Ohessa Virtavesien hoitoyhdistyksen 23.4. kevätkokouksen päätökset.

Tilinpäätöksen 2007 esittely ja vastuuvapaudet

Hyväksyttiin vuoden 2007 toimintakertomus sekä tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaudet tilivelvollisille.

Puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen jäsenten valinta

Valittiin hallituksen jäseniksi Esa Lehtinen (pj.), Aki Janatuinen, Juha Salonen, Mikko Saikku, Kari Stenholm, Ari Virtanen, Esko Vuorinen ja Markus Penttinen (siht.).

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta

Valittiin Jonne Heino tilintarkastajaksi ja Ville Salojärvi varatilintarkastajaksi.

Vuoden 2008 toimintasuunnitelman täsmennys

Syyskokous 19.11.2007 hyväksyi alustavan toimintasuunnitelman vuodelle 2008. Sitä täsmennettiin ja päivitettiin seuraavasti:

Vastinkoski

Lopen Vastinkosken toiminta jatkuu entisellään perhokalastusalueena Virhon hoidossa. Lupahinnat ja kalastussäännöt ovat samat. Järjestetään talkoot joko 13. tai 14.9. Talkoo-osallistujat saavat alennukset lupamaksuista. Ehdotettu Pilpalan Myllykosken ja Vääräkosken lupien yhdistäminen Vastinkoskeen ei ollut varmistunut, mutta tätä asiaa pidetään edelleen esillä.

Karkkilan Saavajokea ja Lopen Hunsalanjokea varten on tekeillä kosteikkoselvitys.

Mätihautomo ja istutukset

Vantaanjoen sivuhaaran Keravanjoen rannan mätihautomossa lohen ja taimenen poikaset alkavat kuoriutua. Niistä on jo istutettu Länsi-Uudenmaan jokiin 49 mätirasiallista. Poikasistutuksia tehdään kevään aikana lähinnä Vantaanjoella, pääkaupunkiseudun metropolipuroihin ja Läntisen Uudenmaan jokiin ja puroihin. Istutuksia varten laaditaan piakkoin suunnitelma, jonka hallitus hyväksyy.

Vantaanjoki

Vantaanjoen tilanne on parantanut ja tämä kehitys alkoi vuonna 2006, kun merestä alkoi nousta merkittävästi kalaa. Perusongelmat säilyvät silti: mm. suun verkotus, Vanhankaupunginkosken voimala ja kalastussäännöt ja jätevesipäästöt. Virho on mukana perustetussa Vantaanjoki-työryhmässä, jonka pohjalta tullee säätiö.

Yksittäiskohteista Hyvinkään Sveitsinpuroa tavoitellaan kunnostettavaksi ja myös Erkylänlukkojenpuron kunnostusta pitäisi jatkaa. Hyvinkään Erkylänlukkojenpuron kaavoituksesta annettiin lausunto, mutta sen jälkeen asiasta ei ole kuultu. Mätihautomon lohenpoikaset istutetaan Nurmijärven Myllykoskeen. Taimenia istutettaneen Mäntsälän Ohkolanjokeen, Nurmijärven Luhtajokeen, Sveitsinpuroon, Vantaan Kylmä- ja Rekolanojiin sekä Tuusulan Vittkällanpuroon. Helsingin Longinojassa järjestetään talkoot kehä I alapuolella Savelassa. Uudenmaan ja Hämeen metsäkeskus ilmoitti Virholle viime vuoden lopussa halukkuutensa tehdä vesistön tilaan vaikuttavia kunnostuksia, esim. suo-ojien tukkimisia Paalijoella. Metsäkeskus ei ole ottanut yhteyttä sen jälkeen. Helsinki-Vantaan-lentokentältä valuva glykoli aiheuttaa tuhoa Kylmäojassa. Nurmijärven Palojokea seurataan ja sen ongelmana ovat jatkuvat jätevesipäästöt Jokelasta alaspäin.

Työllistämishanke

Työllistämishankkeen jatkamiseen ei enää saatu varoja anomuksesta huolimatta. Hämeen TE-keskuksesta on sen sijaan saatu 3000 EUR mm. sähkökalastuksiin, joiden kohteena voisivat olla esim. Lopen Kreivinoja, Vastinkoski, Vääräkoski sekä Riihimäen ja Hyvinkään Paalijoki, Riihimäen ja Hausjärven Erkylänlukkojenpuro sekä Vantaanjoen latvat Lopella.

Vihtijoki

Olkkalan kosken kunnostuksia jatketaan. Haimoon myllypadon kalatietä ei saatu talven aikana rakennettua jatkuvien tulvien ja maan pehmeyden vuoksi, joten se yritetään saada aikaiseksi mahdollisimman pian vesien laskettua. Ainakin Kraatarin- ja Levoinkoskia parannetaan talkoilla syksyllä jatkuvien hiesu- ja humuspäästöjen vuoksi.

Vihtijoen kosteikkoja on selvitetty, mutta maanomistajat eivät ole hakeneet riittävästi varoja niiden rakentamiseen. Niin sanottu Hiidenvesi-projekti edistää niitä kuitenkin.

Helsingin metropolipurot

Istutuksia tehdään ainakin Viikinojaan, Mustapuroon ja mahdollisesti Näsinojaan.

Mellunkylänpuron Aarrepuiston nousuesteet selvitetään ja niiden korjaamisesta jätetään kirjelmä kaupungille. Mellunkylänpuron talkoita varten anotaan kaupungilta kiviä ja soraa. Osana kaupungin pienvesiohjelmaa puron romahtanut mittapato aiotaan korvata tekokoskella.

Mätäpurolla ja sen ylähaarassa Maunulanpurossa järjestetään talkoot. Esim. Haagan Kauppalanpuistossa on uusia hyviä soraistuspaikkoja veden korkeuden muututtua kaupungin poistettua padon. Kaupunki rakentanee sinne lisää ns. hiekkataskuja keräämään lietettä. Maaliikennekeskuksesta on pahoja öljypäästöjä, joista on valitettu.

Kaupungin pienvesiohjelma sisältää myös vesimäärältään suurimman metropolipuron, Talin läpi virtaavan Mätäjoen kunnostamisen.

Kunnostustalkoot 2008

Talkoot järjestettäneen Vastinkoskessa, Longinojalla, Mätä- ja Maunulanpuroilla, Mellunkylänpurolla, Vihtijoella ja Glomsinjoella. Näistä tiedotetaan yhteisesti.

Pomoväst

Länsi-Uudenmaan jokien parantamiseksi niihin on tehty koeluontoisesti taimenten poikasten kotiutusistutuksia. Tarkoitus on katsoa, missä kalat viihtyisivät ja mitä kunnostuksia kannattaisi tehdä. Istutuksia jatketaan ja Länsi-Uudellamaalla on ilmeisesti useita lupaavia vesiä. Tulevaisuudessa anotaan mahdollisesti varoja kunnostuksiin.

Espoon virtavedet

Monien vaikeiden vuosien jälkeen Espoon vesien tilan parantaminen lähtenee liikkeelle. Äskettäin pidetyssä Espoonjoki-seminaarissa oli myös poliittista tahtoa alkaa tehdä jotain. Syksyksi valmistuu Espoon vesien ympäristönsuojelullinen ja kalataloudellinen selvitys, jonka pohjalta voitaisiin ryhtyä laajasti toimenpiteisiin.

Lukupuroon ja Finnoonojaan tehdään taimenten istutuksia. Kaavoitusta seurataan ja siihen vaikutetaan. RKTL jatkanee sähkötyksiä. Espoonlahdella on meneillään kalaväylätoimitus, jonka perusteella 1/3 lahden leveydestä rauhoitettaisiin verkkokalastukselta kalojen jokinousun helpottamiseksi. Monikonpuroon isot kalat eivät pääse nousemaan merestä putkituksiini tehtyjen ritilöiden läpi.

Väänteenjoen kalatie

Lohjanjärven ja Hiidenveden välinen kalatie on saatu rakennettua talven aikana Virhon ohjauksella ja se vaikuttaa hyvältä. Vain pintamaan tasoitus on töistä jäljellä. Kalatien toimivuutta seurataan. Siitä virtaan tavanomaisesti puolestatoista kahteen kuutiota vettä sekunnissa.

Sähkökalastusvälineiden hankkiminen

Päätettiin selvittää sähkökalastusvälineiden hankkiminen lahjoitusvaroin. Ne tehostaisivat merkittävästi kunnostuksien seurantaa ja vesien tilannekartoituksia. Kaikkinensa välineet maksaisivat noin 4000 EUR.

Virhon lisäkeskustelunaloitteet 2008 (vrt. alamitta-aloite)

Virhon alkuvuoden aloite taimenen ja lohen alamittojen nostamisesta sai hyvin huomiota ja toimi keskustelunaloitteena. Päätettiin jatkaa vastaavankaltaisia aloitteita ja seuraava voisi olla loppukesästä tai alkusyksystä julkaistava kannanotto kutuaikaisen taimenen ja lohen kalastuksesta joissa.

Muuta

Lähinnä internetissä olleet huutokaupat ovat tuoneet Virholle tarvittavia lisävaroja ja niitä toivotaan lisää.

Suomen luonnonsuojeluliiton ns. norppasähkön kriteerit on uudistettu ja astuvat voimaan vuonna 2009. Virho ei ole tyytyväinen uusiinkaan mahdollisia olennaisia heikkouksia sisältäviin kriteereihin. Kuluvan vuoden aikana punnitaan pysyykö Suomen luonnonsuojeluliitto linjakkaana ympäristösuojelun puolella vai jäävätkö kriteerit edelleen haitallisiksi luonnolle.

Meneillään on vesienhoitosuunnittelu, jossa kaikille vesistöille laaditaan toimenpideohjelmat vuoteen 2015 asti. Uudenmaan ohjelma-asiakirjassa on hyvä sisältö.

Virho näkyi vuoden 2007 aikana aikaisempaa enemmän tiedotusvälineissä, mutta tiedotusta aiotaan tehostaa ja kehittää lisää saaden siihen "ammattimaista" otetta.

Puututaan ja vaikutetaan tarpeen ja voimavarojen mukaan muihin virtavesikysymyksiin.