Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Virhon syyskokouksen pöytäkirja 12.11.2012:

A) Hunsalanjoen kosket

- Jatketaan yhteistyötä Hunsalanjoen osakaskuntien kanssa alueen taimenkannan elvyttämiseksi
-Esitetään osakaskunnalle, että Vastinkoski ja Lohikoski pidetään edelleen rauhoitettuina. Vääräkosken ja Myllykosken voisi vapauttaa rauhoituksesta.
-Järjestetään totuttuun tapaan talkoopäivä osakaskunnan kanssa
-Osakaskunnalta ja ELY-keskukselta selvitetään rahoitusmahdollisuudet ja maanomistajilta luvat, että työllisyyshanke voisi kivetä Lohikosken ja soraistaa sen niskan sekä soraistaa Vastinkosken ylimmän niskan

B) Mätihautomo ja istutukset

-Valmistellaan kotiutusistutustoiminnan jatkamista myös 2013
-Taimenistutuksia jatketaan Länsi-Uudenmaan kohteisiin ja Helsingin Mätäjokeen. Luultavasti myös Helsingin Maunulanpuroon, Espoon Finnoonojaan ja Vantaan-Helsingin Krapuojaan
-Lohi-istutuksia jatketaan voimavarojen mukaan Mustionjokeen ja Kiskonjokeen
-Kalastuskorttivaroista anotaan varoja istutuskustannuksiin, kuten mädin ostoon
-Istutuksista tehdään suunnitelma ja kustannusarvio ennen varojen hakemista
-Tavoitellaan pienimuotoisen hautomotoiminnan jatkamista Vihtijoella 2013, mikä tähtää lähinnä joen oman taimenkannan vahvistamiseen.
-Selvitetään vaellussiian istutusmahdollisuudet, kun on käynyt ilmi, että ne kutevat puroissakin

C) Vantaanjoki

-Tiedotetaan edellisten vuosien tapaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi
-Myös Vantaanjoen isoista ongelmista tiedotetaan edelleen laajasti ja ongelmia pyritään aktiivisesti vähentämään
-Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virholla on havainnot-sähköpostiosoite ”havainnot(at)virtavesi.com”. Seurantaa jatketaan 2013.
-Perinteiseen tapaan edellisen vuoden tilanteesta tehdään Vantaanjoki vuonna 2012-raportti.
-SLL:n Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa jatketaan yhteistyötä etenkin tiedotusasioissa
-Työllisyyshankkeen kohteiksi on ehdolla Riihimäen Epranoja ja Selänoja Hausjärvellä, Palojoki Tuusulassa ja Hyvinkäällä. Myös Rekolanoja ja Krakanoja Vantaalla mahdollisia.

C1) Paalijoki (Hyvinkää, Riihimäki)
-Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2007 lupaamaa siika- lohipitoiseksi vesistöksi luokittelua pitää kiirehtiä.

C2) Longinoja (Helsinki)
-Järjestetään 2 talkoot Suomen kalastusmatkailun edistämisyhdistyksen SKES:n kanssa
-Seurataan kalakannan kehittymistä
-Kiirehditään lohi- ja siikapitoisen vesistön luokitusta tai kalastuskieltoa
-Vaeltamisen selvittämiseksi mahdollinen hanke kalojen merkinnästä

C3) Krapuoja (Tuusula)
- Kiirehditään Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspuolelta.

C4) Erkylänlukkojenpuro (Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki)
-Hämeen puolella Hausjärvellä sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron luonnontila pyritään varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa. Siitä ei ole 4 vuoteen kuulunut mitään, vaikka aluetta rakennetaan kiivaasti.
-Puron kunnostukset ovat toistaiseksi valmiita. Taimenien, kirjolohien ja harjusten lisääntymistä seurataan.

C5) Sveitsinpuro (Hyvinkää)
-Hyvinkään Sveitsinpuiston hoitosuunnitelmaan on sisällytetty Sveitsinpuron yläosan kunnostaminen meritaimenien lisääntymisalueeksi. Hoitosuunnitelman ovat vuonna 2009 hyväksyneet Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen. Tästä asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat, että kunnostukset tehtäisiin.
-Kunnostusluvista neuvotellaan Hyvinkään virkamiesten kanssa talvella
-Hyvinkäällä parhaillaan laadittavaan pienvesisuunnitelmaan yritetään saada laskeutusaltaita Sveitsinpuroon.

C6) Palojoki (Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi)
-Palopuron kalatien yläpuoliselle alueelle yritetään saada kutusoraikokkojen rakentamislupa Hyvinkään kaupungin maalle, mutta toistaiseksi lupaa ei ole saatu. Lupa-asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja paikalliseen osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat että kunnostuslupa saataisiin.
-Palojen latvojen kunnostamisesta neuvotellaan Hyvinkään virkamiesten kanssa
-Kunnostuksia jatketaan Tuusulassa

C7) Ohkolanjoki (Mäntsälä, Järvenpää)
- Ohkolanjoen tilanne ei edisty toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste.
-Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padon kalatielle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Kellokosken kalatien rakentaminen avaisi Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.

C8) Näsinoja (Helsinki)
-Helsingin kaupunki satsaa Vantaanjoen Ruutinkoskeen alapuolella lännestä Paloheinän suunnasta laskevan Näsinojan parantamiseeen.
-Virho on aikoinaan tehnyt sinne kotiutusistutuksia ja ottaa Näsinojan tarkkailtavaksi varsinkin kun Paloheinän golf-kenttä on saanut luvan vedenottoputken sijoittamiseen Näsinojan uoman tuntumaan, johon putki on jo sijoitettukin. Vesi otetaan Vantaanjoen pääuomasta.

C9) Selänoja (Hausjärvi)
-Kunnostuksia yritetään jatkaa

C10) Rekolanoja (Vantaa)
-Rekolanojan kunnostusmahdollisuudet selvitetään. Huomioidaan sekä pääuoma että latvapurot Vallinoja ja Savionoja

C11) Krakanoja (Vantaa)
-Krakanojan kunnostamista selvitetään. Aluksi pitää selvittää kuinka pahoja ovat päästöt lentokentältä ja kuinka niitä voitaisiin estää.

D) Työllistämishanke

-Työttömiä pääosin ELY-keskuksen rahoituksella virtavesien kunnostustöihin palkkaavalle hankkeelle on haettu jatkoa vuosille 2013-2016
-Kohteita on 2013 ainakin Vantaan-, Vihtijoen- ja muun Karjaanjoen vesistöissä
-Keravanjoen hautomosta poiskuljetetuille tavaroille pitää löytyä lopullinen sijoituspaikka ja tähän kysymykseen palataan, kun työllisyyshankkeen jatkosta on päätös.

E) Vihtijoki

-Vihtijoella jatketaan pääosin jo aloitettujen kohteiden jalostamista ja laajentamista; Olkkalan kosken kalatiestä jätetaan lupa-anomus
-Aloitettua yhteistyötä kosteikkoja perustavan Hiidenvesihankkeen kanssa jatketaan ja työllisyyshanke jatkaa kunnostuksia alueella
-Aloitettua hautomotoimintaa jatketaan ja tutkitaan kalakantoja mm. sähkökalastuksella ja kutuseurannalla
-Karjaanjoki LIFE-hankkeessa 2000-luvun alussa kerättyjä taimenen DNA-näytteitä analysoidaan Healfish-hankkeessa ja myös Virhon ottamat DNA-näytteet on otettu tutkittavaksi samassa yhteydessä.
-Työllisyyshankkeen mahdollisia kohteita esim. Pantojan poikaskivikot, Maasoja

F) Helsingin metropolipurot

F1) Haaganpuro/Maunulanpuro
- Talkoita suunnitellaan Kauppalanpuistoon Haagan peruskoulun kanssa sekä tavanomaisia talkoita
-Aloitetaan Maunulanpuron latvaosan kunnostus yhteistyössä Metsälä-seuran kanssa
-Virho on esittänyt kaupungille eroosiosuojauksia, kiveämistä ja lietetaskuja sekä meren suun nousuesteen helpottamista
-Taimenen kotiutusistuttamista vesistön yläjuoksulle Maunulanpuroon taimenkannan heikon tilanteen takia jatketaan
-Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia Länsi-Helsingin Rotary-klubin kanssa
-Selvitetään jokiravun ja pikkunahkiaisen palauttamista
-Yritetään palauttaa puro lohi- ja siikapitoiseksi julistetuksi vesistöksi

F2) Mellunkylänpuro
-Seurataan puron uoman siirrosta aiheutuvia muutoksia ja kalakantojen muutoksia (sähkökalastus?)
-Talkoot yritetään järjestetään tavalliseen tapaan. Mahdollisena kohteena Aarrepuiston yläpuolella siirretyn uoman viimeistelyä tai viimevuotisen kohteena jatkamista

F3) Mätäjoki
-Helsingin Iso-Huopalahteen laskevan Mätäjoen kunnostamista jatketaan Talin alueella yhdessä Helsingin perhokalastajien kanssa
-Vuosien 2000, 2009, 2010, 2011 ja 2012 keväiset kotiutusistutukset saavat jatkoa: istutustoimintaa jatketaan kunnes joen oma elinvoimainen taimentuotanto käynnistyy.
-Virho myötävaikuttaa Helsingin perhokalastajat ry:n järjestämään syyskuun lopun kunnostustalkoisiin mm. sähkökoekalastuksella (tai sähköttää kohteen muuna sopivana ajankohtana)
-Edistetään Helsingin kaupungin aikeita purkaa Mätäjoen vaellusesteitä, etenkin Talin golf-kentän este täytyisi pikimmiten muuttaa kalojen ja vesieliöiden vaelluksen sallivaksi tekokoskeksi. Se estää nykyään mereen vaeltaneiden kalojen pääsyn takaisin alimmille koskialueille kutemaan.

F4) Mustapuro
-Seurataan taimenten kotiutumista.
-Selvitetään mahdollisuuksia jokiravun istutuksiin
-Tiedotetaan puron merkityksestä kaupunkiluonnolle ja –viihtyisyydelle. Kohteena erityisesti siirtolapuutarhan asukkaat
-Järjestetään kunnostustalkoot siirtolapuutarha-alueen alapuolella

F5) Viikinoja
-Järjestetään kunnostustalkoot
-Seurataan taimenten kotiutumista
-Seurataan ja pyritään vaikuttamaan Kivikonlaidan alueen rakentamiseen ja maankäyttöön.
-Tiedotetaan kaupunginosalehdessä Viikinojan asioista.

G) Kunnostustalkoot 2013

-Talkoita järjestettäneen entisellä tavalla
-Mahdollisia kohteita ovat mm. Viikinoja, Hunsalanjoki, Vihtijoki, Mustapuro, Longinoja, Mellunkylänpuro, Mätäjoki, Espoon virtavedet sekä Hormajoen mahdollisuudet selvitetään
-Samana viikonloppuna ei tule järjestää kaksia talkoita. Ensin talkoista tietylle viikonlopulle ilmoittanut saa sen omaan käyttöönsä
-Virho antaa pyydettäessä myös neuvonta-apua muiden kuin omien talkoittensa järjestämiseksi
-Talkootiedote tiedotusvälineille lähetetään kesäkuun alkupuolella

H) Länsi-Uudenmaan vedet

-Länsi-Uudenmaan puroihin istutetaan lupaavien tulosten perusteella edelleen taimenten mätiä rasioissa ja myös lohi-istutuksia yritetään jatkaa
-Jatketaan kotiuttamisen onnistumisen seurantaa.
-Selvitetään kurssin järjestäminen virtavesien ennallistamisesta Novia-ammattikorkeakoulun kanssa

I) Itä-Uudenmaan vedet

-Virho jatkaa yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa erityisesti mätirasiaistutusten kanssa ja muuta yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan
-Osa Pernajan Sarvilahdenpuron kunnostamisesta saattaa tulla Virhon työllisyyshankkeelle 2013

J) Espoon virtavedet

-Kunnostustalkoot Finnoonojalla
-Kalateiden rakentamismahdollisuuksia Espoon- ja Mankinjoen vesistöjen nousuesteisiin selvitetään
-Espoonlahden kalaväylän tai rauhoituspiirin perustamista seurataan.
-Espoon kaavoituksen ja vedenoton vaikutuksia seurataan ja vaikutetaan
-Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesitietoisuuden parantamiseksi
-Espoon virtavesien huomattavaan jätevesiongelmaan puututaan

K) Lohjanjärven vedet

-Lohjanjärveen laskevan Hormajoen kunnostuksien jatkamista selvitetään
-Seurataan järveen istutettujen harjusten kotiutumista myös Hormajoessa
-Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatien toimivuuden seurantaa jatketaan
-Keskipitkällä aikavälillä yritetään saada Lohjanjärveen laskeva Karstunjoki kunnostetuksi, taimenpitoiseksi ja vaellusesteettömäksi
-Vaikutetaan Mustionjoen kalateiden syntymiseen, siten että kaikkiin patoihin tulisi ohitusväylät ja mahdollisuuksien mukaan jatketaan lohi-istutuksia
-Mustionjoen sivu-uomia tulisi kunnostaa ja Mustionjoen patojen ohitusväylät saisivat toimia myös kutu- ja poikastuotantoalueina ("kutukanavia")
-Mustionjoen raakkukannan suvunjatkamiskykyä rajoittaa pohjan rautapitoisuus. Raakunviljelyn mahdollisuuksia selvitetään.

L) Hausjoki

-Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Hausjoen kunnostustalkoot pidetään rahoituksen järjestyessä yhdessä paikallisten osakaskuntien kanssa kahden edellisen syksyn tapaan.

M) Lohi- ja siikapitoiset virtapaikat

-Virhon jättämä esitys julistaa uusia Uudenmaan vesistöjä lohi- ja siikapitoisiksi (ei kalastusmahdollisuutta läänikohtaisella vieheluvalla eikä mato-ongintaa) ei ole vielä johtanut viranomaispäätöksiin ELY-keskuksen voimavarojen puutteen vuoksi
-Arvioidaan edelleen muiden vesistöjen lohi- ja siikapitoisiksi luokittelemisen tarvetta

N) Lausunnot

-Virho lausuu ajankohtaistuvista hankkeista, kuten esimerkiksi jätevesiluvista ja kalastuslain kokonaisuudistuksesta

O) Muuta vuoden 2013 toimintaohjelmaan

-Keski-Suomen Pylkönmäen Moksinjoen taimenkannan DNA-tutkimusta jatketaan yhteistyössä Pääjärven kalastusalueen ja Paajalan osakaskunnan kanssa
-Virhon eri kohteiden seurantaa jatketaan ympärivuotisesti mm. kalastushavainnoin, kututarkkailuin ja sähkökalastuksin
-Virhon hyväksi toivotaan vastaisuudessakin järjestettävän esimerkiksi huutokauppoja, kuten www.kalamies.com :ssa ja www.perhokalastajat.net :ssa. Varoja tarvitaan paljon kunnostuksiin.
-Seurataan ja vaikutetaan ”vihreän” ekoenergian kriteeristön parantamiseen nykytilasta
-Tavoitellaan Virholle vähintään yhtä suurta näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja nettimaailmassa kuin 2012
-Kehitetään yritys- ja kouluyhteistyötä
-Jatketaan Taimen-TV-hanketta asentaen soraikoille poikaskamera kevään lopussa ja syksyksi kutukamera.
-Kotisivua kehitetään ja kustakin vesistöstä olisi hyvä saada kirjallinen esittely
-Kerätään tietoja kirjolohen kudusta ja sen haitoista taimenten mädille
-Osallistutaan alan seminaareihin ja vastaaviin
-Vuosina 2010-2013 on Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen vesienhoidon yhteistyöryhmässä Virhon edustajia
-Opas mäti-istutuksista on tulossa yhdessä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa
-Osallistutaan Suomenlahden-Saaristonmeren alueen taimenkantojen DNA-näytteiden analysointiin ja sukupuun luomiseen HEALFISH-hankkeessa.


Palaa takaisin