Virhon syyskokous 20.11. linjasi vuoden 2011 toiminnan. Mitä tehdään ja missä. Katso ohessa runsasta toimenpidepatteria!

Vuoden 2011 toimintasuunnitelma

A) Hunsalanjoen kosket

- Jatketaan yhteistyötä Hunsalanjoen osakaskuntien kanssa. Hunsalanjoen koskien taimenkanta on osoittautunut olemattomaksi alueen ylimmillä koskilla. Vastinkoskella taimenkanta on jostain syystä harventunut.
-Esitetään osakaskunnalle että kosket rauhoitetaan ainakin kaudeksi 2011 kokonaan kalastukselta.
-Kesällä – syksyllä 2011 sähkökoekalastetaan ylimmät kosket uudelleen mahdollisen poikastuotannon alkamisen selvittämiseksi.
-10.9.2011 järjestetään totuttuun tapaan talkoopäivä, todennäköisesti Myllykoskella.

B) Mätihautomo ja istutukset

-Valmistellaan kotiutusistutustoiminnan jatkamista läntisen Uudenmaan kohteissa ja Helsingin Mätäjoella, Lohjan Hormajoella ja niiden mahdollista aloittamista Helsingin Mätäpurossa.
-lohi-istutusten jatkamista Lohjanjärvestä laskevalla Mustionjoella arvioidaan voimavarojen mukaan
-Kalastuskorttivaroista anotaan varoja istutuskustannuksiin, kuten mädin ostoon
-Istutuksista tehdään suunnitelma ja kustannusarvio ennen varojen hakemista
-Tavoitellaan pienimuotoisen hautomotoiminnan avaamista Vihtijoella 2011, mikä tähtää lähinnä joen oman taimenkannan vahvistamiseen
-Ollaan yhteistyössä Lohjan Porlan ”järvikeskus”-hankkeen kanssa mahdollisen hautomotoiminnan vuoksi
-Virhon entisen Vantaanjoen sivuhaaran Keravanjoen varren hautomon kalusto kuljetetaan uuteen varastointipaikkaan, todennäköisesti Vihtiin

C) Vantaanjoki

-Tiedotetaan edellisten vuosien tapaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi
-Myös Vantaanjoen isoista ongelmista tiedotetaan edelleen laajasti ja ongelmia pyritään aktiivisesti vähentämään
-Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virholla on havainnot-sähköpostiosoite ”havainnot(at)virtavesi.com”. Seurantaa jatketaan 2011.
-Perinteiseen tapaan edellisen vuoden tilanteesta tehdään Vantaanjoki vuonna 2010-raportti.
-Työllisyysprojektin kunnostuspaikoiksi Vantaanjoella tunnustellaan tällä hetkellä Riihimäen Käräjäkoskea, Hausjärven Toromäenkoskea ja Nurmijärven Nukarinkoskien yläpuolisia virtapaikkoja.
-Next travel haluaisi antaa Suomessa vieraileville turisteille mahdollisuuden tehdä jotain hyödyllistä ja tuoda heitä kunnostamaan Virhon kohteita etenkin Vantaanjoella. Asiaan suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta käytännön kysymykset ratkaisevat.
-Vantaanjoen yläjuoksulla selvitetään kirjolohen vaikutuksia taimenkantoihin tutkijavoimin Virhon avittamana

C1) Paalijoki (Hyvinkää, Riihimäki)

-Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2007 lupaamaa siika- lohipitoiseksi vesistöksi luokittelua pitää kiirehtiä.

C2) Longinoja (Helsinki)

-Järjestetään talkoita lähinnä Helsingin Latokartonontien ylä- ja alapuolella
-Seurataan kalakannan kehittymistä
-Kiirehditään lohi- ja siikapitoisen vesistön luokitusta tai kalastuskieltoa
-Fallkullan alueelle on tulossa HEALFISH EU-hankkeen myötä viranomaiskunnostuksia. Virho on mukana hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä

C3) Krapuoja (Tuusula)

- Kiirehditään Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskieltoa Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspuolelta. Yritetään saada Krapuoja sähkökalastetuksi.

C4) Erkylänlukkojenpuro (Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki)

-Hämeen puolella Hausjärvellä sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron luonnontila pyritään varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa, josta ei ole kolmeen vuoteen kuulunut mitään, vaikka aluetta rakennetaan kiivaasti.
-Puron kunnostukset ovat melkein valmiita. Taimenien, kirjolohien ja harjusten lisääntymistä purossa seurataan

C5) Sveitsinpuro (Hyvinkää)

-Hyvinkään Sveitsinpuiston hoitosuunnitelmaan on sisällytetty Sveitsinpuron yläosan kunnostaminen meritaimenien lisääntymisalueeksi. Hoitosuunnitelman ovat vuonna 2009 hyväksyneet Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen, mutta Hyvinkään virkamiehiltä kunnostuslupaa ei ole kovasta yrittämisestä huolimatta saatu. Tästä asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat, että kunnostukset tehtäisiin.
-Hyvinkäällä parhaillaan laadittavaan pienvesisuunnitelmaan yritetään saada laskeutusaltaita Sveitsinpuroon.

C6) Palojoki (Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi)

- Palopuron kalatien yläpuoliselle alueelle yritetään saada kutusoraikokkojen rakentamislupa Hyvinkään kaupungin maalle, mutta toistaiseksi lupaa ei ole saatu. Lupa-asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja paikalliseen osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat että kunnostuslupa saataisiin.

C7) Ohkolanjoki (Mäntsälä, Järvenpää)

- Ohkolanjoen tilanne ei edisty toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste.
-Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padolle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Kellokosken kalatien rakentaminen avaa Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.

C8) Näsinoja (Helsinki)

-Näsinojaan on tulossa lähivuosina vuonna 2010 alkaneen HEALFISH EU-hankkeen myötä viranomaiskunnostuksia ja näihin liittyvää kalastoseurantaa. Virho on mukana hankkeen laajennetussa ohjausryhmässä.

D) Työllistämishanke

- Työttömiä pääosin ELY-keskuksen rahoituksella virtavesien kunnostustöihin palkkaava hanke on haettu myös vuodelle 2011. Päätös hankkeen rahoituksesta tehdään todennäköisesti viimeistään joulukuun aikana.
-Kohteita on 2011 ainakin Vantaan-, Vihtijoen- ja muun Karjaanjoen vesistöissä.
-Hallitus täsmentää hankkeen sisältöä yhteistyössä ELY-keskuksen, maanomistajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa
-Työllistettävien määrää lisätään noin 12-15 henkilöön.
-Haasteena ovat hankkeen mahdollisesta levittäytymisestä useisiin kohteisiin seuraava matkakustannusten nousu sekä työnjohdon ohentuminen
-Tulevia kohteita voisivat olla esimerkiksi Vantaanjoen Käräjäkoski Riihimäellä ja Torolamminkoski Hausjärvellä sekä Nukarinkosken yläpuolinen Jokisillankoski. Vantaanjoen sivujoella Palojoella on vielä kunnostettavia alueita. Vihtijoella Sitinojan kunnostukset saatetaan loppuun siirtymällä Moksojalle ja otetaan Pantoja sekä Maasoja tarkasteluun. Muualla Karjaanjoen vesistössä kunnostustarveselvitystä on tehty Nuijajoella. Ennen kesäkautta selvitetään voitaisiinko työllistämisprojektin puitteissa tehdä kunnostuksia myös Espoon Glimsin- ja Glomsinjoen alaosissa ja Siuntionjoen Palokoskella. Työnohjauksen hajauttaminen useaan kohteeseen ja työvoiman siirtely kohteesta toiseen on tosin koettu haasteelliseksi ja rahoitus on oltava tiedossa

E) Vihtijoki

-Vihtijoella jatketaan pääosin jo aloitettujen kohteiden jalostamista ja laajentamista
-Gazumin kaasuputkihanke sekä Helsingin Malmin lentokentän mahdollinen siirtäminen Karkkilaan arvokkaiden latvapurojen valuma-alueelle voivat olla uhkia
-Aloitettua yhteistyötä kosteikkoja perustavan Hiidenvesihankkeen kanssa jatketaan ja työllisyyshanke jatkaa kunnostuksia alueella
-Tähdätään hautomotoimintaan ja tutkitaan kalakantoja mm. sähkökalastuksella ja kutuseurannalla
-Karjaanjoki LIFE-hankkeessa 2000-luvun alussa kerättyjä taimenen DNA-näytteitä analysoidaan HEALFISH-hankkeessa. Virhon 2009 ja 2010 keräämät näytteet toimitetaan viranomaisille

F) Helsingin metropolipurot

F1) Mätäpuro/Maunulanpuro

- Mätäpuron yläjuoksulla ja Maunulanpurolla talkoot 27.8. 2011
-Mätäpuron alajuoksulla Haagan Kauppalanpuistossa pienimuotoiset koululaistalkoot elo-syyskuun taitteessa
-Kaupungin kunnostaessa Kauppalanpuistoa tehdään Mätäpuroon eroosiosuojauksia ja lietetaskuja sekä meren suun nousuesteitä helpotetaan ja puron alaosaa porrastetaan, mutta näiden kunnostusten tarkka aikataulu ei ole selvillä
-Purouomaa Kauppalanpuistossa kivetään Virhon laatiman suunnitelman mukaisesti. Kauppalanpuiston uuden ylimmän kävelysillan tienoilla on tarvetta uoman kiveämiseen ja kaventamiseen. Myös putken ja sillan välistä aiemmin kunnostamatonta luonnonsoraikkoaluetta voitaisiin kivetä ja soraistaa, sillä alueella ei liettymisen takia ole havaittu kutukuoppia vanhoilla paikoilla.
-Taimenen tuki-istuttaminen vesistön yläjuoksulle Maunulanpuroon taimenkannan heikon tilanteen takia saattaa olla tarpeen
-Selvitetään jokiravun ja pikkunahkiaisen palauttamista
-Mätäpurolla tehdään opinnäytetöinä kunnostuksia keskijuoksun siirtolapuutarhan kohdalla sekä tutkitaan vedenlaatua

F2) Mellunkylänpuro

-Talkoot järjestetään tavalliseen tapaan
-Virhon kotisivulle valmistellaan tietopaketti purosta

F3) Mätäjoki

-Helsingin Iso-Huopalahteen laskevan Mätäjoen kunnostamista jatketaan Talin alueella yhdessä Helsingin perhokalastajien kanssa
-Vuosien 2000, 2009 ja 2010 taimenten kotiutusistutukset saavat jatkoa keväällä 2011
-Järjestetään kunnostustalkoot yhdessä Helsingin perhokalastajat ry:n kanssa syyskuun lopulla tai lokakuun alussa
-Edistetään Helsingin kaupungin aikeita purkaa Mätäjoen vaellusesteitä, etenkin Talin golf-kentän este täytyisi pikimmiten muuttaa kalojen ja vesieliöiden vaelluksen sallivaksi tekokoskeksi. Se estää nykyään mereen vaeltaneiden kalojen pääsyn takaisin alimmille koskialueille kutemaan

F4) Mustapuro

-Seurataan taimenen kotiutumista.
-Seurataan alueen maankäyttöä, erityisesti Myllypuron uuden pientaloalueen hulevesijärjestelyjä.
-Tiedotetaan puron taimenkannasta. Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistys voisi olla ensi askel

F5) Viikinoja

-Viikinojan mätirasiaistutukset lopetetaan luontaisen lisääntymisen alettua ja seurataan taimenen kotiutumista.
-Viikinojalla järjestetään talkoot todennäköisesti Viikinmetsänkosken alaosassa. Muita mahdollisia kunnostuskohteita olisivat kehä 1-tien yläpuoli sekä Viikintien/rautatien koskialue.
-Seurataan ja pyritään vaikuttamaan Kivikonlaidan alueen rakentamiseen ja maankäyttöön.
-Tiedotetaan kaupunginosalehdessä Virhon toiminnasta

G) Kunnostustalkoot 2011

-Talkoita järjestettäneen entisellä tavalla
-Mahdollisia kohteita ovat mm. Viikinoja, Hunsalanjoki, Vihtijoki, Longinoja, Mellunkylänpuro, Mätäjoki, Espoon virtavedet sekä Hormajoen mahdollisuudet selvitetään
-Niistä tiedotetaan yhteisesti entiseen malliin
-Samana viikonloppuna ei tule järjestää kaksia talkoita. Ensin talkoista tietylle viikonlopulle ilmoittanut saa sen omaan käyttöönsä
-Virho antaa pyydettäessä myös neuvonta-apua muiden kuin omien talkoittensa järjestämiseksi
-Talkootiedote tiedotusvälineille viimeistään kesän korvilla

H) Länsi-Uudenmaan vedet

-Länsi-Uudenmaan puroihin istutetaan lupaavien tulosten perusteella edelleen taimenten mätiä rasioissa
-Jatketaan kotiuttamisen onnistumisen seurantaa.
-Edistetään tekokosken rakentamista Fiskarsinjoen alimpaan Brunkombäcken-sivupuroon jatkona Pomoväst-hankkeelle eli luontaisten mereen vaeltavien taimenkantojen elvyttäminen Länsi-Uudellamaalla
-Selvitetään voisiko työllisyyshanke soraistaa Siuntionjoen Palokosken
-Edistetään Raaseporissa Kullaanjärven reitin Paperimyllynkosken jokilaakson suojelemista luonnonsuojelualueena.

I) Itä-Uudenmaan vedet

- Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen vetämä "Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle-hanke" jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Hankkeeseen kuuluvat Sipoonjoen-, Mustijoen, Porvoonjoen-, Ilolanjoen- ja Koskenkylänjoen vesistöt.
-Virho jatkaa yhteistyötä vesiensuojeluyhdistyksen kanssa erityisesti mätirasiaistutusten kanssa ja muuta yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan
-Virhoa on kysytty yhteistyötahoksi Pernajan Sarvilahdenpuron kunnostamiseksi, hallitus päättää myöhemmin suhtautumisen hankkeeseen

J) Espoon virtavedet

-todennäköiset kunnostustalkoot yhdessä Espoo-Mankin kalastusalueen ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa myöhemmin päätettävissä kohteissa
-Kalateiden rakentamismahdollisuuksia Espoon- ja Mankinjoen vesistöjen nousuesteisiin selvitetään
-Espoonlahden kalaväylän tai rauhoituspiirin perustamista seurataan.
-Espoon kaavoituksen ja vedenoton vaikutuksia seurataan ja vaikutetaan
-Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesitietoisuuden parantamiseksi

K) Lohjanjärven vedet

-Lohjanjärveen laskevan Hormajoen kunnostuksien jatkamista selvitetään
-Valmistellaan kotiutusistutuksia kevääksi 2011 Hormajokeen
-Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatien toimivuuden seurantaa jatketaan
-Keskipitkällä aikavälillä yritetään saada Lohjanjärveen laskeva Karstunjoki kunnostetuksi, taimenpitoiseksi ja vaellusesteettömäksi
-vaikutetaan Mustionjoen kalateiden syntymiseen, siten että kaikkiin patoihin tulisi ohitusväylät ja tarvittaessa jatketaan lohi-istutuksia
-Mustionjoen sivu-uomia tulisi kunnostaa ja Mustionjoen patojen ohitusväylät saisivat toimia myös kutu- ja poikastuotantoalueina ("kutukanavia")
-Mustionjoen raakkukannan suvunjatkamiskykyä selvitetään sumputtamalla joessa lohikalojen poikasia Virhon ollessa kuulolla tästä hankkeesta
-selvitetään mahdollisuuksia sähkökalastuksiin alueella

L) Lohi- ja siikapitoiset virtapaikat

-Virhon jättämä esitys julistaa uusia Uudenmaan vesistöjä lohi- ja siikapitoisiksi (ei kalastusmahdollisuutta läänikohtaisella vieheluvalla eikä mato-ongintaa) ei ole vielä johtanut viranomaispäätöksiin ELY-keskuksen voimavarojen puutteen vuoksi
-arvioidaan edelleen muiden vesistöjen lohi- ja siikapitoisiksi luokittelemisen tarvetta

M) Tiedossa olevat lausunnot

-Virho lausunnee ainakin kalastuslain uusimisesta ja muista ajankohtaistuvista hankkeista

N) Muuta vuoden 2011 toimintaohjelmaan

-Vantaalla valmistuu selvitys kaupungin virtavesistä ja niiden kalastosta, jonka pohjalta selvitetään kunnostusyhteistyön mahdollisuuksia mm. Vantaan kaupungin ja Vantaan ympäristöyhdistyksen kanssa.
-Virhon eri kohteiden seurantaa jatketaan ympärivuotisesti mm. kalastushavainnoin, kututarkkailuin ja sähkökalastuksin
-Virhon hyväksi toivotaan vastaisuudessakin järjestettävän huutokauppoja, kuten loppuvuonna 2009 www.kalamies.com :ssa ja www.perhokalastajat.net :ssa. Varoja tarvitaan paljon kunnostuksiin.
-Mainittujen huutokauppojen yhteydessä syntynyttä yhteistyötä Kainuun vesien kehittämiseksi jatketaan
-Seurataan ja vaikutetaan ”vihreän” ekoenergian kriteeristön parantamiseen nykytilasta
-Tavoitellaan Virholle vähintään yhtä suurta näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja nettimaailmassa kuin 2010
-Kerätään tietoja kirjolohen kudusta ja sen haitoista taimenten mädille
-Osallistutaan alan seminaareihin ja vastaaviin
-Vuosina 2010-2013 on Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen vesienhoidon yhteistyöryhmässä virholaisia
-Kotisivut parannetaan ja Virhon facebook-sivu otetaan käyttöön. Myös keskusteluja PodCastin tekemisestä on käyty
-Selvitetään sääntömuutoksien tarpeellisuus