Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Vantaanjoen kunnostukset vuonna 201118.12.2011

Edellisten vuosien tapaan Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti teki laajoja kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen-, Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä vuonna 2011.

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen

Työllisyysprojektia vetää iktyonomi Olli Toivonen ja työvoimana on työvoimatoimistoista palkattuja virtavesikunnostuksiin motivoituneita työttömiä työnhakijoita, jotka palkataan valtion työllistämisvaroilla, sekä harjoitteluaan suorittavia alan opiskelijoita.

Työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2011 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta.

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Vantaanjoen kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä.


ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Vantaanjoella alkukesällä tehdyistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Rahoitus materiaalien hankintaan saatiin pääosin Uudenmaan- ja Hämeen Ely-keskusten kalatalousyksiköiden myöntämistä kalastuskorttivaroista.

Nukarin-, Raalan osakaskuntien vesialueelle tehdyn kunnostuksen materiaalihankinnat rahoitti kokonaan Nukarin- ja Raalan osakaskunnat.

Viranomaisten ja vesialueiden omistajien antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta. Omarahoitusosuus on saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja. Nettihuutokauppoja ovat järjestäneet Kalamies.com (linkki uuden huutokaupan ilmoitukseen täältä) ja Perhokalastajat.net (linkki uuden huutokaupan ilmoitukseen täältä)-nettiportaalit. Lisäksi Virhon jäsenet tekevät paljon talkootyötä virtavesikunnostusprojektin pyörittämiseksi.

Tänä vuonna virtavesikunnostuprojektia rahoitettiin myös WWF Suomen myöntämän Pandapalkinnon palkintorahalla, josta voi lukea lisää täältä.

Virho kiittää kaikkia rahoittajiaan!

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikon sorakerroksen paksuus on keskimäärin 25 cm, vaihteluvälin ollessa 10...50 cm.

ei kuvaa
Kuva: Aki Janatuinen
Virho käyttää kutusoran raekokona Vantaanjoella tyypillisesti 16...40 mm soraa. Joskus joukkoon sekoitetaan myös 40...100 mm soraa.

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikkoa rakennetaan Palojokeen.

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen

Vantaanjoen vesistöön rakennettiin vuonna 2011 kutusoraikkoja ja poikaskivikoita seuraavasti:

Palojokeen Tuusulaan ja Nurmijärvelle rakennettiin 176 m² kutusoraikkoja.

Pääuomaan Nukarinkoskien yläpuolelle Nurmijärvelle rakennettiin kutusoraikkoja 52 m².

Pääuomaan Riihimäelle, jätevesipäästöjen yläpuolelle, rakennettiin kutusoraikkoja 152 m².

Pääuomaan Hausjärvelle rakennettiin kutusoraikkoja 52 m².

Paalijoen kutusoraikkoja kunnostettiin Hyvinkäällä.

Erkylänlukkojenpuroon Riihimäelle rakennettiin kutusoraikkoja 12 m² ja poikaskivikoita 10 m².

Matkunojaan Nurmijärvelle rakennettiin kutusoraikkoja 24 m².

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Taimen tutustuu kutusoraikkoon.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Taimenet ovat jo kuteneet uudelle kutusoraikolle.

Virhon Vantaanjoen kunnostukset suunnataan alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Kunnostuksia suunniteltaessa otetaan huomioon mm. alueen veden laatu, siellä aikaisemmin mahdollisesti tehdyt kunnostukset, sekä alueella elävä taimenpopulaatio. Virhon hyvällä Vantaanjoen jätevesipäästöpaikkojen tuntemuksella voidaan varmistaa kunnostuspaikkojen riittävän hyvä vedenlaatu. Tyypillisesti kunnostusalueilla ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ainakin jätevesipäästöalueet ovat kaukana, tai jätevesipäästöt ovat poistumassa alueelta. Tällä tavoin kunnostetaan suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun tiedottamisella, lausunnoilla, keskusteluilla haitan aiheuttajien ja valvovien virkamiesten kanssa ja muulla valistustyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.

Em. kunnostustyöllä sekä paikallisten, että merivaelluksen tehneiden taimenten kutualue on vuosien mittaan laajentunut, mutta Vantaanjoella on edelleen paljon pahoja ongelmia, jotka haittaavat pahasti Vantaanjoen elpymistä. Ongelmista voi lukea mm. Vantaanjoki vuonna 2010-raportista täältä.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Meritaimenet kutevat uudella kutusoraikolla yli 80 km päässä merestä.

Virhon Vantaanjoen kunnostusten aikana runsaassa 10 vuodessa meritaimenten luonnonlisääntymisen alue on laajentunut Vantaankoskelta 17 km päässä merestä yli 80 km päähän merestä Vantaanjoen yläjuoksulle. Tämän syksyn hyvistä kutuhavainnoista voi lukea täältä.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.


Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Olli Toivonen, Kari Stenholm ja Aki Janatuinen