Kuvassa meritaimenet kutevat Vantaanjoen yläjuoksulla.
Lähetin tänään Vantaan kaupunginvaltuuston jäsenille, Vantaan kaupunginhallituksen jäsenille sekä kaupunginjohtaja Kari Nenoselle ja apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilälle seuraavan sisältöisen viestin, kullekin kolmelle taholle erikseen:
”
Arvoisa
Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen,
Vantaan kaupunginhallituksen jäsen,
Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen ja apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä,
Yrittäjä Eerin Rosenström kunnostaa Vantaan kaupungilta ostamaansa myllyä Vantaanjoen Vantaankoskella sekä myllyrakennuksessa olevaa vanhaa vesivoimalaitosta sähköntuotantoon. Tieto asiasta löytyy mm. tästä linkistä.
Rosenström arvelee voivansa käyttää voimalaitosta 1800-luvun lopulta peräisin olevalla luvalla, mikä ei mitenkään enää vastaa tämän päivän tilannetta Vantaanjoella. Hän on myös kertonut voimalaitoksesta medialle että, "alusta asti on ollut puhetta, että sen saa korjata ja ottaa käyttöön. Ostin rakennukset kaikkine oikeuksineen niin, että siinä tuli mukana myös vesivoimaoikeus".
Voimalaitoshankkeesta kerrotaan myös mm. näissä lehtijutuissa:
Pyydän
Vantaan kaupunginvaltuustoa
Vantaan kaupunginhallitusta
teitä (kaupunginjohtaja Kari Nenonen, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä)
tutustumaan asiaan ja estämään Vantaanjoelle tuhoisan voimalaitoshankkeen Vantaankoskella.
Vantaankoskelle ei saa missään tapauksessa perustaa vesivoimalaitosta. Vesivoimalaitoksen perustaminen Vantaankoskelle estäisi vaelluskalojen nousua kutualueilleen Vantaanjoen yläjuoksulle ja myös niiden turvallista laskeutumista sieltä mereen.
Vantaankosken toimivuus vaelluskalojen nousulle ja laskeutumiselle on erittäin tärkeää siksi, että Vantaanjoen vesistön kunnostetuista alueista suurin osa sijaitsee juuri Vantaankosken yläpuolella, jossa myös suurin osa vesistön luonnontaimenista lisääntyy. Käytännössä kaikki taimenet Vantaankosken yläpuolella ovat luonnontaimenia, sekä paikalliset taimenet että äärimmäisen uhanalaiset meritaimenet, jotka tällä hetkellä ylimmillään lisääntyvät 95 km päässä merestä, Vantaankosken sijaitessa 17 km päässä merestä. Paljolti juuri noiden kalojen varassa on Vantaanjoen vesistön luontaisesti lisääntyvien taimenten elpyminen.
Jos luonnontaimenten nousu yläjuoksulle kutupaikoilleen, tai laskeutuminen yläjuoksulta mereen Vantaankosken järjestelyjen takia estyy, luonnonkudusta peräisin olevien äärimmäisen uhanalaisten meritaimenten luonnonlisääntyminen vähenee aivan oleellisesti Vantaanjoen vesistössä ja vesistön elvytyksellä jo aikaan saadut hyvät tulokset tuhotaan.
Vantaankoskella on jo ennestäänkin kalojen nousuongelmia, eikä niitä saa missään tapauksessa pahentaa, vaan entisetkin ongelmat on pikaisesti poistettava. Vantaankosken ja muidenkin Vantaanjoen vesistön patojen aiheuttamista ongelmista voi lukea vanhasta jutusta tästä linkistä.
Eerin Rosenström on jo tehnyt Vantaankoskella luvattomia ja haitallisia uoman rannan muutoksia juuri padon lännen puoleisen nousuaukon vieressä, jossa tehdyt rannan muutokset mahdollisesti huonontavat kalojen nousumahdollisuuksia ja joka tapauksessa pienentävät poikasten elinaluetta. Myös nämä aiemmin tehdyt luvattomat ja haitalliset muutokset on ennallistettava pikaisesti. Pyydän
Vantaan kaupunginvaltuustoa
Vantaan kaupunginhallitusta
teitä (kaupunginjohtaja Kari Nenonen, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä)
vaikuttamaan myös näiden luvattomien muutosten korjaamisen nopeuttamiseen.
Tietoa Vantaanjoen tämän hetkisestä tilanteesta löytyy mm. tästä linkistä.
Em. linkissä kuvattu hyvä tilanne tuhoutuu, jos Vantaankoskelle perustetaan vesivoimalaitos.
Annan mielelläni kaikkea lisätietoa Vantaanjoen vesistöstä ja Vantaankoskesta sekä sen merkityksestä Vantaanjoen vesistön vaelluskalojen elpymiselle.
Terveisin
Kari Stenholm
Vantaanjoki-vastaava
Virtavesien hoitoyhdistys ry
virtavesi.com
”
Teksti ja kuva: Kari Stenholm
Palaa takaisin