Virtavesien hoitoyhdistys on ilmoittanut ELY-keskukselle yhtyvänsä Helsingin perhokalastajien pyyntöön siitä, onko äskettäinen Hakuninmaanojan perkaus mm. vesilain mukainen. Virho on kotiuttanut kyseiseen vesistöön taimenkantaa, kunnostanut, sähkökalastanut ja muutenkin hoitanut aluetta mm. perhokalastajien kanssa yhteistyössä.
Nyt sitä raakaperattiin pitkiltä alueilta mm. "hulavesisyistä". Lähes samaan aikaan, kun Hgin kaupunki raakaperkasi luonnonpuro Hakuninmaanojaa, Vantaan kaupunki järjesti muutaman kilometrin päässä näytöstä esimerkillisestä hulavesien hoidosta...
Espoon kaupunki
@EspooEsbo
#YmpäristökeskusEspoo kävi tutustumassa @VantaanKaupunki'n opastuksella huikeisiin #hulevesi'ratkaisuihin. #Kiitos! pic.twitter.com/lJtJIbwnG
Alla kyseinen Hakuninmaanojaa koskeva pyyntö ELY:lle:
Pyydämme ELY-keskusta selvittämään, onko Hakuninmaanojan perkaaminen tapahtunut vesilain mukaisesti.
Hakuninmaanojan perkaamisesta on todennäköisesti sellaista haittaa, mikä edellyttää toimenpiteisiin ryhmistä haittojen vähentämiseksi. Pyydämme samalla ELY-keskusta antamaan tarvittavat määräykset.
Viikonloppuna 2.-3.4.2016 havaittiin Hakuninmaanojan pohjoisen haaran rannassa kaivinkone ja että koko pienvesi oli ojitettu liki puolentoista kilometrin matkalta aina Mätäjoen pääuomaan asti. Kaivinkoneella oli rikottu rantojen maa-ainesta sitova pinta ja kaivettu uoma tutkimustenkin mukaan hyvin eroosioherkkään v-muotoon. Koneella oli nostettu rannoille virtapaikoista kivikkoa ja soraikkoa paikoista, joissa sitä luontaisesti esiintyy ja näin estetty hyvässä vauhdissa ollut uoman stabiloituminen ja käynnissä ollut palautuminen kiintoainesta sitovaksi ja virtavesilajien asuttamaksi luonnonmukaiseksi purovedeksi.
Kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin alueella virtaava Hakuninmaanoja, joka kuuluu Mätäojan (Helsingissä Mätäjoki) vesistöön, on yksi Mätäjoen keskeisistä latvavesistä. Se on merkitty jo alueen vanhimpiin, 1600-luvun karttoihin.
Ojituksen syytä ja toimeksiantajaa on tiedusteltu Helsingin kaupungin Rakennusvirastolta ja Ympäristökeskukselta 2.4.2016, mutta vastausta kysymyksiin ei ole toistaiseksi saatu,
Ojituksen myötä Hakuninmaanojassa toteutuvat Vesilaissa (3:2) luetelluista haitoista ainakin seuraavat:
1. aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä
2. aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista
3. melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön
6. aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille
9. muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua
Perustelut:
Hakuninmaanojaa on kaivettu auki noin puolentoista kilometrin matkalta. Jos nopeita korjaavia toimenpiteitä ei tehdä esimerkiksi biohajoavilla kankailla, laskeutusaltailla tai kosteikolla, tulee kaivettu oja aiheuttamaan eroosioherkässä maaperässä merkittävän haitallisen kiintoaineskulkeuman Mätäjokeen. Se tulee myös lisäämään tulvariskiä alavirrassa, Mätäjoen tulvaherkissä osissa. Liikkeelle lähtevä kiintoaines kertyy pääuomassa luontaisesti lisääntyvän äärimmäisen uhanalaisen taimenen kutusoraikoihin, estää kehittyvän mädin hapen saannin ja siten estää mätiä kehittymästä poikasiksi.
Ennen ojitusta Hakuninmaanojaan on kotiutettu äärimmäisen uhanalaista taimenkantaa. Se on myös vaarantuneen koskikaran talvehtimisaluetta ja mm. silmälläpidettävän luisturin elinaluetta. Siinä oli ennen perkausta myös taimenen lisääntymiseen sopivaa luonnonsoraa ja kivikkoisia virtapaikkoja.
Koko Mätäjoen laakso on kaupunkilaisille merkittävää virkistysaluetta ja muodostaa yhden kaupungin vihersormista. Tutkimusten mukaan kaupunkipuroilla ja niiden kunnostamisella on lisäksi erityismerkitys Helsingin asukkaille (linkki tutkimukseen lopussa). Mätäjoessa, Hakuninmaanojan ojitusalueen alapuolella, on vuodesta 2009 alkaen joka kevät ja syksy tehty talkootöitä virtavesiluonnon hyväksi ja äärimmäisen uhanalaisen taimenkannan palauttamiseksi Mätäjoen vesistöön. Talkootyötä ovat tehneet Helsingin perhokalastajat ry, Virtavesien hoitoyhdistys ry sekä viimeksi mainittuun linkittyvä Kaarelanjoki-hanke. Mätäjoen vesistöön on tehty mm. kymmeniä aareja taimenten lisääntymisalueita sekä poikasalueita. Talkootyötä on tehty seitsemän vuoden aikana noin 700 henkilötyötuntia, kiviä ja soraa on hankittu ja aseteltu vesistöön noin 140 tonnia.
Vuonna 2013 ohimenevästi tuhoisan liuotinpäästön aiheuttanut Teknos Oy on päästön jälkeen rakennuttanut Mätäjokeen, vanhan padon tilalle, kymmeniä tuhansia euroja maksaneen luonnonmukaisen tekokosken, jotta äärimmäisen uhanalaisilla taimenilla olisi mahdollisuus palata mereltä vesistöön jatkamaan sukuaan. Jos Hakuninmaanojan ohitusten aiheuttamaa vahinkoa ei pikaisesti korjata, tulevat ojituksesta seuraavat kiintoainekulkeumat olemaan pitkäkestoiset ja monilla mittapuilla myös erittäin vahingolliset vesistölle ja sen eliöstölle mukaan lukien uhanalainen taimen.
Ojituksesta kärsii vahinkoa myös Helsingin kaupunki, joka on sijoittanut huomattavia summia Kuninkaantammen hulevesipilottihankkeeseen. Hakuninmaanojassa sijaitsevalla Helsingin yliopiston mittauspadolla ja -asemalla on ollut tarkoitus tutkia kuinka rakentaminen Kuninkaantammessa vaikuttaa Hakuninmaanojaa pitkin Mätäjoekeen tuleviin hulevesiin. Hulevesiratkaisut ovat vasta valmistumassa, mutta ojitus tekee vertailun pitkälti mahdottomaksi.
Ojitus sotii lisäksi kokonaisuutena kaupungin omia linjauksia vastaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusviraston teettämän Mätäjoen hulevesiselvityksen mukaan: "Hulevesiin liittyvät toimenpide-ehdotukset tähtäävät veden laadun parantamiseen sekä virtaamahuippujen tasaamiseen. Tarkoitus on pienentää tulvariskejä, parantaa veden laatua sekä säilyttää ja kehittää Mätäjoen luontoarvoja.”
Nyt on erittäin tärkeää saada nopeat ratkaisut siihen, miten ojituksen aiheuttama eroosio ja kiintoaineskulkeuma saadaan nopeasti katkaistua ja estettyä. Tuhoutuneiden luontaisten kivi- ja sorapohjaisten virtapaikkojen kunnostaminen voidaan tehdä vasta tämän jälkeen. Näillä toimenpiteillä turvataan äärimmäisen uhanalaisen taimenen ja muiden virtavesilajien elinmahdollisuuksien säilyminen Mätäjoessa sekä varmistetaan, että Mätäjoen kunnostamiseen osallistuneiden vapaaehtoisten, yritysten ja kaupungin virkamiesten tekemä työ ei valu hukkaan.