksen toiminnan keskeiset alueet ovat:
- ympäristökunnostukset pienvesissä
- kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen
edistäminen
- tutkimus, tiedotus ja neuvonta sekä
kannanotot
Viime vuosina merkittävä osa toimintaa on
ollut Vantaanjoen vesistöalueella ylläpidetty mätihautomo, jossa on tuotettu yli
miljoona pääasiassa meritaimenen syömään oppineita poikasia. Suurin osa on istutettu
Vantaanjoen vesistöalueelle. Sen lisäksi istutuksia on tehty mm. Inkoossa,
Ingarskilanjoella. Hautomon toiminnan perusajatuksena on hankkia poikasiin tarvittava
mäti ankaran luonnonvalinnan läpikäyneistä emokaloista, joita on pyydetty Vantaanjoen
Vanhankaupunginkoskesta sekä saman vesistön eräästä latvapurosta.
Viljely- ja istutustoiminnasta huolimatta
yhdistyksen tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa kalojen luontainen lisääntyminen on
turvattu eikä tuki-istutuksia tarvita. Vuonna 2001, jolloin ensimmäiset istukkaamme
saavuttivat sukukypsyyden ja hakeutuivat kudulle, aloitettiin lisääntymisalueiden
kunnostukset Longinojassa yhteistyössä Taimeninstituutin ja Suomalaisen
kalastusmatkailun edistämisseuran kanssa. Vuonna 2002 saimme luvan kunnostaa Riihimäen
ja Hyvinkään alueella virtaavaa Paalijokea. Ensimmäiset Paalijoen kunnostustalkoot
pidettiin jo samana syksynä.
Vuonna 2003 keskeisiä
teemoja on osallistua Karjaanjoki-Life
hankkeeseen, toiselta nimeltään INNOWA (Integrated river catchment management – a
network for optimized water management, rehabilitation and protection of aquatic
ecosystems at the river-basin scale). Virhon tavoitteena on toteuttaa Karjaanjoen
vesistön latvoilla elinympäristökunnostuksia sekä vaikuttaa kalastusjärjestelyihin
niin, että alueella kunnioitettaisiin luontaisia kalakantoja ja virtavesiluontoa
kokonaisuutena. Osallistumme Karjaanjoen latvavesien kalataloudelliset kunnostukset
kehityshankkeeseen, jonka Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry ja Uudenmaan TE-keskus ovat
hyväksyneet POMO+ rahoituksen piiriin (paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma). Hanke
jatkuu vuoden 2003 loppuun. Sen aikana kunnostetaan Karjaanjoen latvavesiä taimenen
lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi. Osana tätä hanketta Virtavesien hoitoyhdistys
rakennutti syksyllä 2002 kalatien Sahankosken patoon Nuijajoessa, Karkkilassa.
Suunnitelmissamme on kunnostaa taimenen lisääntymisalueita myös Pusulanjoella sekä
purkaa siellä olevia vaellusesteitä.
Virtavesien
hoitoyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin kolmekymmentä jäsentä. Toiminnan
aktiiviseen koordinoimiseen ja kehittämiseen osallistuu puolenkymmentä henkilöä.
Yhdistys on saanut Suomen valtiolta merkittävää tukea kalatalouden edistämisen
määrärahoista
