Kuva: Kari Stenholm
Sähkökalastusta Vantaanjoen vesistön sivujoen latvoilla.

Virho sähkökalasti syyskuussa perinteiseen tapaan Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöjä.

Vantaanjoen vesistössä kalastettiin viidellä paikalla. Kalojen suojelemiseksi kultakin paikalta kalastettiin mahdollisimman pieni koeala ja vain yhden poistopyynnin menetelmällä. Sähkökalastuspaikat kärsivät kuivuuden aiheuttamasta pienestä virtaamasta, mikä tyypillisesti vähentää saaliiksi saatavien poikasten määrää.

Virhon Vantaanjoen sähkökalastukset vuonna 2014:

1. Vantaanjoen latvoilla Hausjärvellä n. 100 km päässä merestä kalastettiin Virhon vuosina 2012 ja 2013 kunnostamaa paikkaa, jossa syksyllä 2013 kuti paljon paikallisia taimenia. Koealan koko oli 18 m x 1,5 m. Kesänvanhoja poikasia (0+-ikäisiä) löytyi 30 kpl. Yhdellä poistopyynnillä kesänvanhojen poikasten tiheys on 111 kpl/100 m². Kolmen poistopyynnin tiheydeksi muunnettu laskennallinen tiheys on 222 kpl/100 m².

2. Yli 80 km päässä merestä Hyvinkäällä kalastettiin pääuoman sivupuroa, jota Virho on kunnostanut useana vuotena ja jossa monena vuotena on kutenut meritaimenia, mutta kovan kuivuuden ja siitä seuranneen pienen virtaaman takia ei vuonna 2013. Koealan koko oli 38 m x 1,8 m. Kesänvanhoja poikasia (0+) löytyi 5 kpl ja vanhempia poikasia 3 kpl. Yhdellä poistopyynnillä kesänvanhojen poikasten tiheys on 7 kpl/100 m². Kolmen poistopyynnin tiheydeksi muunnettu laskennallinen tiheys on 14 kpl/100 m².

3. Noin 80 km päässä merestä Hyvinkäällä kalastettiin sivujoen paikkaa, jota Virho on kunnostanut vuonna 2013 ja jossa heti samana vuonna kuti paljon paikallisia taimenia. Koealan koko oli 23 m x 2 m. Kesänvanhoja poikasia (0+) löytyi 34 kpl ja vanhempia poikasia 4 kpl. Yhdellä poistopyynnillä kesänvanhojen poikasten tiheys on 74 kpl/100 m². Kolmen poistopyynnin tiheydeksi muunnettu laskennallinen tiheys on 148 kpl/100 m².

4. Noin 76 km päässä merestä Hyvinkäällä kalastettiin sivujoen paikkaa, jota Virho on kunnostanut useana vuotena ja jossa vuosittain kutee paikallisia taimenia. Koealan koko oli 33 m x 1,8 m. Kesänvanhoja poikasia (0+) löytyi 25 kpl ja vanhempia poikasia 1 kpl. Yhdellä poistopyynnillä kesänvanhojen poikasten tiheys on 42 kpl/100 m². Kolmen poistopyynnin tiheydeksi muunnettu laskennallinen tiheys on yli 84 kpl/100 m².

5. Noin 20 km päässä merestä Vantaalla kalastettiin sivujoen paikkaa, jota Virho kunnosti vuonna 2013 ja jossa kuti samana syksynä paikallisia taimenia ja meritaimeniakin. Koealan koko oli 36 m x 2,5 m. Kesänvanhoja poikasia (0+-ikäisiä) löytyi 1 kpl. Yhdellä poistopyynnillä kesänvanhojen poikasten tiheys on 1 kpl/100 m². Kolmen poistopyynnin tiheydeksi muunnettu laskennallinen tiheys on 2 kpl/100 m².

Kuva: Kari Stenholm
Sähkökalastuksen saalista. Kesänvanhoja ja vanhempia taimenen poikasia.

Kuva: Kari Stenholm
Poikasten lukumäärä lasketaan, pituus mitataan ja tiedot kirjataan sähkökalastuspöytäkirjaan.

Kuva: Kari Stenholm
1-vuotias (1+ -ikäinen) taimenen poikanen.

Kuva: Kari Stenholm
Kesänvanha (0+ -ikäinen) taimenen poikanen.

Kuva: Kari Stenholm
Lukumäärän laskemisen ja pituuden mittauksen jälkeen poikaset vapautetaan.

Kuva: Kari Stenholm
Poikaset pääsevät takaisin kotikoskelleen.

Tänä vuonna Vantaanjokea sähkökalastettiin runsaasti myös muiden tahojen toimesta. Vantaanjoen yhteistarkkailuun kuuluvissa sähkökalastuksissa, joita teki Kala- ja Vesitutkimus Oy, Vantaanjoen pääuomista löytyi hyvin taimenen kesänvanhoja poikasia (0+) monista paikoista (tarkemmat tiedot vielä puuttuvat), mutta ei kaikista. Vantaanjoen yhteistarkkailun sähkökalastuksissa hyviä poikastiheyksiä löytyi mm. Virhon kunnostamalta pääuoman koskelta n. 95 km päässä merestä, sekä Nukarinkoskelta, jota Virho on kunnostanut kolmena vuotena.

Myös RKTL:n sähkökalastuksissa löytyi hyviä taimenen poikastiheyksiä Vantaanjoen alimmalta sivupurolta Longinojalta (tarkemmat tiedot vielä puuttuvat), jota on kunnostanut SKES, Virho, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan Ely-keskus.

Yhteenvetona kaikkien tämän vuotisten sähkökalastustuloksien perusteella voi todeta, että vaikka tämä vuosi ei ollut mikään hyvä taimenen poikasvuosi Etelä-Suomessa yleensä, silti viime syksyn kudusta peräisin olevien kesän vanhojen poikasten tiheydet olivat suuria Vantaanjoen vesistössä. Suurimmat tiheydet löytyivät jätevesipäästöiltä suojassa olevilta kunnostetuilta sivujoilta, –puroilta ja latvauomilta.

Vantaanjoen vesistössä on silti edelleen paljon jätevesipäästöjen rasittamia alueita, joissa taimenia ei ole juuri ollenkaan. Tällainen alue on esim. pääuomassa Riihimäen alapuolella.

Vantaanjoen luonnonkudusta syntyneiden taimenten poikastiheydet ovat olleet yleisesti hyviä viime vuosina. Esim. vuonna 2012 monilta Virhon kunnostamilta sähkökalastuspaikoilta löytyi hyviä kesänvanhojen poikasten tiheyksiä. Usealta paikalta löytyi tuolloin 60-80 kpl/100 m² ja yhdeltä paikalta yli 100 kpl/100 m².

Tänä vuonna yli 100 kpl/100 m² tiheyksiä löytyi vielä useammalta paikalta; Virhon sähkökalastuksissa kahdelta paikalta ja Vantaanjoen yhteistarkkailun ainakin yhdeltä paikalta. Virhon yhdeltä paikalta löytyi myös yli 200 kpl/100 m² tiheys. Suomessa hyvänä tiheytenä yleisesti pidetään 30-40 kpl/100 m² tiheyttä.

Vantaanjoen vesistön yläjuoksun kaikki taimenet, myös meritaimenet, ovat nykyisin peräisin luonnonkudusta. Ainoastaan Helsingissä ja Vantaalla taimenia edelleen istutetaan joen edustan merialueelle ja Vantaanjoen vesistön alajuoksulle ylimmillään Vantaankoskelle 17 km päähän merestä, jota ylempää istutettuja taimenia ei ole viime vuosina myöskään havaittu.

Teksti ja kuvat: Kari Stenholm