Virhon syyskokouksessa 1.12 linjattiin yhdistyksen toimintaa vuodelle 2009. Ohessa poimintaa pöytäkirjasta:

6.1.Vastinkoski

Vastinkosken toimintaa jatketaan pääosin ennallaan. Lisäksi otetaan käyttöön koko kosken varaus enintään 3 kalastajalle hintaan 25 € ja talkoolaisille 20 € sekä talvisaikaan (16.11-31.3.) tavanomaiset vuorokausiluvat olisivat halvempia (4/2 €). Harkitaan myös kisaa, kuka saisi Vastinkoskesta kaikkien aikojen ensimmäisen sumukorentotaimenen. Osakaskunnan kanssa jatketaan keskusteluja siitä, että ylävirrassa sijaitseva Pilpalan Myllykoski ja Vääräkoski voitaisiin yhdistää Vastinkosken lupa-alueeseen. Vuoden 2009 kaudella harkitaan myös taimenten merkitsemistä nuolimerkeillä niiden kasvun seuraamiseksi. Vastinkosken kalastussääntöihin esitettiin virvelikalastuksen jollain tavalla sallivaa muutosta. Siitä esitettiin monia erilaisia näkökohtia ja päätettiin, että hallitus käsittelee asian myöhemmin.

6.2.Mätihautomo ja istutukset

Virho joutui lopettamaan Keravanjoen varrella sijainneen mätihautomon mm. varojen puutteen vuoksi. Hautomotoiminnan loppuessa kirjoitetaan aiheesta saatujen kokemuksien pohjalta artikkeli alan julkaisuihin. Istutustoimintaa kotiuttamismielessä ei kuitenkaan lopeteta ja tammikuussa haettavista kalastuskorttivaroista anotaan varoja mädin ostoon todennäköisesti Keski-Suomen Laukaan kalanviljelylaitokselta.

Istutuksien kohdentamisesta kysytään TE-keskuksen kalatalousosaston mielipidettä, mutta alustavasti istutukset Vantaajoelle lopetetaan ja kohteina olisivat mm. Länsi-Uudenmaan purot, Hormajoki ja pääkaupungin metropolipuroja. Virho hankkisi myös mätirasioita. Istutuksista tehdään suunnitelma ja kustannusarvio ennen varojen hakemista. Keravanjoen varren hautomon laitteistot voidaan siirtää Vihtijoelle Haimoon koskelle siellä olevien sopivien säilytystilojen sekä selvittelyssä olevan mätihautomon perustamisen vuoksi.

6.3.Vantaanjoki

Tulevana vuonna pyritään vuoden 2008 tapaan tiedottamaan hyvin Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi. Myös Vantaanjoen isoista ongelmista tiedotetaan edelleen laajasti ja ongelmia yritetään aktiivisesti vähentää. Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virholla on ollut kahtena vuotena havainnot-sähköpostiosoite. Seurantaa jatketaan 2009.

6.3.1. Paalijoki

Uudenmaan TE-keskuksen osalta luvattua siika- lohipitoiseksi vesistöksi luokittelua odotellaan vielä. Hämeen TE-keskus on luokitellut Paalijoen lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi Hämeen puolelta.

6.3.2. Longinoja

Longinojalla parannetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen jo kunnostamaa aluetta yhdessä Helsingin kaupungin ja ympäristökeskuksen kanssa loppukesällä ja mahdollisesti järjestetään talkoot muilla alueilla. Helsingin kaupunki on myös tilannut kunnostuksen Kehä I – Savelan koirapuiston koski-väliselle jaksolle. Tämä hanke toteutetaan mahdollisesti vuonna 2009 yhdessä Vantaanjoen tulvavallien pystytyksen kanssa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ottaa tutkittavakseen Longinojan veden ja siinä havaitut ongelmat.

Näiden lisäksi kaupunki aloittanee uuden kevyenliikenteen väylän rakentamisen Latokartanontien ja Karviaistentien välille, väylälle tulee 2 uutta siltaa puron yli. Talkoot koitetaan saada järjestettyä niin, että kaupunki kustantaisi materiaalin ja siltojen lähialue kunnostettaisiin kiveämällä ja soraistamalla. Longinojalla pidetään mahdollisesti 3 talkoot 2009: Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen, siltojen alueen ja varsinaiset syystalkoot. Suunnitteilla on myös valokuvanäyttely sekä TV-dokumentti.

6.3.3. Krapuoja

Tuusulan Krapuojalla päästiin tänä syksynä kuvaamaan noin 60 cm kutukaloja. Sen koskipaikat pitäisi kartoittaa, alustavasti on huomattu kutusoran puute. Haetaan Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) myös lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskielto Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä.

6.3.4. Erkylänlukkojenpuro

Hämeen puolella Hausjärvellä sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron luonnontila pyritään kaikin tavoin varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa, josta ei ole kahteen vuoteen kuulunut mitään, vaikka aluetta rakennetaan kiivaasti. Kaavan tilanne selvitetään myös alueellisesta ympäristökeskuksesta. Puron kunnostukset ovat lähes valmiita, mutta kiintoaines on ongelmana.

6.3.5. Sveitsinpuro

Hyvinkään Sveitsinpuiston hoitosuunnitelmaan on sisällytetty Sveitsinpuron yläosan kunnostaminen meritaimenien lisääntymisalueeksi. Hoitosuunnitelman ovat tänä vuonna hyväksyneet Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen, mutta Hyvinkään virkamiehiltä kunnostuslupaa ei ole kovasta yrittämisestä huolimatta saatu. Luvat yritetään saada.

6.3.6. Palojoki ja Näsinoja

Palojoen Palopuron kalatien rakentaminen viimeistellään ensi vuonna. Lisäksi rannalle on tuotu sorakuorma tulevia lisäkunnostuksia varten.

Helsingin kaupunki satsaa Vantaanjoen Ruutinkosken alapuolelle lännestä Paloheinän suunnasta laskevan Näsinojan parantamiseen. Virho on aikanaan tehnyt sinne kotiutusistutuksia. Virho ottaa Näsinojan uudelleen tarkkailtavaksi.

6.3.7. Ohkolanjoki ja Tikkurilankosken kalatie

Ohkolanjoen tilanne ei edisty tällä hetkellä toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon kalatietä ei toistaiseksi ole saatu toteutettua, vaikka sille on myönnetty lupa. Täten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste. Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padolle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Kellokosken kalatien rakentaminen avaa Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.

Tikkurilankosken kalatie on koko ajan tukossa ja sen säännöllisesti puhdistaminen pitäisi saada ratkaisuun. Asiasta ollaan yhteydessä Vantaan kaupunkiin.

6.3.8. Vanhankaupunginkosken ylisiirtohanke

Vireillä on hanke kalojen siirtämiseksi yli Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken voimalan. Kalalajeina olisivat mm. taimen, lohi, siika ja vimpa. Virho teki myönteisen periaatepäätöksen siitä, että voitaisiin osallistua tähän kalakantoja edistävään hankkeeseen. Hallitus arvioi myöhemmin osallistumismuodot hanketta valmistelevien tahojen kanssa. Kalojen nuolimerkintä on hankkeen osa-alue.

6.4.Työllistämisprojekti

Hankkeella on projektivastaava Olli Toivosen ja kahden työllistetyn voimin kunnostettu vuoden 2008 loppupuolella Vihtijoen Sitinojaa sekä Vantaanjoen yläosia mm. Erkylänlukkojenpurossa. Tarkoitus on saada työllistämishanketoiminta jatkumaan joltain pohjalta myös vuoden 2009 aikana, jolloin ensisijaisesti keskitytään edellä mainittujen kohteiden loppuun saattamiseen sekä Palojen kalatien viimeistelyyn ja voimavarojen salliessa otetaan muita kohteita. Varojen saaminen niin TE-keskukselta kuin maaseudun kehittämisyhdistyksen kautta selvitetään.

6.5.Vihtijoki

Vihtijoella jatketaan pääosin jo aloitettujen kohteiden jalostamista (vuonna 2008 Sitinoja, Haimoo, Olkkala), mutta selvitetään, olisiko uusiakin otettavissa kunnostukseen. Vesistössä on myös kosteikkojen perustamishanke, mutta sen toteuttamista pitäisi nopeuttaa. Mahdollisesti järjestetään talkoita ja työllisyyshankkeen kunnostuksia. Haetaan lohi- ja siikapitoisen virtapaikan vesistön luokituksen laajentamista Vihtijoen alueella, sillä kaikki koskipaikat eivät siihen nykyisin kuulu.

6.6. Helsingin metropolipurot

6.6.1. Mätäpuro/Maunulanpuro

Pikku-Huopalahteen laskevalla Mätä-Maunulanpurolla jatketaan entisiä toimenpiteitä eli kiveämistä ja soraistamista eri kohteissa. Lisäksi eroosiosuojauksen takia tulisi istuttaa rantapenkkoihin leppää ja pajua sekä kaivaa lietetaskuja. Myös talkoita järjestetään ja Virhon toimenpiteet sovitetaan yhteen Helsingin kaupungin pienvesiohjelman kanssa. Hämeenlinnan moottorien yläpuolinen putkiristikko pitäisi saada vaihtoon, sillä se tukkeutuu jatkuvasti ollen vaelluseste. Koko Mätä-Maunulanpuro Vihdintien yläpuolisilla alueilla ei ole vielä kalastuskiellossa, mutta tämä tulisi saada aikaiseksi. Puropuiston alueen kunnostuksesta tekeillä opinnäytetyö, joka valmistuu keväällä. Suunnitelmia täsmennetään talven mittaan.

6.6.2. Mellunkylänpuro

Mellunkylänpurolla jatketaan talkoilua yläosilla soraistamalla ja kiveämällä. Alustavana kohteena olisi Untamalantien alapuolinen osuus, joka sijaitsee siirtolakasvimaiden vieressä. Lisäksi betonipadon yläpuolella olevan kävelytien rumpujen virtausnopeutta hidastetaan alapuolista uomaa kynnystämällä, ilmeisesti kaupungin työnä.

6.6.3. Mätäjoki

Päätettiin ottaa Iso-Huopalahteen laskeva Mätäjoki mahdolliseksi yhteistyökohteeksi Helsingin perhokalastajien kanssa. Virhosta on tehty sinne kotiutusistutuksia vuonna 2000, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sähkötyksissä ei kuitenkaan saatu ole saatu merkkejä luontaisesta lisääntymisestä. Mätäjoki kuuluu Helsingin kaupungin pienvesiohjelmaan kunnostusmielessä ja kaupungilla on mm. aikeita purkaa Mätäjoen vaellusesteitä. Virho voisi ottaa siitä voisi tietyn osuuden kunnostettavaksi opastaen Helsingin perhokalastajien työtä. On myös selvitettävä istutustarpeet ja ylipäänsä taimenen esiintyminen tässä purossa.

6.6.4. Muut metropolipurot

Viikinojassa ja Mustapurossa aiotaan jatkaa kotiutusistutuksia. Helsingin kaupunki on viime aikoina kunnostanut Mustapuroa osana kaupungin pienvesiohjelmaa.

6.7.Kunnostustalkoot 2009

Talkoita järjestettäneen Vastinkoskella, Vihtijoella, Mätä-Maunulanpurolla, Longinojalla, Mellunkylänpurolla, Hormajoellla, Mätäjoella sekä Espoon virtavesissä. Aikomus on tiedottaa niistä yhteisesti entiseen malliin. Samana viikonloppuna ei tule järjestää kaksia talkoita. Ensin talkoista tietylle viikonlopulle ilmoittanut saa sen omaan käyttöönsä (muita talkoita ei tule järjestää sille viikonlopulle).

6.8. Pomoväst

Pomoväst eli luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Länsi-Uudellamaalla-hankkeen 1. vaihe on ohi. Hankkeen jatkona on alustavasti puhuttu Fiskars-yhtiön ja Pohjan kalastusalueen edustajan kanssa tekokosken rakentamisesta Brunkombäcken-puroon, jossa on vaelluseste. Suhtautuminen on ollut myönteistä. Jos saadaan rahat ja maanomistajilta suostumukset, työ teetettäisiin jollain urakoitsijalla järjestelyvastuun ollessa Virhon.

Keväällä istutettiin poikasia 19 kohteeseen Länsi-Uudellamaalla ja vuonna 2009 toimintaa on tarkoitus jatkaa kalojen palauttamiseksi eri vesiin.

6.9. Espoon virtavedet

Kotiutusistutuksia vähennetään, esim. ei enää Finnoonojaan, jossa alkaa jo olla istukkaita lisääntymisiässä. Espoon vesistöissä jatketaan kunnostuksia talkoilla myöhemmin päätettävissä kohteissa. Kalateiden rakentaminen Espoon- ja Mankinjoen vesistöjen nousuesteisiin selvitetään.

Espoon kaavoituksen etenemistä seurataan ja puututaan tarvittaessa virtavesiin vaikuttaviin hankkeisiin. Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesi- ja valuma-alue-tietoisuuden parantamiseksi. Vedenoton vaikutuksia seurataan tarkasti vesistöissä ja vaikutetaan tuleviin hankkeisiin ja lupakäsittelyihin.

7. Lohjanjärven vedet

Viime syksynä aloitettuja kunnostuksia Lohjanjärveen laskevassa Hormajoessa jatketaan mm. soraistamalla ja kiveämällä. Koska purossa ei havaittu emotaimenia, keväällä siihen istutettaisiin pienpoikasia tai aikaisemmin mätiä rasioissa. Myös talkoot ovat mahdollisia.

Hiidenveden ja Lohjanjärven välinen Väänteenjoen kalatie valmistui kevääksi 2008. Rakennustyöt jatkuvat alueella vuonna 2009, kun kalatien läheisyyteen säännöstelypadon viereen tehdään venesulku. Kalatien toimivuuden seurantaa jatketaan.

8. Osallistuminen perhomessuille ja Etelä-Suomen erämessuille

Virho on saanut pyynnön tulla mukaan kaksille messuille. Osallistuminen edellyttäisi, että paikalla on toimintaa esittelevät henkilöt ja materiaalia valokuvista kutusoranäytteisiin. Hallitus päättää myöhemmin osallistumisesta.

9. Anomus lohi- ja siikapitoisista virtapaikoista TE-keskukseen

Virho jättää Uudenmaan TE-keskukseen anomuksen uusista paikoista, jotka tulisi julistaa lohi- ja siikapitoisen vesistön virtapaikoiksi. Monet arvokkaat vesistöt eivät ole vielä saaneet tällaista luokitusta, joka helpottaa kalastuksen järjestämistä. Hakuanomus tulee Virhon hallituksen käsiteltäväksi 15.12.2008 mennessä ja jätetään TE-keskukseen viimeistään tammikuun alusta.

10. Tiedossa olevat lausunnot

Virho antaa lausunnon ”Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015”. Lausunto pitää antaa helmikuun loppuun mennessä.

Ympäristöministeriölle annetaan lausunto uhanalaisista luontotyypeistä 15.1.2009 mennessä.

11. Muuta

Virhon eri kohteiden seurantaa jatketaan ympärivuotisesti.

Sähkötyslaitteiden puute on edelleen iso ongelma, mutta varat yritetään saada jostain. Ne maksaisivat noin 4000 €. Virhon hyväksi toivotaan vastaisuudessakin järjestettävän huutokauppoja, kuten loppuvuonna 2008 www.kalamies.com :ssa ja www.perhokalastajat.net :ssa. Varoja tarvitaan paljon kunnostuksiin.