Virtavesien hoitoyhdistys Virho istuttaa lohen mätimunia Lohjanjärvestä mereen laskevaan Mustionjokeen 25-27.3.2010. Istutuksien myötä Mustionjoessa ui tulevasta kesästä alkaen kymmenien vuosien tauon jälkeen lohia. Istutuksilla valmistaudutaan siihen, että Mustionjoen voimaloihin toivottavasti rakennetaan mahdollisimman pian kalateitä.
Virhon niin sanotuissa mätirasioissa istuttamat lohet kasvavat Mustionjoessa pari-kolme vuotta ja leimaantuvat siihen. Sitten kyseiset lohet vaeltavat Itämereen, kasvavat isoiksi ja palaavat kutemaan.
Virho istuttaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saamaansa lohen lahjoitusmätiä noin parisenkymmentä litraa. Tämä tarkoittaa parhaimmillaan jopa toistasataatuhatta lohenpoikasta Mustionjokeen. Kyse on tästäkin syystä siis varsin merkittävästä istutuksesta.
Mustionjokeen istutetaan samoihin aikoihin mereen vaeltavaa taimenta noin kymmenen mätirasiallista Åminneforssin kalastusseuran voimin. Myös taimenet tarvitsevat kalateitä Mustionjokeen vähintään yhtä paljon.
Mustionjoen voimalaitosrakentaminen esti lohen pääsyn kutualueilleen. Lohikalakannat tuhoutuivat lopullisesti vuonna 1956 voimalaitosrakentamiseen ja kun Åminneforssin voimalaitoksen entinen tulvakanava sulkeutui tienrakentamisen yhteydessä.
Joesta on mahdollista saada merkittävä vesistö niin taimenille kuin lohille. Selvitysten mukaan itse Mustionjoessa ja sen sivupuroissa on jäljellä huomattava määrä kasvualueita arvokaloille. Sekä lohi että taimen nousisivat lisäksi Lohjanjärveen ja siitä ylävirtaan muille Karjaanjoen vesistön alueille.
Virho on kunnostanut paikallisten yhteistyötahojen kanssa monia Karjaanjoen vesistön kohteita lohikalakelpoisiksi (mm. Vihdissä, Karkkilassa, Nummi-Pusulassa, Lohjan Hormajoella). Koski- ja virta-alueisiin on luotu kutupaikkoja soraistamalla, suojapaikkoja poikasille kiveämällä sekä rakentamalla kalateitä patojen ohi. Esimerkiksi Lohjanjärven ja Hiidenveden välinen Väänteenjoen kalatie on Virhon toteuttama.
Tavoitteena onkin koko Karjaanjoen vesistön kattava vapaan kalavaelluksen alue, joka olisi Mustionjoen kalaportaiden rakentumisen myötä yhteydessä myös mereen. Sen arvokalatuotanto perustuisi luonnonlisääntymiseen Karjaanjoen vesistön lukuisilla virtavesialueilla. Tästä hyötyisivät niin kalat, kalastajat, matkailuelinkeino, maan- ja vedenomistajat kuin koko vesistö laajalla alueella Länsi-Uudellamaalla ja Itämeren puolella.
Mustionjoen lohikalaistutuksilla tuetaan lisäksi uhanalaisen jokihelmisimpukan pelastusyrityksiä. Jokihelmisimpukka tarvitsee toukkavaiheensa aikana lohikaloja. Sen toukka elää lohikalojen kiduksissa ennen laskeutumistaan joen pohjaan ja kasvamistaan aikuiseksi simpukaksi. Ilman lohikalakantoja ja kalateitä jokihelmisimpukka olisi lopullisesti tuhoutumassa Mustionjoesta.