Niklas Laine/Pelastakaa Vantaanjoki-facebook yhteisö teki 12.9.2010 kantelun oikeuskanslerille koskien Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käyttöä ilman vesioikeudellista lupaa ja Uudenmaan ELY-keskuksen menettelyä asiassa.

Oikeuskanslerinvirasto pyytää 30.5.2011 päivätyssä vastinepyynnössään vastinetta Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin Energian asiasta antamiin selvityksiin.

Oikeuskanslerinviraston vastinepyyntö löytyy täältä.

Virhon Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholmin kommentit asiaan:

Oikeuskanslerinviraston vastinepyynnön ohessa olevan Helsingin Energian 18.5.2005 antaman selvityksen kohdissa 2 ja 3 esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa.

Kommentti selvityksen kohtaan 2:

Uudelleen käyttöön otetun Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käytön alkuvuosina 2000-luvun alussa voimalaitosta käytettiin usein niin, että patoaltaan vedenkorkeus oli padon harjan (6 m meren pinnasta) alapuolella. Tällöin ei siis noudatettu Helsingin Energian selvityksessä esitettyjä käyttörajoja ”kesäkautena 6,21/6,14 m ja talvikautena 6,16/6,07 m”, joita selvityksessä väitetään käytetyn. Voimalaitoksen käytön alkuvuosien jälkeenkään selvityksessä mainittuja rajoja ei ole aina noudatettu, esim. ei heinäkuussa 2010.

Kommentti selvityksen kohtaan 3:

Samaan aikaan kun Vanhankaupunginkosken voimalaitosta korjattiin käyttökuntoon, rakennettiin Vanhankaupunginkosken itähaaraan uutta kalatietä alkuvuodesta 2000. Tällöin itähaaran yläpäähän kalatien yläpuoliseen uomaan rakennettiin kivikasoja, joista ylin sijaitsee itähaaran uomassa alueella, josta virtaus taittuu patoaltaasta itähaaraan. Kivikasa kavensi itähaaran uoman leveyttä merkittävästi ja vähensi itähaaraan virtaavan veden määrää aikaisempien vuosien virtaamaan verrattuna. Helsinkiläistahot kertoivat, että kivikasalla pyrittiin ohjaamaan virtausta enemmän länsihaaraan itähaaran virtaaman kustannuksella.

Kuvassa näkyy Vanhankaupunginkosken itähaaraan rakennettuja kivikasoja, joista ylin sijaitsee itähaaran uomassa alueella, josta virtaus taittuu patoaltaasta itähaaraan. Kivikasa kaventaa itähaaran uoman leveyttä merkittävästi ja vähentää itähaaraan virtaavan veden määrää aikaisempien vuosien virtaamaan verrattuna.

Uudenmaan ympäristökeskus teki asiassa virheen jo vuonna 1999, kun se antoi asiassa lausunnon, jonka mukaan Vanhankaupunginkosken voimalaitosta voi käyttää ilman vesioikeudellista lupaa tiettyjä ehtoja noudattamalla. Suomen Vesilain mukaan vesivoimalaitosta ei kuitenkaan ollenkaan saa käyttää ilman vesioikeudellista lupaa, joka tämän hetkisen lain mukaan pitää saada aluehallintovirastolta.

Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus ja sen seuraaja Uudenmaan ELY-keskus eivät ole valvoneet, että Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa annettuja ehtoja olisi noudatettu. Virhon vaatimuksesta asiassa pidettiin käytön alkuvuosina neljä palaveria, joissa Virho toimitti silloiselle Uudenmaan ympäristökeskukselle tiedot ehtojen mukaisen käytön noudattamatta jättämisestä ja uudelleen Uudenmaan ELY-keskukselle kesällä 2010.

Oikeuskanslerinviraston selvityspyynnön liitteenä olevassa Uudenmaan ELY-keskuksen selityksessä vedotaan joihinkin vanhoihin patoa koskeviin lupiin, jotka eivät kuitenkaan anna lupaa vesivoimalaitoksen käyttämiseen.

Uudenmaan ELY-keskuksen selityksestä paljastuu, että ELY-keskus tietää voimalaitosta käytetyn ehtojen vastaisesti mm. käytön alkuvuosina, kun selityksessä väitetään ensin että voimalaitos on toiminut Helsingin Energian ilmoittamien käynnistys- ja pysäytysrajojen puitteissa viime kesäistä alle viikon mittaista poikkeamaa lukuunottamatta, mutta loppulauseessa väite kuitenkin lievennetään kun siinä sanotaan, että ”Näin on oletettavasti tapahtunut vuodesta 2005 eteenpäin”.

Uudenmaan ympäristökeskuksen alkuperäisen lausunnon mukaan vesivoimalaitosta ei saa käyttää ilman vesioikeudellista lupaa, jos lausunnossa annettuja ehtoja ei noudateta. Jotta Uudenmaan ELY-keskus toimisi oikein alkuperäisen lausunnon mukaan nyt, kun se täysin tietää että ehtoja ei ole noudatettu, sen pitäisi kieltää voimalaitoksen käyttö, tai vaatia että sille haetaan vesioikeudellinen käyttölupa aluehallintovirastolta.

Lisätietoa voimalaitosasiaan löytyy Virhon viime kesäisestä voimalaitoksen käytön lopettamisvaatimuksesta täältä ja voimalaitoksen käytöstä kertovasta kirjoituksesta vuodelta 2002 täältä.

Teksti ja kuva: Kari Stenholm