Yhdistyssivulle

Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen julisti kokouksen avatuksi

2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta

Valittiin Pekka Lindblad puheenjohtajaksi, Markus Penttinen sihteeriksi sekä Esko Vuorinen ja Esa Lehtinen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi

3. Kokouksen esityslista, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Hyväksyttiin esityslista ja todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

4. Jäsenmaksu 2006

Päätettiin pitää jäsenmaksu entisellään 9 EUR

5. Vastinkoski

Lopen Hunsalanjoen Vastinkoskeen on vuonna 2005 myyty enemmän lupia kuin edellisenä vuotena. Syyskuun perinteisissä kunnostustalkoissa oli yli 20 henkeä. Taimenkanta on parantunut parin kuivuudesta aiheutuneen taantumavuoden jälkeen. Saaliiksi saatiin ilahduttavasti myös katovuosina syntyneitä kaloja ja usean vuoden täydellisen poissa olon jälkeen useita harjuksia.
Virho suunnittelee pitävänsä Vastinkoskea vuonna 2006 entiseen tapaan. 

6. Mätihautomo, istutukset, mätiboksit

Yhteensä Virho on istuttanut yli miljoona Vantaanjokeen nousseiden emokalojen ja Ingarskila-joen kannan taimenien ja lohien poikasta. Vuonna 2005 joko poikasia tai mätiä on kulkenut hautomon kautta yli 200 000.   Tämän vuoden istutuksia on tehty myös Itä-Uudenmaan jokiin.
Ingarskilanjoessa on ollut tänä vuonna vankkaa luonnonkutua ja paljon viime vuonna syntyneitä luonnonpoikasia, jotka ovat osaltaan Virhon istutusten perillisiä.

Hautomo- ja istutustoiminnassa on nyt kuitenkin vaikeuksia. Hautomolle ei syksyllä päästy pyytämään mäti- ja maitikaloja eikä TE-keskus myöntänyt enää taloudellista tukea sen ylläpitoon (Virholla on ollut hautomoa varten vuokralla tilat ja kokonaiskustannukset ovat olleet n 3000 € vuodessa).
Päätettiin, että Virho yrittää jatkaa hautomo- ja istutustoimintaa vuonna 2006 ja hallitus käsittelee aihetta talven aikana. 

7. Vihtijoen kunnostaminen

Kari Tuukkanen selosti Vihtijoen tilannetta. Joen taimenkanta on taantunut oleellisesti mm. perkausten ja siitä aiheutuvan kutusoraikkojen tukkeutumisen vuoksi. Laskuojien perkaukset jatkuvat valitettavasti edelleen ja soraikot pitäisi kunnostaa joka vuosi. Virhon myötävaikutuksella Vihtijoen kahdessa koskessa suoritettiin kunnostustoimenpiteitä talkoovoimin ja uutta kutusoraa lisättiin 48 tonnia. Taimenia havaittiin pian uusilla kutusorilla.
Päätettiin, että Virho myötävaikuttaa myös v. 2006 toimenpiteisiin hallituksen myöhemmin tarkentamilla tavoilla. Vihtijoen arvokas alue on laaja ja nyt ollaan vasta entisöintitoimenpiteiden alussa. Myös nousuesteitä on useita.  

8. Paalijoki ja Vantaanjoki ml. Pitkäkoski

Kari Stenholmin työesteen vuoksi Esa Lehtinen kertoi Vantaanjoen sivuhaaran Paalijoen tilanteesta ja itse Vantaanjoen viimeisimmästä kehityksestä.

Riihimäen Paalijokeen, jota on parannettu Virhon voimin vuodesta 2002, lisättiin tänä vuonna uutta kutusoraikkoa 100 neliömetriä. Sinne on tehty myös istutuksia ja ensimmäisten nousukalojen pitäisi saapua jokeen ensi vuonna.

Paalijokea kiusaavat kuitenkin samat ongelmat kuin koko Vantaanjokea. Esim. lohikalojen meripyynti on edelleen liian voimakasta. Virho antoi keväällä asiasta kannanoton, joka sai runsaasti julkisuutta. Todettiin myös, että Nurmijärven ja Vantaankosken välillä on useita pikkujokia, joissa on mahdollista lohikalakantaa, mutta joista ei ole seurantatietoja. Virho otti tiedoksi kokouksessa jaetun Kari Stenholmin muistion "Paalijoki, osa Vantaanjoen vesistöä".

Virho päätti asettaa tavoitteeksi myötävaikuttaa Paalijoen entisöintiin myös v. 2006 ja vaikuttaa Vantaanjoen kehittämiseen entiseen tapaan hallituksen myöhemmin tarkentamilla tavoilla. Ylipäänsä joki kaipaisi monia järjestelyjä, jotta siitä tulisi kunnon lohikalavesi. 

9. Työllistämishanke

Olli Toivonen työllistämishankkeen vetäjänä selosti hankkeen tuloksia Karkkilassa, Nummi-Pusulassa ja Lopella. Työttömiä apuna käyttäen kunnostuksen kohteina ovat olleet Karkkilan Sillankoski, Lopen Kreivinoja, Pusulan Karisjärvenkoski ja Knaapinkoski sekä Karkkilan Nuijajoki. Kunnostusmuotoja ovat olleet mm. soraistus, kiveys ja  tukkeutuneiden sivu-uomien avaukset.

Lisäksi on tehty istutuksia Vantaanjoen Nukarinkoskeen ja Pitkäkoskeen sekä Keravanjokeen. Vihtijoen sorat saatiin työllistämishankkeen kautta ja Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKEn rahoituksella. Nummi-Pusulan Räpsänjoen nousuesteet on havainnoitu.

Päätettiin asettaa tavoitteeksi hankkeen jatko vuodelle 2006, josta hallitus tekee erilliset päätökset. Hankkeen tähän astisten tulosten perusteella voi todeta, että on saatu aikaan paljon pienillä voimavaroilla. Tarkoitus on jatkaa kunnostustoimenpiteitä pääosin samoilla tavoilla ja samoilla alueilla.

10. Mätäpuro

Mikko Saikku kertoi Mätäpuron taimenlöydöistä. Hän havaitsi Helsingin Haagan kaupunginosassa sijaitsevassa purossa taimenia 1. kertaa vuonna 2003. Puroon oli istutettu Virhon hautomon taimenia Taimeninstituutin voimin vuonna 2000. Tänä syksynä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koekalastuksessa oli löydetty ennätyskokoisia luonnonkudussa syntyneitä poikasia. Mätäpuro on noussut Vantaanjoen Longinojan rinnalle Suomeen urbaaneimpina lohikalavesistöinä.

Mätäpuron uhkana on mm. alkamassa olevat tietyömaat, joita yritetään toteuttaa vaarantamatta taimenkantaa. Lisäksi purossa on vaellusesteitä ja kutusoraikkoja pitäisi kunnostaa. Helsingin kaupunki laittaa liikkeelle pienvesiohjelman v. 2006 ja Mätäpuro yritetään saada siihen mukaan.

Virho päätti asettaa tavoitteeksi, että myötävaikutetaan v. 2006 toimenpiteisiin hallituksen myöhemmin tarkentamilla tavoilla.

11. Kunnostushaaste "Kutupaikat kuntoon"

Pekka Lindblad selosti ehdotustaan tehdä taimenen rauhoitusajan alkamisen jälkeinen syyskuun viikonlopun päivä kunnostushaastepäiväksi, jolloin Virhon asiantuntija olisi kulukorvauksia vastaan auttamassa koskikohteen entisöintiä. Virhon apu sisältäisi ennalta tehdyn tutustumismatkan kohteeseen suunnitelmien tekoa varten, neuvontaa mm. kunnostuksen lupakysymyksissä sekä paikan päälle saapumisen kunnostuspäivänä asiantuntija-avun antoa varten.

Virho päätti asettaa tavoitteeksi kunnostushaasteen aloittamisen ja pyydettiin Pekka Lindbladia keräämään lista vapaaehtoisista koskenkunnostuksen tilausasiantuntijoista sekä täsmentämään hanketta talven aikana Virhon hallituksen kanssa. Useat syyskokouksen osanottajat ilmoittautuivat   vapaaehtoisiksi.

12. Muuta

Aki Janatuisen aloitteesta todettiin, että Espoossa sijaitseva Glomsin ja Glimsin joet tarvitsisivat "puuhamiehiä" elvytystoimenpiteitä varten. Ne laskevat Bodom-järvestä ja Pitkäjärvestä.

Lisäksi otettiin esille, että Virho voisi huomauttaa Espoonlahden verkkokalastuksesta. Se on tiheää taimenen parhaaseen nousuaikaan. Lahteen laskee kolme lohikalapitoista jokea tai puroa.

 13. Kokouksen päättäminen

Kokous julistettiin päätetyksi.