Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990

Virtavesien hoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Espoossa 3.2.1990. Kokouksessa oli läsnä viisi uudenmaan lohikalakantojen heikosta tilasta huolestunutta henkilöä. Yhdistykselle laadittiin säännöt, joissa määriteltiin päätarkoitukseksi suojella ja kunnostaa lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä. Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut, että vesistöjen käytössä turvataan koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Toiminnan keskeiset alueet ovat:

  • Virtavesien kunnostaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa
  • Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin
  • Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet
  • Kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen

Virtavedet ja niitä ympäröivä valuma-alue ovat kokonaisuus, joita ei voi erottaa toisistaan. Virtavesien hoitoyhdistys on esittänyt lukuisia kannanottoja muun muassa maankäyttöön, jätevesien käsittelyyn, vesistörakentamiseen ja kalavesien hoitoon. Virtavesiä koskeviin päätöksiin on vaikutettu sekä suoraan neuvottelemalla, että julkisilla kannanotoilla

Virtavesiä on kunnostettu etenkin Uudellamaalla, mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Virho on toiminut kuitenkin myös valtakunnallisesti. Lausuntoja on annettu koko Suomea koskevista asioista, neuvontaa on jaettu lukuisiin maakunnallisiin kunnostuskohteisiin ja käytännön hankeyhteistyötä on ollut esim. Kainuun suuntaan. Virho on parantanut purojen ja jokien ekologista tilaa palauttamalla uomien alkuperäinen rakenteen suistein, kiveyksin ja muin keinoin. Virtakutuisille kaloille on luotu soraistamalla kutupaikkoja ja kiveämällä poikasalueita. Kalojen ja vesieliöiden vaellusesteitä on poistettu purkamalla patoja sekä tekemällä ohitusuomia ja kalateitä. Lohikalojen lisäksi Virhon toimenpiteet hyödyntävät myös muita kalalajeja, hyönteisiä, rapuja ja yleensäkin luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteillä on epäsuorasti myös vesien taloudellista arvoa kohottava vaikutus juuri lohikala- ja rapukantojen sekä veden yleisen tilan kohenemisen myötä.

Yhdistyksellä on ollut Vantaanjoen vesistöalueella mätihautomo, jossa tuotettiin yli miljoona taimenen ja lohen pienpoikasta. Lisäksi mätiä on ostettu ja saatu lahjoituksena kalanviljelylaitoksilta. Mätiä ja pienpoikasia on istutettu neljän maakunnan alueella. Istutusten tarkoituksena on palauttaa taimen ja lohi kunnostettuihin vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet.

Merkittävä toiminta Virholla on ollut jo pitkään ns. työllisyyshanke. Se on palkannut monia työttömiä vesistöjen kunnostuksiin ja saanut vuosien mittaan uuteen uskoon jopa kymmeniä kilometrejä virtavesiä. Kalakantojen ehdoilla toimiva kestävä kalastus on luontaisten kalakantojen turvaamiseksi välttämätöntä. Tätä periaatetta Virho soveltaa käytäntöön Lopella. Entinen Vastinkosken perhokalastusalue on laajentunut siellä usean kosken käsittäväksi Hunsalanjoen kalastusalueeksi. Virho on myös mielipidevaikuttaja. Yhdistyksen asiantuntijat ovat olleet tiedotusvälineissä lukemattomia kertoja paikallislehdistä valtakunnallisiin TV-kanaviin asti.

Virtavesien hoitoyhdistys ry:ssä on henkilö- ja yhteisöjäseniä keskimäärin puolensataa, mutta käytännön hankkeisiin on osallistunut vuosittain kolminumeroinen määrä henkilöitä. Yhdistys on saanut Suomen valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä merkittävää tukea sekä vähintään yhtä suurta talkooapua yksityishenkilöiltä

Virhon säännöt löytyvät täältä.