Vantaan kaupunki on pyytänyt Virtavesien hoitoyhdistykseltä lausuntoa Tikkurilankosken yleissuunnitelmasta, jossa käsitellään kyseisen Keravanjoen koskialueen padottuna olevan yläosan ennallistamista.
Katsomme että esiselvitystyön pohjalta valittu vaihtoehto, jossa pato puretaan osittain ja koski ennallistetaan, on hyvä valinta.
Tikkurilankosken yleissuunnitelmaan perehdyttyämme pidämme suunnitelmaa pääasiassa hyvin ja perusteellisesti laadittuna. Tavoitteet ovat oikeansuuntaisia ja suunnitelma vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta.
Ensisijainen tavoite on nähdäksemme turvata vaelluskalojen nousu koskialueen ohitse vähintäänkin keski- ja ylivirtaamalla, mieluusti myös alivirtaaman aikaan. Vaelluskalojen poikastuotannon maksimoiminen on tärkeä, mutta nousumahdollisuuksiin rinnastettuna kuitenkin toissijainen tavoite.
Pidämme erinomaisena, mikäli suunnitelma mahdollistaa esitetyllä tavalla molempien tavoitteiden toteutumisen ensin mainitun kärsimättä.
Yleissuunnitelmassa mainitaan, että alueelle on tehty aloite freestylekoskimelontapaikan rakentamisesta. Emme suoranaisesti tyrmää freestylemelontamahdollisuuksien parantamista koskialueen ennallistamisen yhteydessä, mutta lähtökohtaisesti ensisijaisena tavoitteena on pidettävä alueelle alkuperäisen jokiluonnon ja koskiympäristön palauttamista sekä siihen sidoksissa olevan lajiston elinolosuhteiden parantamista. Näistä tavoitteista ei tule missään yhteydessä tinkiä minkään yksittäisen harrastajaryhmän harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi.
Esitämme kaksi erityistä huomiota, joita toivomme myös vielä tarkasteltavan:
1) Suunnittelualue on rajattu käsittämään jokiuoman vain Kuninkaalantiehen saakka ylävirrassa, vaikka koskialue tiettävästi jatkuu vielä reilusti pidemmälle. Minkä takia koskialueen yläosa on rajattu pois tästä yleissuunnittelusta? Kokonaisuuden ja kustannusten hahmottamisen kannalta olisi tärkeää, että koko kunnostusalue käsiteltäisiin samalla kertaa yhtenäisesti. Yleissuunnitelmassa on tällä hetkellä kosken yläosan osalta enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, joka on ongelmallista jo pelkästään vesilain mukaista lupaa haettaessakin.
2) Padon ja Kuninkaalantien väliselle osuudelle on osoitettu yleissuunnitelmassa kaksi verraten tiivistä pohjakynnystä, joilla uomaa levitetään huomattavasti. Emme sinällään ole esitettyjä kynnyksiä vastaan, mutta niihin liittyy nähdäksemme tiettyjä epävarmuustekijöitä.
Keravanjoen virtaamavaihtelut ovat suuret, ja alivirtaama on lisäveden juoksutuksenkin kanssa sangen pieni. Onko uoman levittämisessä huomioitu se, että vesi saattaa ajoittain lämmetä huomattavasti leveässä jokiuomassa kesäaikaan, joka voi olla haitallista lohikaloille? Uoman liiallinen levittäminen ja kynnystäminen voi olla ongelmallista myös, mikäli koskiuoman pohjanläheinen virtaus hidastuu liiaksi, sillä tämä suosii suvantoalueiden eliölajistoa koskilajiston sijaan.
Esittämämme huomiot poislukien katsomme, että yleisellä tasolla yleissuunnitelma sisältää hyvät lähtökohdat vesilain mukaisen luvan hakemiseksi ja tarkemman toteutussuunnitelman pohjaksi.
19.10.2016
Virtavesien hoitoyhdistys ry