HANKKEEN RAHOITUS

Pääasiallinen rahoitus hankkeessa koostuu Leader kehittämis-ja investointihankerahoituksesta. Rahoittajia ovat Emo ja Ykkösakseli Leader-ryhmät. Leader-rahoitus koostuu EU:n ja valtion sekä kuntien rahoituksesta.

HANKKEEN TARVE JA TAUSTA

Pienvesistöjä ja myös suurempia jokiuomia on 1900-luvulla perattu laajasti. Uomiin on myös rakennettu erilaisia patorakennelmia. Perkauksilla on tuhottu uomien mahdollisuudet toimia monien eliölajien lisääntymis- ja elinalueina. Monin paikoin taimen- ja rapukannat ovat heikentyneet tai jopa tuhoutuneet kokonaan pienvesistä. Perkaukset ovat suoraan heikentäneet vesistöjen kala- ja rapukantojen tuottoa, vähentäneet vesistöjen arvoa ja huonontaneet vedenlaatua.

Näillä toimilla on suoraan heikennetty taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyksiä ja heikennetty maa- ja vesialueiden arvoa. Elinvoimaiset kalakannat, puhtaat vesistöt ja kestävästi toteutettu kalastus luovat mielenkiintoisen ympäristön matkailulle, vapaa-ajankalastukselle ja ammattikalastukselle.

Viranomaiset ovat Uudenmaan alueella poistaneet tarpeettomia patoja sekä kunnostaneet suurempia pääuomastoja. Kuitenkin esimerkiksi taimenen lisääntymiseen soveltuvat pienet joet ja purot ovat jääneet pienemmälle huomiolle.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen ja Karjaanjoen sekä Uskelanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Uomakunnostukset tulee suunnata kohteisiin joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tulee tehdä tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien jätevesipäästöjä.

Uomien kunnostaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen.

HANKKEEN TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on elvyttää Vantaanjoen ja Karjaanjoen sekä Uskelanjoen arvokalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Samassa vesistöjen taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille.

Hankkeen toiminta tukee myös vahvasti EU-rahoitteisen FRESHABIT-hankkeen tavoitteita sekä EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita. Juuri valmistuneissa vesienhoitosuunnitelmissa toivotaan kaikkien mahdollisten tahojen osallistumista vesien hoitoon ja suunnitelmien toimeenpanoon.

Kunnostuksien vaikutuksia voidaan tarkkailla sähkökoekalastuksien avulla. Tutkimuksen avulla voidaan suoraan todentaa esimerkiksi kunnostettujen alueiden taimenen poikastuotannon elpyminen. Taimen ja rapu toimivat vesistöissä ns. indikaattorilajeina ja niiden esiintyminen antaa suoraa tietoa vesistön tilasta.

Kututarkkailun avulla voidaan todentaa ja seurata miten kunnostetut alueet kelpaavat kutukypsien taimenien lisääntymisalueiksi.

HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA

Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa on suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus on palauttaa perkauksilla tuhotut elin- ja lisääntymisalueet. Kunnostuksilla voidaan myös viimeistellä esim. viranomaiskunnostettuja alueita tai huoltaa aikaisemmin kunnostettuja kohteita.

Kunnostusten suunnittelu ja seuranta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Tämä on erinomainen keino tuoda tietoa omistajille ja luoda kiinnostusta myös pienvesiä kohtaan.

Toteutustapana voivat olla talkookunnostukset, konetyö ja myös työttömien palkkaaminen kunnostuksiin. Pääsääntöisesti kivi- ja soramateriaali tuodaan ja jaetaan uomien varsille konetyönä. Varsinaiset kunnostukset tapahtuvat pääosin käsityönä. Kivi- ja soramateriaalia voi löytyä valmiina maastosta tai se joudutaan tilanteen mukaan hankkimaan ulkopuoliselta toimittajalta.

Kunnostuksia tullaan seuraamaan sähkökoekalastuksien ja kututarkkailun avulla. Koekalastuksilla ja kututarkkailulla arvioidaan myös aikaisemmin kunnostettujen kohteiden tai mahdollisesti tulevien kohteiden tilaa ja kunnostustarvetta.

Lisätietoja hankkeen toiminnasta uutislinkeissä:

Virhon Vantaanjoen kunnostukset 2016, 28.01.2017.

Taimenen kutu Vantaanjoella vuonna 2016, 28.01.2017.

Kunnostusmateriaalia kohteisiin, 8.3.2017.

Kevät koittaa - ja kunnostuskausi alkaa, 09.04.2017.

Virhon virtavesikunnostukset vuonna 2017 ovat kovassa vauhdissa, 22.5.2017.

Virho kunnostaa Vantaanjoen vesistöä, 09.8.2017.

Meritaimenten kutupesät alkavat näkyä Vantaanjoen yläjuoksulla, 24.10.2017.

Kiinnostaisiko virtavesien ja kalakantojen elvytystyöpaikka? 08.1.2018.

Virho aloitti vuoden 2018 virtavesikunnostukset, 11.2.2018.

YLE ulos luontoon kevätseuranta hankkeen työkohteella: Kosken kunnostus, 20.5.2018

Teksti: Olli Toivonen