banner.jpg (42974 bytes)


VANTAANJOKI

Virhon kotisivulle

Kari Stenholm: Lausunto Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmasta

Vantaanjoki vuonna 2007

Lausunto Hyvinkään Kurkisuon turvetuotantohankkeesta ja YVA_sta.

Erkylänlukkojenpuro

Sveitsinpuro

Palojoki

Vantaanjoki vuonn 2006

Paalijoen esiselvitys (doc)

Paalijoki 2001-02

Paalijoki 2003-04

Paalijoki 2005

Paalijoen kalataloudellinen kunnostaminen vuosina 2005-2006

Longinoja

Mallia Merikarvialta?

Lehdistötiedote 2.4.2003

Kalastuksen järjestäminen

Vanhankaupungin museovoimalaitos

Virhon istutukset

Mätirasiaistutus 2003

Kutupaikkoja Pitkäkoskeen

Tulvat 2004

Lehdistötiedote 28.6.2005

Päästöt jatkuvat v. 2006

Koululaisia luontoretkellä Pitkäkoskella keväällä 2004Tuleeko miljoonan suomalaisen kotijoesta vielä aito lohi- ja taimenjoki?

Tulee varmasti, jos tahtoa riittää. Paljon hyvää on jo saatu aikaan. Joen vedenlaatu on parissakymmenessä vuodessa kohentunut lähes viemäristä niin hyväksi, että lohikalojen lisääntyminen on mm. Nukarinkoskessa onnistunut jo useana vuonna hyvin. Haasteitakin riittää. Joen kalastuksen järjestelyissä on paljon parannettavaa. Asutuksen jätevedet ja peltojen lannoitteet rehevöittävät jokivettä. Tulva-aikoina jokeen pääsee myös liikaa kiintoaineita. Ongelmat eivät ole ylitse- pääsemättömiä. Ne voidaan voittaa kun tahtoa riittää.

Virtavesien hoitoyhdistys ja monet muut tahot ovat jo pitkään tehneet työtä joen hyväksi. Alle on koottu aineistoa yhdistyksen ja yheistyötahojen projekteista

Hautomomme on tuottanut joen emokaloista taimenen pienpoikasia jo vuodesta 1997 lähtien. Viimevuosien istutusten tiedot löydät istutusraportista (pdf-tiedosto, ilmaisen lukuohjelman saat tarvittaessa Adoben kotisivulta)

Syksyllä 2002 ja 2004 Virho levitti soraa Vantaanjoen Pitkäkoskeen lohikalojen kutupaikoiksi. Jälkimmäisen operaation kuvaraportti löytyy TÄÄLTÄ

Marraskuussa 2003 laitettiin taimenen mädillä täytettyjä mätirasioita eräisiin Vantaanjoen koskiin ja   jokeen laskeviin puroihin. Keväällä rasiat nostettiin ylös ja tarkastettiin kuinka munat olivat pärjänneet. Tulos yllätti positiivisesti. Esimerkiksi pääuoman Pitkäkoskeen laitetusta rasiasta löytyi vain 2 kuollutta munaa. Loput olivat kehittyneet poikasiksi ja jättäneet  rasian. Huonompiakin tuloksia saatiin. Ne ja muuta tietoa löydät mätirasiaraportista (pdf-tiedosto, ilmaisen lukuohjelman saat tarvittaessa Adoben kotisivulta)

Paalijoella on vuodesta 2001 lähtien ollut käynnissä Kari Stenholmin vetämä kunnostusprojekti. Raportti hankkeesta myötä- ja vastoinkäymisineen löytyy TÄÄLTÄ

Virho on istuttanut Helsin Malmilla ja Pukinmäessä virtaavaan Longinojaan taimenta useiden vuosien ajan SKES:ssä toimiva jäsenemme Juha Salonen on vuodesta 2001 lähtien kunnostanut puron virtapaikkoja taimenten kutupaikoiksi. Syksystä 2001 lähtien on taimenten havaittu kutevan purossa. Puron kotisivulle pääset TÄSTÄ

Joen kalastusjärjestelyt ovat valitettavasti luontaisten lohikalojen kannalta huonolla tolalla. Virho otti keväällä 2003 kantaa aiheeseen lehdistötiedotteella

Virholla on näkemys siitä kuinka joen kalastus olisi järjestettävä. Sen voi lukea TÄÄLLÄ

Jokisuussa Vanhankaupunginkoskessa toimii museoitu vesivoimalaitos, jonka toiminnassa ei ole riittävästi otettu huomioon jokeen kudulle pyrkiviä lohia ja taimenia. Yhdistys pyrkii ajamaan muutoksia  voimalaitoksen käyttöön. Raportti museovoimalaan liittyvistä ongelmista on luettavissa TÄÄLLÄ

Kesän 2004 tulvat saivat paljon vahinkoa aikaan. Virhon näkemys viranomaistoimista löytyy TÄÄLTÄ
(pdf-tiedosto, ilmaisen lukuohjelman saat tarvittaessa Adoben kotisivulta)