Yhdistyssivulle

Jäsenmaksu päätettiin pitää ensi vuonna ennallaan 9 eurossa.

Karjaanjoki-Life –hanke
Hanke jatkuu vielä noin 1,5 vuotta. Rahaakin on vielä, mutta ei Virholla. Vihtijokeen pureudutaan v. 2004 sähkökalastuksin ja muin selvityksin. Olkkalan patoon voisi mm. tehdä kalatien.

Hautomo ja Mätiboxi-kokeilu
Keväällä Istutettiin 40.000 taimenen pienpoikasta Nurmijärven Myllykoskeen ja Nukarinkoskeen sekä Keravanjoen latvoille. Kokeiltiin myös hyvin tuloksin mätirasia-istutusta Tuusulan Palojoessa. Lokakuussa ostettiin hautomoon Ingarskilanjoen kannan taimenten mätiä haudottavaksi 8 litraa. Mätibokseja laitettiin Vantaanjoen vesistöön seuraavasti: Vantaanjoen Arolamminkoski, Vaiveronkoski ja Paalijoen alapää. Longinojaan Malmilla yksi ja Tuusulan Krapuojaan yksi. Longinojasta ei ole saatu sähköllä yhtään 0+ poikasta, joten havaitun kudun poikastuotanto on edelleen epävarmaa.
Vantaanjokeen nousseiden taimenten mätiä saatiin vain yhden naaraan verran, sillä emokalojen verkkopyynti tuotti vain kymmenkunta kalaa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat naaraita. Vapakalastajat eivät syysrauhoituksen takia voineet lahjoittaa yhtään taimenta

Siuntion Kelan myllypato ja Vihtijoki
Kelan myllypadon omistajat eivät antaneet lupaa padon purkutöille. Hankkeeseen hyväksytyn rahoituksen voisi ehkä kohdentaa Vihtijoen Olkkalan padon ohitukseen tai liettyneiden koskien puhdistukseen.

Vastinkoski
Pekka Lindblad selvitti tilannetta Vastinkoskella. Koski on alkanut herättää positiivista kiinnostusta jokivarren asukkaissa. RKTL koekalasti kosken lokakuussa. Tulos on perin murheellinen, vain 3 kpl nollikaspoikasia ja 6 isompaa taimenta. Viime syksyn kutu on todennäköisesti epäonnistunut kuten monessa muussakin Etelä-Suomen vesistössä. Vuosiluokan menetys tietää aukkoa tulevien vuosien saaliisiin.

Karjaanjoen latvojen kunnostukset Karkkilan seudulla (POMO +)
Saarlammen padon kunnostus ja kalatie tehdään viimeisenä hankkeena vielä kuluvana syksynä. Tämän jälkeen kaikki suunnitellut hankkeet on toteutettu.

Paalijoki
Kari Stenholm selvitti tilannetta ja eritoten lupamenettelyä opiksi kaikille.
Syksyllä 2002 pidettiin talkoot, jonka jälkeen tuli lietelantapäästö ja tappoi kaikki istukkaat. V. 2003 istutettiin yhteensä 4500 taimenta ja jatkettiin kunnostuksia Ensi kesänä on tarkoitus soraistaa alin koski ja jatkaa yläosan kunnostamista.

Longinoja
Noin viikko ennen lokakuun loppua näkyi kaloja sekä neljä varmaa kutukuoppaa, ehkä viideskin. Havaintoja myös 30 – 40 cm kaloista. Henry Kotiranta osallistui SKESin taimentiimin järjestämiin talkoisiin syyskuussa.

Vantaanjoen Vanhankaupunginkoski
Vettä on ollut viimevuosina vähän ja kalojen nousu on tämän vuoksi ollut vähäistä. Kaupungin kalastuspäättäjät ja Helsingin Energia ovat olleet voimalaitoksen käyttöä koskevassa asiassa passiivisia. Kari Stenholm on hätyyttänyt viime elokuulle sovittua kokousta koolle huonoin tuloksin. Positiivista kehitystäkin on tapahtunut. Voimalaitos ei ole ollut käynnissä koko syksynä.

Espoonjoen Glomsinhaara

Pekka Lindblad kertoi joen alaosien kunnostushaaveistaan. Alueella on nähty merestä nousseita taimenia, joilla ei ole juurikaan kutupaikkoja. Alueelta on tiettävästi joskus löydetty myös taimenten kudusta syntyneitä pienpoikasia.

Lopuksi katsottiin Joona Stenholmin loistavia video-otoksia Vastinkoskelta, hautomosta ja Paalijoelta.