Kuva: Kari Stenholm
Edellisten vuosien tapaan Virho teki runsaasti kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen vesistössä vuonna 2019.

Virhon EU Leader-rahoitettu virtavesikunnostusprojekti rakensi vuonna 2019 Vantaanjoen vesistöön kutusoraikkoja ja poikaskivikoita seuraaviin kuntiin:

Hausjärvi
Vihti
Riihimäki
Hyvinkää
Nurmijärvi

Kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä.

1. Vihtiin rakennettiin kutusoraikkoja 30 m² ja poikaskivikoita 150 m² .

2. Hausjärvelle rakennettiin 25 m² uusia kutusoraikkoja.

3. Riihimäessä kunnostettiin kahta paikkaa. Yhdelle purolle rakennettiin 30 m² uusia poikaskivikoita ja huollettiin kaikki vanhat kutusoraikot. Toiselle paikalle pääuoman koskelle rakennettiin 75 m² uusia kutusoraikoja ja huollettiin kaikki vanhat kutusoraikot.

4. Nurmijärvelle pääuoman koskelle rakennettiin uusia kutusoraikkoja 80 m² ja huollettiin alueen kaikki vanhat kutusoraikot.

Kuva: Olli Toivonen
Keväällä Vantaanjoen sivujokeen rakennettu poikaskivikko.

Kuva: Kari Stenholm
Kesällä pääuomaan rakennettu kutusoraikko.

Em. kunnostusten lisäksi Virhon johdolla ja osittain myös työllä rakennettiin Väylä-viraston rakennuttamaan Riihimäen uuden ratasillan alitusuomaan n. 100 m² kutussoraikkoja ja 150 m² poikaskivikoita.

Kuva:Kari Stenholm
Riihimäen uuden ratasillan alitusuoman kalataloudellinen kunnostus.

Aiemmin rakennettuja kutusoraikkoja ja poikaskivikoita huollettiin seuraavissa kunnissa:

Hausjärvi
Loppi
Vihti
Riihimäki
Hyvinkää
Nurmijärvi
Tuusula

Vantaanjoen yläjuoksulla huollettiin lähes kaikki Virhon rakentamat soraikot sekä pääuomassa, että sivupuroissa aivan latvoilta Hausjärveltä, Lopelta, Vihdistä ja Riihimäeltä alkaen Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle saakka. Virhon rakentamat kutusoraikot huollettiin myös yhdellä Tuusulan purolla.

Kuva: Kari Stenholm
Loppukesällä ja syksyllä huollettiin aiemmin rakennettuja kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.

Virho sai rahoitusta kunnostustoimintaansa mm. EU:n, Suomen valtion ja kuntien myöntämää Leader-rahoitusta. Rahoitusta saatiin myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmältä, Vantaanjoen kalatalousalueelta ja Nukarin-Raalan osakaskunnalta. Rahoitusta saatiin myös kalamiesten järjestämästä nettihuutokaupasta. Nettihuutokaupan järjestäjä on Perhokalastajat.net. Partioaitan myöntämää ympäristöbonusrahaa käytettiin joidenkin kunnostusten tilapäiseen rahoitukseen, mikä myöhemmin korvattiin muulla rahoituksella.

Yksi maanomistaja teki paljon talkootyötä Virhon yhdellä Leader-hankkeen työmaalla, jossa myös Hyvinkään Rotariklubi teki keväällä yhtenä päivänä talkootyötä useamman henkilön voimin.

Virhon omat henkilöt tekivät talkootyötä lähes 800 tuntia Vantaanjoen vesistön kunnostuksissa, suojelussa, tarkkailussa, tiedotuksessa, valistuksessa jne.

Virho kiittää kaikkia tukijoitaan!

Kuva:Kari Stenholm
Meritaimenen kutupuron huollettu kutusoraikko ja poikaskivikko Vantaanjoen yläjuoksulla.

Viranomaisten ja Virhon tekemien kalataloudellisten kunnostusten vaikutus Vantaanjoen paikallisten- ja meritaimenten kutualueen laajentumisessa näkyy selvästi. Esim. meritaimenten kutualue on yli 20 vuoden aikana tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten johdosta laajentunut Vantaankoskelta, 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen latvoille Virhon rakentamille kutupaikoille.

Viranomaisten tekemissä kunnostuksissa poistettiin ensin nousuesteitä ja ennallistettiin pääuoman ja Keravanjoen koskia. Sen jälkeen Virhon toimesta on rakennettu pääuomaan ja moniin sivujokiin ja –puroihin paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) on kunnostanut Longinojaa Helsingissä sekä Krakanojaa ja Kylmäojaa Vantaalla. Aivan viime vuosina muutamat muutkin tahot ovat tehneet jonkin verran kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoella. Tällainen taho on mm. Vantaan kaupunki, joka muutenkin on esimerkillisesti ryhtynyt nostamaan kuntalaisten tietoisuuteen Vantaan kaupungin alueella virtaavaa Vantaanjoen vesistöä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY) jokitalkkaritoiminta on viime vuosina inventoinut ja huoltanut viranomaistyönä tehtyjä kutusoraikkoja.

Virho on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä jonkin verran talkoillakin, mutta erityisen paljon aluksi työllisyysprojektin nimellä ja myöhemmin EU Leader-hankkeen nimellä kutsutulla kunnostushankkeella, joka on 17 vuoden ajan tehnyt suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia juuri niihin Virhon valitsemiin paikkoihin, joissa on hyvä vedenlaatu ja joista saadaan paras hyöty Vantaanjoen elvyttämisen kannalta.

Työllisyysprojektilla on ammattitaitoinen vetäjä ja työvoimaksi projektiin on palkattu vuosittain kymmenkunta virtavesikunnostajaa, joista puolet on työskennellyt Vantaanjoen vesistössä ja puolet Karjaanjoen vesistössä.

Vuosien mittaan Virhon työllisyysprojekti ja EU Leader-hanke on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä yläjuoksun kunnissa Hausjärvellä, Lopella, Vihdissä, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Talkookunnostuksia Virho on tehnyt Hausjärvellä, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Helsingissä.

Kunnostustoiminnan rinnalla Virho tekee laajaa vesistön tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja jolla laajennetaan Vantaanjoen vesistön kunnostuskelpoisen alueen kokoa.

Virho on 20 vuotta kaivanut esiin mm. Vantaanjoen salattuja jätevesipäästöjä ja julkaissut niistä tietoja ja vaatinut parannusta kuntien vesilaitosten ja valvovien viranomaisten toimintaan, sekä tehnyt lausuntoja asiasta. Pikkuhiljaa Vantaanjoen kuntien vesilaitokset ja valvovat viranomaiset ovat myös parantaneet toimintaansa ja jätevesipäästöt ovat vähenemässä.

Virho on systemaattisesti tiedottanut myös Vantaanjoen vesistön muista isoista ongelmista ja vaatinut parannusta niihin, tehnyt niistä paljon lausuntoja ja työskennellyt aktiivisesti niiden vähentämiseksi ja myös muita Vantaanjoen ongelmia on saatu vähennettyä.

Em. kunnostus- ja suojelutyöllä Vantaanjoen vesistö on elvytetty likaviemäristä Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi, jonka tunnusmerkkejä ovat mm.:

- Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km.

- Meritaimenet lisääntyvät eri puolilla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta.

- Meritaimenet lisääntyvät ylimmillään 95 km päässä merestä.

- Taimenen luonnonlisääntyminen on laajaa ja poikasia syntyy runsaasti eri puolilla vesistöä. Poikastiheydet ovat hyviä monissa paikoissa ja erityisen hyviä Virhon jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojaan rakentamilla kutusoraikoilla yläjuoksulla. Myös Longinojalla, Kylmäojalla ja Myllykoskella on havaittu hyviä poikastiheyksiä.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm ja Olli Toivonen