Meritaimen ja paikallisia taimenia Vantaanjoen yläjuoksulla.
Vaelluskalakantojen suojelemiseksi ja elvyttämiseksi tarvitaan paitsi käytännön kunnostus- ja suojelutyötä myös laadukkaita dokumenttielokuvia, joissa kerrotaan vaelluskalojen ongelmista ja elvyttämisestä. Tästä syystä Virho antaa 1 000 euron rahoitussitoumuksen Suomen vaelluskalojen tilasta kertovalle Concrete Reasons-dokumenttielokuvaprojektille.
Concrete Reasons on Risto Ruokolan ja Toni Kinnusen dokumenttielokuva Suomen uhanalaisista ja sukupuuttoon kuolleista vaelluskalakannoista ja niiden kaltoinkohdelluista elin- ja lisääntymisalueista. Kalat kertovat ympäristön ja ihmisten sekä paikallisten ja valtakunnallisten yritysten hyvinvoinnista.
Concrete Reasons-dokumenttielokuvaprojektista voi lukea lisää tästä linkistä:
Concrete Reasons
Virho haastaa mukaan OPM International Oy:n. Haastakaahan eteenpäin!
Virho puolestaan on tehnyt vaelluskalajokien käytännön kunnostus- ja suojelutyötä yli 25 vuoden ajan. Kunnostustoiminnalla on rakennettu paljon kutusoraikkoja ja poikasten suojapaikkoja vaelluskalojen lisääntymisalueiksi ja muutamia kalateitä moniin vesistöihin. Eniten on kunnostettu Karjaanjoen- ja Vantaanjoen vesistöjä, mutta myös muita Suomenlahden jokia ja puroja, sekä joitakin vesistöjä muualla Suomessa.
Kunnostustoiminnan rinnalla Virho tekee vesistöjen tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja jolla laajennetaan vesistöjen kunnostuskelpoisen alueen kokoa. Virholla on edustajia monissa vesistöistä ja kalataloudesta huolehtivissa elimissä. Virho tekee myös runsaasti lausuntoja kalataloutta ja vesistöjä koskevista asioista ja esim. kaavoituksesta.
Virhon kunnostus-, suojelu- ja muu työ on ollut merkittävässä asemassa mm. kun Vantaanjoen vesistöstä on elvytetty Suomenlahden merkittävin taimenjoki. Virhon toiminnan aikana meritaimenten lisääntymisalue on laajentunut Vantaankoskelta 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen latvoille ja paikallisten taimenten lisääntymisalue on laajentunut lähes koko vesistöön sen yli 300 km pitkälle uomapituudelle. Viranomaisten tekemissä kunnostuksissa poistettiin ensin nousuesteitä ja ennallistettiin pääuoman ja Keravanjoen koskia. Sen jälkeen Virhon toimesta on rakennettu pääuomaan ja moniin sivujokiin ja –puroihin jätevesipäästöiltä ja muilta ongelmilta suojaan paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita, joissa Vantaanjoen taimenet tällä hetkellä suurelta osin lisääntyvät.
Teksti ja kuva: Kari Stenholm