Vantaanjokisivulle

Vantaanjoki on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana puhdistettu lähes likaviemäristä lohelle ja taimenelle kelpaavaksi luonnonkauniiksi joeksi. Jo kahdeksankymmentäluvulla havaittiin taimenen pystyvän lisääntymään sen koskissa. Siksi viime vuosikymmenellä kunnostettiin useita koskialueita jokisuusta aina Riihimäelle ja Hausjärvelle saakka taimenen ja lohen lisääntymispaikoiksi. Suurimpia kunnostuskohteita olivat Vanhankaupunginkoski, Vantaankoski, Myllykoski ja Nukarinkoski. Kunnostuksiin ja jokiveden laadun parantamiseen on käytetty kymmeniä miljoonia euroja kalamiesten ja yhteiskunnan varoja. Kunnostetun joen on laskettu voivan tuottaa joka vuosi 40-50 000 taimenen vaellusikäistä poikasta, joiden arvo on noin 180 000 euroa.

Suuret investoinnit ovat olleet lohikalojen kannalta turhia, sillä jokivarren kalastusalueet ja kunnat eivät juurikaan piittaa luonnollisesti lisääntyvistä taimenista ja lohista. Kunnostetuilla koskilla pyöritetään kalapaikkoja, joissa pyydetään tankkiauton säännöllisesti tuomia laitoskaloja, mm. kirjolohia. Ne ovat käytännössä lisääntymiskyvyttömiä ja helppoina saaliina ne kalastetaan pois noin viikossa. Jatkuva isojen laitoskalojen istutus sekä lohen ja taimenen kutuaikaankin jatkuva kalastus estää lohikaloja saamasta jälkeläisiä. Kalojen kutu häiriintyy. Niiden mädin ja vastasyntyneiden, vielä uimataidottomien poikasten päällä kahlataan. Isommat poikaset tarttuvat kalamiesten koukkuihin ja kuolevat niistä saamiinsa vammoihin.

Laki määrää koskille syysrauhoituksen, jotta lohet ja taimenet voisivat lisääntyä rauhassa. Vantaanjoella rauhoitus on kumottu, jotta tankkiautojen tuomien kirjolohien kalastus voisi jatkua keskeytyksettä ja häiritä lohen ja taimenen kutua. TÄSSÄ ON TAPAHTUNUT KESÄN 2003 AIKANA PARANNUS. UUDENMAAN TE-KESKUS ON PALAUTTANUT TAIMENEN SYYSRAUHOITUKSEN SITEN, ETTÄ TAIMENET PITÄÄ VAPAUTTAA 10.9-15.11. VÄLISENÄ AIKANA. HELSINKI JA VANTAA OVAT KIELTÄNEET KALASTUKSEN VANTAANJOEN KOSKILLA 15.10.-30.11. VÄLISENÄ AIKANA. KIELTO EI TIETTÄVÄSTI KOSKE VANHANKAUPUNGINKOSKEA.

Vantaan kaupunki päätti maaliskuussa 2003 lisätä Vantaankosken kirjolohi-istutukset jokaviikkoisiksi. Päätöstä tehdessään se unohti joen luontaiset lohikalat ja seuraa Helsingin esimerkkiä. Helsingin Vanhankaupunginkoskessakin istutetaan ja kalastetaan laitoskaloja. Koska merialueen pyydyksistä vapaa kalaväylä on liian suppea ja kalastus jo ulkosaaristossa liian tehokasta pääsee kutemaan pyrkivistä meritaimenista vain 1-2% jokisuulle asti. Siellä ja kaikilla joen koskilla niitä odottaa sankka vapakalastajien joukko.

Vanhankaupunginkosken museovoimalan juoksutusten takia itähaaran virtaamat ovat usein niin pieniä, että taimenet ja lohet eivät nouse jokeen kutemaan, vaan pakkaantuvat kosken suvantoon ja padon alle, josta ne on helppo kalastaa pois.

Koska joen ei anneta tuottaa lohta eikä taimenta, täytyy niitä jatkuvasti istuttaa. Vaelluspoikasten istuttamiseen joudutaan käyttämään vuosittain kymmeniä tuhansia euroja, joka on silkkaa tuhlausta. Jos taimenet ja lohet saisivat rauhassa jatkaa sukuaan, istutuksia voitaisiin huomattavasti vähentää. Varat istutuksiin kerätään etupäässä kalastuksenhoitomaksuina kalamiehiltä.

Yhä suurempi joukko kalamiehiä on alkanut kritisoida tätä piittaamatonta ja kallista toimintaa. Se on vieläpä kalastuslain vastaista. Lain ensimmäinen pykälä edellyttää, että kalastusta harjoitetaan kalaveden pysyvän tuoton rajoissa. Toiminta Vantaanjoella on kaukana siitä.

Lue myös Virhon parannusehdotus