3.3
- 22.5.2003 22.5.03
Vantaanjokea käsittelevälle aineistolle on perustettu oma
sivu. Lue sieltä mm. Virhon ehdotus joen kalastuksen
kehittämiseksi.
08.05.03
Virho on jo vuosien ajan huolestuneena seurannut Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken
voimalaitoksen toimintaa ja vaikutuksia lohikalojen kutuvaellukseen. Aihetta käsittelevä
muistio löytyy Täältä
06.05.03
Kari
Stenholmin kotikulmilla
virtaavan Paalijoen kunnostusprojekti on ollut käynnissä jo yli kolme vuotta. Lue
oheinen raportti kunnostuksen edistymisestä.
Takaiskuiltakaan ei ole vältytty
Hautomollemme kuuluu hyvää
Viime syksynä lypsetty mäti on talven aikana kypsynyt poikasiksi, joiden istutus alkanee
jo kuluvan viikon lopulla. Kylmän talven takia pysyi Keravanjoen vesi koko kauden
laadultaan hyvänä, mikä osaltaan vaikutti siihen, että mädin kokonaiskuolleisuus
jäänee alle kymmenen prosentin.
Virhon kevätkokous pidettiin 24.4.2003.
Viimevuotinen hallitus valittiin uudestaan johtamaan hyvässä vauhdissa olevaa toimintaa:
Esa Lehtinen puheenjohtaja
Jonne Heino sihteeri
Markus Penttinen
Kari Stenholm
Esko Vuorinen
02.04.03
Vantaanjoen kalavedenhoito on jo pitkään hiertänyt Virhon ja monen muunkin mieltä.
Joen puhdistamiseen ja kunnostamiseen satsatut miljoonat eurot eivät tuota kalakantojen
osalta tulosta, sillä joen kalaveden hoito on alennustilassa. Virhon hallitus on nyt
päättänyt nostaa "kissan koskikivelle". Lue lehdistölle lähetetty tiedote täältä.
01.04.03
Virtavesien hoitoyhdistys tekee mädin istutuskokeita Palojoella, Tuusulassa.
Maalis-huhtikuun vaihteessa asetettiin yhteensä kuusi Uudenmaan TE-keskukselta lainaksi
saatua, taimenten mädillä täytettyä rasiaa Palojoen pohjasoraan. Rasioissa on Virhon
hautomolla tuotettuja mätimunia yhteensä noin 3000 kpl. Tarkoituksena on selvittää
joen koskialueiden soveltuvuutta lohikalojen poikastuotantoon. Aiempina vuosina on
istutettu taimenen pienpoikasia, jotka ovat pärjänneet hyvin. Jos myös mäti kehittyy
poikasiksi, voidaan olettaa joen soveltuvan taimenten lisääntymis- ja elinalueeksi.
Tarvitaan myös paljon jatkotyötä, jotta joesta kehittyisi aito taimenjoki. Palojoen
ongelmana on tulvien aikainen kiintoainesten liikkuminen ja vedenotto, joka pudottaa
alaosien virtaaman ajoittain hyvinkin vähäiseksi. Jokeen lasketaan myös puhdistettuja
jätevesiä, mikä osaltaan rehevöittää ja heikentää veden laatua.
Lisätietoja antaa Esa Lehtinen
25.3.03
Virho urakoi Karkkilan Kyrönojaan kalatien.
Kyrönojassa olevan 1,5 metriä korkean "virkistyspadon" yhteyteen valmistui
kuluvalla viikolla reilu 20 metriä pitkä kalatie. Purossa on luontainen taimenkanta
sekä amerikkalaista perää olevaa puronieriää. Kalatie mahdollistaa vesieliöiden
vaellukset pääuoman ja puron välillä. Latvaosissa lisääntyvien lohikalojen elinpiiri
ja vaellusalue kasvoivat kalatien ansiosta moninkertaiseksi.
Hanke on osa laajaa "Kalataloudelliset kunnostukset " kehityshanketta.
Esiselvittelyä ja suunnittelua on tehty osana Karjaanjoki Life -hanketta.
Rahoitus on saatu Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry:ltä ja Uudenmaan TE-keskukselta
Lisätietoja antaa Esa Lehtinen
18.3.2003
Virho on määritellyt käsitteen "Ekologisesti kestävä koskikalapaikan
hoito". Mitähän se pitää sisällään? Valaistusta asiaan löytyy täältä |