Uutisarkisto
- Lisää sivuja

22.5.03
Vantaanjokea käsittelevälle aineistolle on perustettu oma sivu. Lue sieltä mm. Virhon ehdotus joen kalastuksen kehittämiseksi.

08.05.03
Virho on jo vuosien ajan huolestuneena seurannut Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen toimintaa ja vaikutuksia lohikalojen kutuvaellukseen. Aihetta käsittelevä muistio löytyy Täältä

06.05.03
Kari Stenholmin kotikulmilla virtaavan Paalijoen kunnostusprojekti on ollut käynnissä jo yli kolme vuotta. Lue oheinen raportti kunnostuksen edistymisestä. Takaiskuiltakaan ei ole vältytty

Hautomollemme kuuluu hyvää
Viime syksynä lypsetty mäti on talven aikana kypsynyt poikasiksi, joiden istutus alkanee jo kuluvan viikon lopulla. Kylmän talven takia pysyi Keravanjoen vesi koko kauden laadultaan hyvänä, mikä osaltaan vaikutti siihen, että mädin kokonaiskuolleisuus jäänee alle kymmenen prosentin.

Virhon kevätkokous pidettiin 24.4.2003. Viimevuotinen hallitus valittiin uudestaan johtamaan hyvässä vauhdissa olevaa toimintaa:
Esa Lehtinen   puheenjohtaja
Jonne Heino    sihteeri
Markus Penttinen
Kari Stenholm
Esko Vuorinen

02.04.03
Vantaanjoen kalavedenhoito on jo pitkään hiertänyt Virhon ja monen muunkin mieltä. Joen puhdistamiseen ja kunnostamiseen satsatut miljoonat eurot eivät tuota kalakantojen osalta tulosta, sillä joen kalaveden hoito on alennustilassa. Virhon hallitus on nyt päättänyt nostaa "kissan koskikivelle". Lue lehdistölle lähetetty tiedote täältä.

01.04.03
Virtavesien hoitoyhdistys tekee mädin istutuskokeita Palojoella, Tuusulassa.
Maalis-huhtikuun vaihteessa asetettiin yhteensä kuusi Uudenmaan TE-keskukselta lainaksi saatua, taimenten mädillä täytettyä rasiaa Palojoen pohjasoraan. Rasioissa on Virhon hautomolla tuotettuja mätimunia yhteensä noin 3000 kpl. Tarkoituksena on selvittää joen koskialueiden soveltuvuutta lohikalojen poikastuotantoon. Aiempina vuosina on istutettu taimenen pienpoikasia, jotka ovat pärjänneet hyvin. Jos myös mäti kehittyy poikasiksi, voidaan olettaa joen soveltuvan taimenten lisääntymis- ja elinalueeksi.
Tarvitaan myös paljon jatkotyötä, jotta joesta kehittyisi aito taimenjoki. Palojoen ongelmana on tulvien aikainen kiintoainesten liikkuminen ja vedenotto, joka pudottaa alaosien virtaaman ajoittain hyvinkin vähäiseksi. Jokeen lasketaan myös puhdistettuja jätevesiä, mikä osaltaan rehevöittää ja heikentää veden laatua.
Lisätietoja antaa Esa Lehtinen

25.3.03
Virho urakoi Karkkilan Kyrönojaan kalatien.
Kyrönojassa olevan 1,5 metriä korkean "virkistyspadon" yhteyteen valmistui kuluvalla viikolla reilu 20 metriä pitkä kalatie. Purossa on luontainen taimenkanta sekä amerikkalaista perää olevaa puronieriää. Kalatie mahdollistaa vesieliöiden vaellukset pääuoman ja puron välillä. Latvaosissa lisääntyvien lohikalojen elinpiiri ja vaellusalue kasvoivat kalatien ansiosta moninkertaiseksi.
Hanke on osa laajaa "Kalataloudelliset kunnostukset " kehityshanketta. Esiselvittelyä ja suunnittelua on tehty osana Karjaanjoki Life  -hanketta. Rahoitus on saatu Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry:ltä ja Uudenmaan TE-keskukselta
Lisätietoja antaa Esa Lehtinen

18.3.2003
Virho on määritellyt käsitteen "Ekologisesti kestävä koskikalapaikan hoito". Mitähän se pitää sisällään? Valaistusta asiaan löytyy täältä