Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Vantaanjoki vuonna 201202.7.2013

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm

Vantaanjoki vuonna 2012-raportti on julkaistu.

Raportin mukaan Vantaanjoen vesistö jatkaa hidasta elpymistään, vaikka isoja ongelmia on edelleen paljon.

Vuonna 2012 Vantaanjoen vesistöön nousi runsaasti meritaimenia. Todennäköisesti eniten koko tunnetun ja raportoidun historian aikana.

Paikallisten taimenten kutuhavaintoja tehtiin runsaasti eri puolilla vesistöä. Meritaimenten kutuhavaintoja tehtiin runsaasti vesistön alajuoksulla, sekä yli 80 km päässä merestä vesistön yläjuoksulla sivujoissa ja –puroissa. Ylimmillään meritaimenen kutuhavaintoja tehtiin 95 km päässä merestä pääuomassa Riihimäen Käräjäkoskella.

Vantaanjokeen nousseiden lohien määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli huomattavasti pienempi kuin muutamana aikaisempana vuotena.

Luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia löydettiin hyvin eri puolilta Vantaanjoen vesistöä vuonna 2012 tehdyissä sähkökoekalastuksissa. Parhaiten niitä löytyi jätevesipäästöiltä suojassa olevilta kunnostetuilta sivujoilta, –puroilta ja pääuoman latvoilta jätevesipäästöpaikkojen yläpuolelta, sekä Nukarinkoskelta, jossa pitkän koskialueen hapettava vaikutus pitää happipitoisuuden hyvänä yläpuolella tapahtuneista jätevesipäästöistä huolimatta.

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Kuvassa vuoden 2011 kudusta peräisin olevia taimenen yksikesäisiä poikasia, nollikkaita (0+-ikäisiä), joita löytyi parhaiten jätevesipäästöiltä suojassa olevilta kunnostetuilta paikoilta.

Elpymisestä huolimatta Vantaanjoella on edelleen paljon isoja ongelmia. Vuonna 2012 isot ongelmat säilyivät pääosin ennallaan. Jätevesipäästöt kuitenkin vähentyivät sekä Vantaanjoen vesistöön, että Vantaanjoen suun edustan merialueelle.

Vantaanjoki vuonna 2012-raportti löytyy kokonaisuudessaan
täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm ja Olli Toivonen