Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virho on 11.7.2010 vaatinut Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käytön lopettamista kokonaan14.8.2010

ei kuvaa
Voimalaitoksen käyttö Vantaanjoen pienen virtaaman aikana on laskenut patoaltaan veden korkeuden aivan liian matalaksi. Kuva 5.7.2010.

ei kuvaa
Voimalaitoksen käytön aiheuttama patoaltaan liian matala veden korkeus on vähentänyt itähaaran kalatien virtaaman aivan liian pieneksi kalojen nousulle. Kuva 5.7.2010.


Vanhankaupunginkosken voimalaitos otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2000. Heti käytön alussa voimalaitosta käytettiin niin, että vaelluskaloja ei Vantaanjokeen juuri noussut. Virhon vaatimuksesta järjestettiin neljä palaveria Virhon, Helsingin Energian, Helsingin kaupungin, Helsingin kalastusalueen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön ja muutamien muiden tahojen kesken. Palaverien jälkeen voimalaitoksen käyttötavat yleisesti paranivat, mutta ongelmia on ollut senkin jälkeen.

Tänä kesänä voimalaitosta käytettiin erittäin törkeästi pienen virtaaman aikana niin, että itähaaran kalatie lähes kuivui. Tapahtuman jälkeen Virho keskusteli asiasta jälleen Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa ja vaati lopuksi 11.7.2010 voimalaitoksen käytön lopettamista.

Virhon Uudenmaan Ely-keskukselle 11.7.2010 lähettämä vaatimus:


11.7.2010
Härkönen Saku , Ikäheimo Riitta , Koivurinta Mikko , kirjaamo.uusimaa(ät)ely-keskus.fi

Terve,

Kiitos vastauksesta ja siitä, että kaikki asiassa lähestymäni tahot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin akuutin ongelman korjaamiseksi.

A. Tässä aluksi kaksi tarkennusta asiaan:

1. Vanhankaupunginkosken voimalaitosta käytettiin tällä kertaa siis vielä silloinkin, kun patoaltaan vedenpinta oli jo 20 cm alle padon harjan. Ei siis ”vaikka vedenpinta oli padon tasalla” niin kuin Saku Härkösen vastauksessa todetaan. Tässäkään tilanteessa Helsingin Energian omat käyttäjä- ja valvontatahot, tai laitteet eivät ongelmatilannetta vielä tunnistaneet, vaan useita päiviä jatkunut ongelmatilanne olisi saanut jatkua edelleen, elleivät ulkopuoliset tahot olisi asiaan puuttuneet.

2. Olen seurannut Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käytön vaikutusta vaelluskalojen nousuun itähaaran kalatiestä 10 vuoden ajan. Käytön parina, kolmena ensimmäisenä vuotena seurasin asiaa usein ja tarkasti ja silloin näytti siltä, että meritaimenia ja lohia nousi itähaaran kalatiestä hyvin silloin kun patoaltaan vedenpinnan korkeus oli reilusti yli padon harjan; käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 5 cm yli padon harjan. Patoaltaan vedenpinnan korkeuden laskiessa padon harjan alapuolelle kalojen nousu itähaaran kalatiestä loppui ja kalat pakkaantuivat voimalaitospadon alapuolelle suvantoon.

B. VAATIMUS VOIMALAITOKSEN KÄYTÖN LOPETTAMISESTA KOKONAAN:

Samaan aikaan kun Vanhankaupunginkosken voimalaitosta korjattiin käyttökuntoon, rakennettiin Vanhankaupunginkosken itähaaraan uutta kalatietä alkuvuodesta 2000. Tällöin itähaaran yläpäähän kalatien yläpuoliseen uomaan rakennettiin kivikasoja, joista ylin sijaitsee itähaaran uomassa alueella, josta virtaus taittuu patoaltaasta itähaaraan. Kivikasa kavensi itähaaran uoman leveyttä merkittävästi ja vähensi itähaaraan virtaavan veden määrää aikaisempien vuosien virtaamaan verrattuna. Helsinkiläistahot kertoivat, että kivikasalla pyrittiin ohjaamaan virtausta enemmän länsihaaran voimalaitokseen itähaaran kustannuksella.

Voimalaitoksen käytön alkuvuosina oli jokseenkin tavallista, että Uudenmaan ympäristökeskuksen voimalaitoksen käytöstä antamassa lausunnossa esitettyjä ehtoja ei noudatettu, vaan patoaltaan vedenpinnan korkeus oli juoksutettu aikaisempina vuosikymmeninä vallinneita pinnan korkeuksia alemmas padon harjan alapuolelle ja kaloja ei itähaaran vahingollisen pienestä virtaamasta johtuen kalatiestä enää noussut. Ongelmien johdosta Virtavesien hoitoyhdistys ry:n vaatimuksesta järjestettyjen palaverien jälkeen voimalaitoksen käyttötavat yleisesti paranivat, mutta silti edelleen ulkopuolisten tahojen on pitänyt huomautella liian matalasta vedenpinnan korkeudesta patoaltaassa ja pyytää voimalaitoksen luukkujen sulkemista. Käytännössä voimalaitoksen käytön valvonta on ollut käytön alusta saakka aktiivisten kansalaisten varassa.

Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.9.1999 Vanhankaupunginkosken käytöstä antamassa lausunnossa todetaan, että voimalaitos voidaan korjata ja ottaa käyttöön ilman vesioikeuden lupaa kun noudatetaan seuraavia periaatteita:

”1. Voimalaitoksen rakennusvirtaamaa ei suurenneta, eikä virtaamiin tai vedenkorkeuksiin vaikuttavia rakenteita muuteta.

2. Voimalaitosta käytetään siten, etteivät vedenkorkeudet voimalaitoksen yläpuolella muutu viimeksi kuluneina vuosikymmeninä vallinneista. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vähän veden aikana tapahtuviin juoksutuksiin voimalaitoksen kautta.

3. Vesimäärän jakautumista ei merkittävästi tai vahingollisesti muuteta Vanhankaupunginkosken itä- ja länsihaaran välillä viimeksi kuluneina vuosikymmeninä vallinneesta.

Mikäli näitä ehtoja ei voida noudattaa tulee hankkeelle hakea vesioikeuden lupa.”


Vaadin, että Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käyttö pitää kokonaan lopettaa, koska Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa käytölle asetettujen ehtoja ei ole noudatettu ja koska voimalaitoksella ei ole Vesilain mukaista käyttölupaa.

Vesilain 3. luvun mukaan:

"Vesivoiman hyväksikäyttö

Voimalaitoksen rakentaminen
1 § Voimalaitoksella tarkoitetaan tässä laissa vesivoiman hyväksi käyttämiseksi rakennettua laitosta siihen kuuluvine, sanottua tarkoitusta varten taikka yleisen tai yksityisen edun suojaamiseksi tehtyine rakennelmineen.

Voimalaitoksen rakentamiseksi luetaan myös vesistön perkaaminen ja uuden uoman tekeminen laitosta varten samoin kuin muut vesivoiman käyttöön ottamista tarkoittavat toimenpiteet.

2 § Voimalaitoksen rakentamiseen on haettava lupa aluehallintovirastolta. Sama koskee myös aikaisemmin rakennetun laitoksen ja siihen kuuluvien rakennelmien tai niiden käytön muuttamista niissä tapauksissa, joissa 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan on haettava lupa aikaisemmin myönnetyn luvan määräyksistä poikkeamiseen. (22.12.2009/1391)."

C. Vantaanjoen tila:

Laajojen kunnostustöiden johdosta Vantaanjoki on toipunut 1960- ja 70-lukujen likaviemäristä Suomenlahden/Itämeren meritaimenien ja lohien lisääntymisvesistöksi, jossa paikallisia taimenia lisääntyy laajasti eri puolilla vesistöä ja merivaelluksen tehneet taimenet lisääntyvät tällä hetkellä ylimmillään yli 80 km päässä merestä pääuoman koskissa ja sivupuroissa. Lohet lisääntyvät tällä hetkellä ylimmillään yli 60 km päässä merestä.

Elpymisestä huolimatta Vantaanjoella on edelleen paljon pahoja ongelmia, jotka estävät vaelluskalakantojen elpymistä ja joen virkistyskäyttöä. Vanhankaupunginkosken voimalaitos on yksi vaelluskalakantojen elpymistä estävistä pahoista ongelmista. Vantaanjoen elpymisestä ja sen isoista ongelmista löytyy enemmän tietoa täältä.

Haluan Uudenmaan Ely-keskuksen vastauksen vaatimukseeni sähköpostiosoitteeseeni:
kari.stenholm (ät) kolumbus.fi

Terveisin
Kari Stenholm
0407648045
Vantaanjoki-vastaava
Virtavesien hoitoyhdistys ry
www.virtavesi.com


Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Esa Lehtinen



Palaa takaisin