Kuva: Kari Stenholm
Uusi kutusoraikko Vantaanjoen pääuomassa.

Edellisten vuosien tapaan Virho teki runsaasti kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen vesistössä vuonna 2016.

Vuonna 2016 Virho ei saanut aiempien vuosien tapaan Suomen valtion työllisyyspoliittista projektitukea, millä on perinteisesti rahoitettu työllisyysprojektia, joka on kunnostanut Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöjä. Valtion kululeikkausten takia yhdistysten työllisyyspoliittista projektitukea jaettiin normaalia vähemmän ja Virho jäi kokonaan ilman tukea.

Virho anoi kuitenkin EU:n, Suomen valtion ja kuntien myöntämää Leader-rahoitusta perinteisen kaltaisen kunnostusprojektin toteuttamiseksi ja sai rahoituksen vuosille 2016-2018. Myöhäisen rahoituspäätöksen takia kunnostustyöhön päästiin vasta kesäkuun alussa, perinteisen huhtikuussa tapahtuneen aloituksen sijasta. Myöhäisen aloituksen takia kunnostuksia tehtiin vain 4 kuukautta normaalin 6 kuukauden sijaan. Virtavesikunnostajia palkattiin 5 kunnostajaa aiempien vuosien n. 10 kunnostajan sijasta. Palkattujen kunnostajien työn lisäksi Leader-projektissa tehtiin myös talkootyötä.

Kuva: Kari Stenholm
Uusia kutusoraikkoja Vantaanjoen pääuomassa.

Leader-rahoitettu Virhon kunnostusprojekti rakensi kutusoraikkoja ja poikaskivikoita, sekä teki muita töitä Vantaanjoen vesistössä seuraavasti vuonna 2016:

Kunnostusten talvella tehdyistä valmisteluista voi lukea täältä.

1. Erkylänlukkojenpuroon Riihimäelle rakennettiin poikaskivikoita 100 m² ja huollettin vanhoja kutusoraikkoja. Syksyllä puron varteen ajettiin 10 m³ kutusoraa vuoden 2017 kunnostuksia varten.

2. Pääuoman Nukarinkoskelle Nurmijärvelle rakennettiin kahdelle alueelle yhteensä 35 m² kutusoraikkoja. Lisäksi virran siirtämää vanhaa soraa siirrettiin uuteen parempaan paikkaan, johon rakennettiin 8 m²:n kutusoraikko.

3. Krapuojaan Tuusulassa rakennettiin kutusoraikkoja 27 m².

4. Keihäsjoelle Vihtiin kuljetettiin syksyllä 25 m³ soraa ja kiviä uoman varteen vuoden 2017 kunnostuksia varten.

4. Selänojalla Hausjärvellä huollettiin vanhoja kutusoraikkoja.

5. Pääuoman Vanhanmyllynkoskella Hyvinkäällä kunnostettiin virran siirtämästä sorasta uusi 4 m²:n kutusoraikko.

6. Epranojalla Riihimäellä puhdistettiin uomaa virtauksen ohjaamiseksi paremmin luonnonmukaiseen kalatiehen.

Talkoilla Virho kunnosti Vantaanjoen vesistöä seuraavasti:

1.Virho järjesti kesäkuussa opetus- ja talkookunnostuksen Avosetti-projektin henkilöille Kylmäojalla Vantaalla. Purokunnostusopissa olivat myös Vantaan kaupungin kesätöihin palkkaamat kaksi purotalkkaria. Kunnostusmateriaalit hankki Vantaan kaupunki. Uusia kutusoraikkoja rakennettiin 10 m² ja poikaskivikoita 10 m².

Kuva: Esa Lehtinen
Talkookunnostus Kylmäojalla.

Kylmäojan talkookunnostuksesta voi lukea lisää täältä.

2.Keihäsjoella Lopella Leader-rahoitettu kunnostusprojekti siirsi kesällä soraa kunnostuspaikalle, jossa maanomistaja rakensi siirretystä ja omasta sorastaan Leader-projektiin kuuluvana talkootyönä 10 m² kutusoraikkoa ja lisäksi poikaskivikkoa.

Kuva: Olli Toivonen
Yhden miehen talkoot Keihäsjoella.

Leader-rahoituksen lisäksi Vantaanjoen vesistön kunnostukseen saatiin rahoitusta vuonna 2016 seuraavilta tahoilta:

- Kunnostusmateriaalien rahoitusta saatiin kalastuskorttivaroista tukea myöntäviltä Varsinais-Suomen-(Uudellemaalle) ja Järvi-Suomen (Hämeeseen) ELY-keskusten kalatalousryhmiltä.

- Nukarin- Raalan osakaskunta maksoi kaikki kunnostusmateriaalit Nukarinkosken kunnostukseen.

- Viranomaisten ja vesialueiden omistajien antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta. Omarahoitusosuus on saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja. Nettihuutokauppoja ovat järjestäneet Perhokalastajat.net (linkki viimeksi pidetyn nettihuutokaupan ilmoitukseen löytyy täältä) ja
Kalamies.com (linkki viimeksi pidetyn huutokaupan ilmoitukseen löytyy täältä) nettiportaalit.

- Vision Group Oy (Vision) lahjoittaa elokuusta 2016 alkaen vuoden ajan yhden euron jokaisesta Save the Natives tuotteen myynnistä Virhon Vantaanjoen yläjuoksun kunnostuksiin. Save the Natives tuoteperhe sisältää asusteita. Lahjoitettava summa on suuruudeltaan vähintään 2000 euroa.

- Sauna Beanies & Wear Oy lahjoittaa Free Helsingfors-pipojen myynnistä saamansa tuoton Virholle käytettäväksi virtavesikunnostuksiin.

- Signal Partners Oy lahjoitti Virholle 2000 euroa virtavesikunnostuksiin.

- Metsähallitus lahjoitti 1000 euroa Vantaanjoen kunnostuksiin.

- Mika Viitanen lahjoitti Vantaanjoki-lippisten myynnin tuoton 500 euroa Vantaanjoen kunnostuksiin.

Virho kiittää kaikkia tukijoitaan!

Kuva: Kari Stenholm
Uusi poikaskivikko sivupurossa Vantaanjoen yläjuoksulla.

Virho on parinkymmenen vuoden ajan kunnostanut Vantaanjoen vesistöä jonkin verran talkoillakin, mutta erityisen paljon ns. työllisyysprojektilla, joka on 14 vuoden ajan tehnyt kalataloudellisia täsmäkunnostuksia niihin Virhon valitsemiin paikkoihin, joissa on hyvä vedenlaatu ja joissa ei tapahdu jätevesipäästöjä ja joissa on muutenkin ongelmia mahdollisimman vähän ja joista saadaan paras hyöty Vantaanjoen vesistön elvyttämisen kannalta.

Työllisyysprojekti on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä yläjuoksun kunnissa Hausjärvellä, Lopella, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Talkookunnostuksia Virho on tehnyt Riihimäellä, Lopella, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Helsingissä.

Virhon kunnostukset tehdään pääosin käsityönä, mikä ei vahingoita uomia, eikä maastoa. Materiaalien kuljetukseen käytetään raskaita koneita, rekkoja, kauhakuormaajia, etukuormaajia jne. Materiaalit kuljetetaan kuitenkin pääosin talvella roudan aikana, jolloin maasto kantaa raskaat koneet ja maasto myös säästyy vaurioilta.

Kuva: Olli Toivonen
Kunnostusmateriaalien kuljetusta talvella.

Viranomaisten ja Virhon tekemien kalataloudellisten kunnostusten vaikutus Vantaanjoen paikallisten- ja meritaimenten kutualueen laajentumisessa näkyy selvästi. Esim. meritaimenten kutualue on 20 vuoden aikana tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten johdosta laajentunut Vantaankoskelta, 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen latvoille Virhon rakentamille kutupaikoille.

Viranomaisten tekemissä kunnostuksissa poistettiin ensin nousuesteitä ja ennallistettiin pääuoman ja Keravanjoen koskia. Sen jälkeen Virhon toimesta on rakennettu pääuomaan ja moniin sivujokiin ja –puroihin paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.

Myös Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) on kunnostanut Longinojaa Helsingissä sekä Krakanojaa ja Kylmäojaa Vantaalla. Aivan viime vuosina muutamat muutkin tahot ovat tehneet jonkin verran kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoella. Tällainen taho on mm. Vantaan kaupunki, joka muutenkin on esimerkillisesti ryhtynyt nostamaan kuntalaisten tietoisuuteen Vantaan kaupungin alueella virtaavaa Vantaanjoen vesistöä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY)jokitalkkaritoiminta on viime vuosina inventoinut ja huoltanut viranomaistyönä tehtyjä kutusoraikkoja.

Kunnostustoiminnan rinnalla Virho tekee laajaa vesistön tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja jolla laajennetaan Vantaanjoen vesistön kunnostuskelpoisen alueen kokoa. Virho on 17 vuotta kaivanut esiin mm. Vantaanjoen salattuja jätevesipäästöjä ja julkaissut niistä tietoja ja vaatinut parannusta kuntien vesilaitosten ja valvovien viranomaisten toimintaan, sekä tehnyt lausuntoja asiasta. Pikkuhiljaa Vantaanjoen kuntien vesilaitokset ja valvovat viranomaiset ovat myös parantaneet toimintaansa ja jätevesipäästöt ovat vähenemässä.

Virho on systemaattisesti tiedottanut myös Vantaanjoen vesistön muista isoista ongelmista ja vaatinut parannusta niihin, tehnyt niistä paljon lausuntoja ja työskennellyt aktiivisesti niiden vähentämiseksi ja pikkuhiljaa myös muita Vantaanjoen ongelmia on saatu vähennettyä.

Em. kunnostus- ja suojelutyöllä Vantaanjoen vesistö on elvytetty likaviemäristä Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi, jonka tunnusmerkkejä ovat mm.:

- Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km.

- Meritaimenet lisääntyvät eri puolilla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta.

- Meritaimenet lisääntyvät ylimmillään 95 km päässä merestä.

- Taimenen luonnonlisääntyminen on laajaa ja poikasia syntyy runsaasti eri puolilla vesistöä. Poikastiheydet ovat hyviä monissa paikoissa ja erityisen hyviä Virhon jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojaan rakentamilla kutusoraikoilla yläjuoksulla.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm, Olli Toivonen ja Esa Lehtinen