Uutisarkisto
- Lisää sivuja

22.3.05
Virhon hautomo sai lisää mätiä.
Hautomollemme toimitettiin maanantaina 21.3. lentorahtina 20 litraa Ingarskilajoen kantaa olevaa taimenen mätiä. Kuuden hengen talkooporukka puhdisti, lajitteli ja levitti mädin haudonta-aseteille maanantai-illan aikana. Mäti saatiin RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselta. Muniksi laskettuna mätiä saatiin yli 155 000 kpl. Puolet lahjoitetaan edelleen Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistykselle sekä Hyvinkään perhokalastajille. Suojeluyhdistyksen Sampo Vainio istuttaa mädin rasioissa Uudenmaan itäosissa virtaaviin Koskenkylän-, Ilolan-, Porvoon-, ja Mustijokeen. Perhokalastajat laittavat mätirasioita Vantaanjoen Nukarinkoskeen, Myllykoskeen ja Palojoen virtapaikkoihin. Virholle jäävä mäti haudotaan poikasiksi ja istutetaan kesän kynnyksellä Vantaanjoen vesistöalueelle, myöhemmin sovittaviin kohteisiin.

Syksyllä lypsetty Vantaanjoen taimenten ja lohien mäti on myös hyvässä kunnossa. Vuodenvaihteen kuolleisuuspiikin jälkeen munat ovat kehittyneet ilman ongelmia. Jos yllätyksiltä vältytään on hautomollamme keväällä noin 130 000 pienpoikasta istutettavana. Melkoinen urakka on siis tiedossa.

1.2.05
Paalijoen vuosiraportti 2003-2004
Kari Stenholmin vuodesta 2000 vetämä puroprojekti on kokenut viiden vuoden aikana myötä- ja vastamäkiä. Viimeaikoina on onneksi myötämäki päässyt voitolle. Karin seikkaperäinen selvitys on luettavissa Täällä

17.1.05
Save Our Salmon, "pelastakaamme lohi" tapahtuma 5.2.2005
Espoon Perhokalatajat ry ja Guideline järjestävät lohen ja taimenen suojelua ja kalastusta käsittelevän seminaarin. Lisää ...

8.1.05
Viime syksynä lypsetty lohien ja taimenten mäti on saavuttanut ns. silmäpisteasteen.
Mätimunista erottuu sikiön selkäranka ja silmien alut. Silmäpisteasteella olevaa mätiä voidaan liikutella ja  puhdistaa kuolleet munat pois haudonta-aseteilta. Joulun ja uudenvuoden välillä puhdistettiin ensimmäiset erät. Kuolleita lohen munia poistettiin 309 kpl, joka on 2,4% puhdistetun mädin määrästä. Tulos on hyvä.
Taimenen mädissä oli huomattavasti enemmän kuolleita, 3889 munaa, 15,3 %. Eniten kuolleita oli suurimmasta naaraasta lypsetyssä mädissä. Muiden taimenten mäti oli huomattavasti paremmassa kunnossa. Suurikokoisten taimenten mäti on aiempinakin vuosina osoittautunut heikommaksi kuin nuorempien yksilöiden. Syytä ilmiöön ei   varmuudella tiedetä. Mätiä puhdistetaan talvella viikoittain, jotta mahdolliset kuolevat munat eivät pilaantuessaan tuhoaisi koko mätierää.

19.12.04
Paalijoen Alakönkääseen levitettiin kuluneella viikolla karkeaa soraa lohikalojen lisääntymisalueeksi.
Työn suorittivat Uudenmaan maaseutuoppilaitoksen ympäristölinjan opiskelijat Virhon projektityöntekijä Jan Henrikssonin ohjauksessa. Opiskelijoille soraistus oli osa käytännön opintoja. Sora kuljetettiin purovarteen metsätraktoriin kiinnitetyllä korilla, joka oli kehitetty tätä projektia varten. Maasto alueella on jylhää ja töiden kannalta vaativaa. Traktorin kulkua varten oli sille raivattava metsään reitti. Jäljet siivottiin heti töiden päätyttyä. Maasto tarkastetaan uudelleen keväällä ja jälkien korjausta jatketaan tarpeen mukaan.

8.12.04
Etelä-Suomen savimailla on eroosiolla ja sen torjunnalla oleellinen vaikutus vesistöjen hyvinvointiin.
Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen Vantaanjokiprojektin vetäjän Asko Särkelän ja fil.yo Pasi Valkaman Kuntatekniikka lehdessä 4/2004 julkaistu artikkeli Kiintoainekuormitus kuriin maatalouden vesiensuojelussa luo uutta näkökulmaa eroosion ja sen vaikutusten torjuntaan. Virho kiittää artikkelin kirjoittajia oikeudesta julkaista se sivuillamme

29.11.04
Virhon syyskokous pidetään perjantaina 3.12.04 klo 16.30 alkaen Uudenmaan Ympäristökeskuksen tiloissa Helsingin Itä-Pasilassa, osoitteessa Asemapäällikönkatu 14. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan  Esa Lehtiselle viimeistään to 2.11.
Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksesi toimintaan!

28.11.04
Vantaanjoen tulvat kesällä 2004, kalakuolemat ja viranomaisten toiminta
Hallituksen jäsen Kari Stenholm on tulvien jälkeen koettanut ottaa selkoa viranomaisten lausunnoista ja toimista kalakuolemien ja niiden syiden tutkinnassa. Ympäristökeskusten, TE-keskusten ja RKTL:n toimissa riittää ihmeteltävää. Jäteveden puhdistamoiden päästöjen merkitystä vähäteltiin ja ... Lue koko raportti ja hämmästy! (Pdf-tiedosto, ilmaisen lukuohjelman saat tarvittaessa Adoben kotisivulta )