Virho 2007 - syyskokouksen satoa

Virtavesien hoitoyhdistys piti syyskokouksensa 22.11. Kokouksen pääaiheena oli ensi vuoden alustavan toimintasuunnitelman hyväksyminen. Toimintaa ja tapahtumia on tiedossa runsaasti. Ohessa tiivistetysti tietoa tärkeimmistä kohteista ja niiden kehittämisestä vuotta 2007 ajatellen:

1. Vastinkoski

Lopen Vastinkoskella jatketaan entiseltä pohjalta. Lisätään kalastussuosituksiin kuitenkin se, että vapautettavia kaloja ei saa nostaa pyynnin yhteydessä vedestä. Lisäksi Vastinkoskelle kotiutumaan alkaneesta harjuksesta tehdään täysin pyydä- ja päästä-kala. Vastuuhenkilö Pekka Lindblad.

2. Mätihautomo ja istutukset

Vantaanjoen varrella sijaitsevalla Virhon mätihautomolla on nyt noin 41 500 mätijyvää meritaimenen istutuksia varten. Lisäksi sitä ostettaisiin jonkin verran lisää ja myös lahjoitusmätiä yritetään saada. Emokalojen kutupyynti on lopetettu tältä vuodelta ja ensi vuonna toivotaan saatavan erityisesti lipolla pyydettyjä emokaloja niiden hyväkuntoisuuden vuoksi. Hautomon rahoitus on kunnossa vuodeksi 2007. Lisätoimenpiteenä Virho anoo kalakorttivaroista ostettavaksi noin 100 kpl mätibokseja, joissa mätiä voidaan upottaa joen pohjaan odottamaan poikasten kuoriutumista. Vastuuhenkilö Jorma Jukarainen.

3.Vantaanjoki

3.1. Paalijoki

Riihimäellä sijaitseva Paalijoki on lähinnä seurannan, muttei aktiivisten toimenpiteiden kohde. Tänä vuonna alimmasta kunnostetusta koskesta löytyi iso kutukuoppa ja koskessa on ilmeisesti ollut isojakin kutukaloja. Tästä näkökulmasta näkymät ensi vuodelle saattavat olla hyvät. Tilannetta varjostaa kuitenkin Paalijoen vähävetisyys kuivana aikana. Paalijoen lähtöpaikassa Paalijärven alapäässä olevan pohjapadon yli ei ole kuivana aikana virtaamaa eikä alivirtaamajuoksutusta saada mahdollisesti järjestymään. Täten ylin koski voi kuivua. Vastuuhenkilönä Kari Stenholm.

3.2. Longinoja

Longinojalla jatketaan edellisten vuosien kaltaista toimintaa eli jatkokunnostuksia, seurantaa yms. Vuodeksi 2007 jäi tältä vuodelta jäljelle kutusoraa ja myös puuainesta voidaan käyttää kohentamaan Longinojaa. Tämänsyksyiset taimenet kutivat moniin erilaisiin paikkoihin ja näyttäisi vastaisuudessakin olevan parasta laittaa kutusoraa vaihtelevasti uoman eri osiin. Helsingin kaupunki saattaa tilata Longinojan alaosiin jatkokunnostuksia TE-keskukselta. Vastuuhenkilönä Juha Salonen.

3.3. Muuta Vantaanjoesta

Vuonna 2007 panostetaan erityisesti Vantaanjoen isojen ongelmien poistoon. Tällaisia ongelmia ovat verkkokalastus Vantaanjoen edustalla lohien ja taimenien kutunousun aikana, Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käyttö, Vanhankaupunginkosken kalastusjärjestelyt, kalastuksen valvonta itse joella ja usein toistuvat jätevesipäästöt joen varren kunnissa. Ongelmia tullaan pitämään esillä julkisuudessa entistä enemmän ja ongelmia aiheuttaviin tahoihin ollaan yhteydessä mahdollisimman aktiivisesti.

Kaikki Virhon viralliset edustajat huolehtivat siitä, että Vantaanjoen isoja ongelmia pyritään aktiivisesti poistamaan sen organisaation toimesta, jossa he Virhoa edustavat. Muidenkin virholaisten toivotaan vaikuttavan kaikissa virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä niin, että ongelmia todella saadaan vähennettyä. Virhon viralliset edustukset ovat: Vantaanjoen kalastusalueen hallitus Pekka Lindblad ja Sampo Vainio, Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelman seurantaryhmä Kari Stenholm, Vantaanjoki-neuvottelukunta Kari Stenholm. Vastuuhenkilönä Kari Stenholm.

4.Työllistämisprojekti

Projekti jatkaa ensi vuonnakin Hyvinkään Erkylänlukkojenpurolla ja mahdollisesti Nurmijärven Palojoella. Uutena kohteena aloitetaan Mäntsälässä sijaitseva Ohkolanjoki, Hyvinkään Sveitsinpuro sekä Nurmijärvellä ja Vihdissä sijaitseva Lepsämänjoki. Nämä kuuluvat Vantaanjoen vesistöön. Vihtijoen Sitinoja otetaan myös tulevaksi kohteeksi. Sen yhteydessä otetaan kuitenkin huomioon alavirrassa mahdollisesti toteutettavat uomaan vaikuttavat muutostyöt.

Tavoitteena on, että työllisyysprojektissa olisi kaksi porukkaa ja vetäjää tekemässä nykyisen yhden sijasta. Virhon hallitus tarkentaa työllisyyshankkeen tavoitteita talven ja kevään mittaan. Vastuuhenkilönä Esa Lehtinen.

5.Vihtijoki

5.1. Kraatarin- ja Levoinkosket

Jatketaan Kraatarin- ja Levoinkoskien soraistuksia ja taimenkannan seurantaa. Tältä vuodelta paikalle jäi vuodeksi 2007 kutusoraa. Joenvarren asukkaat ovat tukeneet huomattavasti kunnostuksia ja osallistuneet niihin, mikä helpottaa jatkotyötä. Vastuuhenkilönä Kari Tuukkanen.

5.2. Olkkala, Kourlan mylly

Jatketaan Olkkalassa sijaitsevan Kourlan myllyn kosken peruskunnostuksen loppuunsaattamista. Jäljellä on vielä jonkin verran etenkin soraistusta ja kiveämistä. Mikäli muut hankkeet mahdollistavat, ensi vuonna ajankohtaistuu Porintien sillasta alavirtaan sijaitsevan ns. alakosken kunnostusluvan hakeminen. Kalatien toimivuuden tutkimiseksi tiedustellaan padon omistajalta kalatien suulle asetettavalle pyyntilaitteelle koekalastuslupa. Vastuuhenkilönä Markus Penttinen.

5.3. Haimoon myllypato ja sen koski

Otetaan Haimoon myllypadon kosken kunnostus uudeksi kohteeksi ensi talvesta. Olkkalan kalatien rakentamisen jälkeen kalat voivat nyt nousta Haimooseen asti vapaasti Hiidenvedestä. Padon yhteyteen on tavoitteena rakentaa kalatie. Padosta ylävirtaan ovat Vihtijoen tärkeimpiin kasvu- ja kutualueisiin kuuluvat Kraatarin- ja Levoinkosket, jotka ovat vielä eristyksissä. Kalatien lisäksi kunnostuksessa on kyse etenkin soraistuksesta. Näihin koskitilan omistaja on jo myöntänyt luvan. Padon alapuolinen runsaat parisataa metriä pitkä koski kaipaa myös suojapaikkojen lisäämistä. Vastuuhenkilöinä Markus Penttinen ja Kari Tuukkanen.

5.4. Muuta

Vihtijoen taimenten DNA-tutkimusten tulokset ovat käytettävissä ensi vuodeksi. Tuloksien tultua arvioidaan niiden mahdollinen vaikutus vesistön kunnostustoimiin.

Myötävaikutetaan esimerkiksi valistustyöllä valuma-alueajattelun edistymiseen myös tässä vesistössä. Hiidenvesi-projektin tavoitteena on rakentaa alueella noin puolentuhatta saostusallasta, mutta vain muutama on saatu aikaiseksi. Vastuuhenkilöt Kari Tuukkanen ja Markus Penttinen.

6. Helsingin urbaanipurot

6.1. Mätäpuro

Jatketaan aloitettujen kaltaisia hoitotoimenpiteitä eli kunnostuksia ja seurantaa. Tavoitellaan edelleen puron rauhoittamista kalastukselta vähintään Vihdintien yläpuoliselta osuudelta ja Hämeen moottoritien yläpuolisen putkiristikon korjaamista siten, ettei se ole enää nousueste. Myötävaikutetaan esimerkiksi asiantuntijanäkemyksin Hakamäentien korjauksen sekä kaupungin pienvesiohjelman toteutukseen siten, että ne olisivat sopusoinnussa Mätäpuron kalaston kehittämisen kanssa. On lisäksi olemassa ns. "Mätäpuron perusparannus-hanke", jonka tarkoitukset ja vaikutukset myös Virholle selvitetään. Ensi vuodeksi selvitetään myös jokiravun istutusmahdollisuudet Mätäpuroon. Vastuuhenkilö Mikko Saikku.

6.2. Muut metropolipurot

Helsingin itäosan Vartiokylänlahteen laskevaan Mellunkylänpuroon istutetaan meritaimenen poikasia ensi keväänä ja otetaan se muutenkin kehittämiskohteeksi. Helsingin Strömsinlahteen laskeva Mustapuro inventoidaan ja sinnekin mahdollisesti istutetaan poikasia. Lisäksi Helsingin Vanhankaupunginlahteen laskee Viikinojan kunnostustarve selvitetään. Istutusmahdollisuudet selvitetään myös siihen. Vastuuhenkilöt Juha Salonen, Ari Virtanen ja Aki Janatuinen.

7.Kunnostustempaus

Järjestetään kunnostustempaus myös vuonna 2007 eli joukko kunnostustalkoita, joista tiedotetaan yhteisesti. Alustavasti kohteina voisivat olla Longinoja, Mätäpuro, Vihtijoki, Vastinkoski ja Glomsinjoki. Muut mahdolliset kohteet tulevat esille talven aikana.Tavoitteena on, että kohteet ja ajankohdat on määritelty viimeistään maaliskuussa ja että tiedotusvälineille asiasta menee yhteinen paketti julkaistavaksi viimeistään alkukeväästä. Vastuuhenkilö Pekka Lindblad ja kohdevastaavat.

8. Pomoväst - meritaimenelvytystä Länsi-Uudellamaalla

Pomoväst-projekti "Luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Läntisellä Uudellamaalla" jatkuu 30.6.2007 asti. Hankkeessa inventoidaan Länsi-Uudenmaan rannikkoalueen puroja ja jokia, jotka voivat sopia meritaimenelle lisääntymis- ja elinalueiksi (yhteensä noin 40 puroa ja pikkujokea). Syksyllä tehtyjen inventointien ja sähkökoekalastusten tuloksista laaditaan opinnäytetyö ja valitaan kunnostukselle otollisimmat virtavedet. Niistä tehdään tarkemmat kunnostustarveselvitykset.

Parhaille, valituille kohteille laaditaan suunnitelmat ja haetaan maanomistajien suostumukset. Hankkeen loppuraportti valmistuu kesäkuussa, jolloin järjestetään myös tiedotustilaisuus tiedotusvälineille ja yleisölle. Virho suunnittelee, johtaa ja koordinoi hanketta. Käytännön työn eli maastoinventoinnit, kunnostustarveselvityksen ja raportoinnin tekee konsultti Virhon valvonnassa. Virhon hallitus täsmentää hanketta ja sen jatkoa ensi vuonna. Vastuuhenkilö Esko Vuorinen.

9. Espoon virtavedet

Otetaan mm. Bodom-järvestä lähtevä Glomsinjoki kunnostuskohteeksi. Sitä eivät juurikaan vaivaa nousuesteet, mutta koskia on. Helpoin kohde olisi sen vanhasta myllypadosta alaspäin sijaitseva alue. Kyse on lähinnä soraistuksesta ja kiveämisestä.

Selvitetään lisää taimenkannan tilannetta Gammelgårdsbackenissa-Niipperin Myllypurossa, Askistonpurossa, Herukkapurossa, Häklänpurossa, Finnoonojassa, Lukupurossa, Pyykorvenojassa ja Monikonpurossa. Monikonpuroon yritetään palauttaa taimenkanta, mikäli se todetaan kadonneeksi. Finnoonojaan, Lukupuroon ja Pyykorvenojaan istutetaan Virhon hautomon taimenpoikasia.

Edistetään valuma-alueajattelua erityisesti suo-ojien vesistöille aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Vastuuhenkilöt Aki Janatuinen ja Jyrkin Riikinsaari.

10. Muuta

Jatketaan taimenkannan ja vesien kehittymisen seurantaa Virhon aikaisemmissa kohteissa, kuten Karkkilan Nuijajoella ja Karisjärvenkoskessa.

Virhon Kotisivut uudistuvat. Vastuuhenkilöt Juha Salonen ja Pekka Lindblad. Lisäksi ei ehditty käsitellä uuden esitteen laatimista Virhosta ja "Lapin Virhon" perustamista.