Virhon kotisivulle Finnoonoja_2006
(pdf-tiedosto)
Kunnostukset, perhokalastus ja Espoon virtavedet
|
Espoon
alueella virtaa useita mereen laskevia puroja. Suurin virtavesi Espoonjoki
kerää vetensä kaupungin pohjoisimmista osista ja laskee Espoonlahteen. Joen
länsihaaran Glomsinjoen latvapuroissa elää paikallinen taimenkanta, jonka
merivaelluksen estää museoitu myllypato Kehä III:n pohjoislaidalla. Espoon lukuisista puroista eräissä, esimerkiksi Monikonpurossa
on tavattu taimenta. Monikonpuroon istutettiin taimenta 1990-luvulla ja Taimeninstituutti
niminen yhdistys kunnosti puroa talkootyönä useina vuosina istutusten jälkeen.
Puron taimenkanta todettiin kesän 2002 sähkökoekalastuksissa tiheäksi ja
elinvoimaiseksi. 2002-2003 ankara talvi ja kuiva kesä olivat kuitenkin kohtalokkaita.
Seuraavien vuosien sähkökalastuksissa ei purosta tavattu ainuttakaan taimenta. Tällä
hetkellä on epäselvää onko taimenkanta kadonnut purosta lopullisesti. Leppävaaran
uuden keskustan rakentaminen hävitti puron taimenille tärkeitä, syviä
talvehtimisalueita, joka voi olla osasyy kalakannan ahdinkoon. Puron latva-alueita on
ojitettu, mikä pahentaa kuivuuden ja tulvakausien vaikutuksia.
Virhon hautomon tuottamia taimenen
pienpoikasia on istutetu Finnonojan ja Lukupuron
vesistöihin.jo useina vuosina. Taimenet ovat viihtyneet puroissa hyvin, mutta kesällä
2006 uhkaa ankara kuivuus tuhota Lukupuron taimenkannan. Vesistöalueeseen kuuluvia suo-
ja maa-alueita on vielä viime vuosinakin ojitettu, mikä pahentaa kuivuuden vaikutuksia.
Vesistön ongelmista on kesällä 2006 otettu yhteyttä myös Espoon kaupunkiin ja
ympäristöviranomaisiin. Aki Janatuinen on tehnyt puron ongelmista
seikkaperäisen raportin (pdf-tiedosto 626
kt).
Virhossa Espoon virtavedet tuntee
parhaiten Aki Janatuinen. Ota Akiin yhteyttä kun
tarvitset lisätietoja Virhon toiminnasta Espoon puroilla ja joilla |