Kuva: Kari Stenholm
Uusi kutusoraikko ja poikaskivikko Kylmäojalla.

Virho järjesti viime perjantaina 10.6. opetus- ja talkookunnostuksen Avosetti-projektin henkilöille Vantaanjoen vesistön Kylmäojalla Vantaalla. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamasta Avosetti-projektista löytyy tietoa täältä.

Purokunnostusopissa olivat myös Vantaan kaupungin kesäksi palkkaamat kaksi purotalkkaria. Kunnostusmateriaalit hankki Vantaan kaupunki.

Kuva: Esa Lehtinen
Kunnostuksen opastusta kuivalla maalla.

Kuva: Esa Lehtinen
Kunnostuksen opastusta purossa.

Avosetti-projektin tarkoitus on tämän opetuskunnostuksen jälkeen itsenäisesti jatkaa Kylmäojan kunnostuksia, mutta Virho tulee tekemään tarkistuskäyntejä kunnostuspaikoille ja ohjaamaan tarvittaessa lisää. Myös Vantaan tuoreet purotalkkarit tulevat osallistumaan Avosetti-projektin kunnostuksiin sen lisäksi, että he organisoivat Vantaan kaupungin omia kunnostuksia.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) on kunnostanut Kylmäojaa jo parina aiempana vuotena.

Kuva: Esa Lehtinen
Kutusoraikko alkaa hahmottua.

Kuva: Kari Stenholm
Sorakasalla.

Kuva: Kari Stenholm
Jyrkkää liukasta rinnettä kottikärryillä sateessa.

Kuva: Kari Stenholm
Hyvin sujuu.

Kylmäoja on kärsinyt Finavian Helsinki-Vantaa lentokentän jäänestoaineiden päästöistä siitä saakka kun lentokenttä otettiin käyttöön ja puron länsihaara ja pääuoma ovat olleet käytännössä kuolleita koko lentokentän olemassaolon ajan. Jäänestoaineiden puron vedelle aiheuttama hapettomuus on aiheuttanut myös pahoja hajuhaittoja puron varrella asuville ihmisille.

Pikkuhiljaa jäänestoaineiden päästöjä puroon on saatu vähennettyä ja Kylmäoja on alkanut toipua. Aivan viime vuosina puron pääuoman alaosissa on alkanut tapahtua taimenen lisääntymistä ja yhdeltä paikalta on muutamana vuotena löytynyt hyviä taimenen poikastiheyksiä, parhaimmillaan yli 100 kpl kesänvanhoja poikasia aarilta. Lentokentän uuden ympäristöluvan määräysten mukaan Finavian pitää ryhtyä edelleen vähentämään lentokentän Kylmäojalle ja muillekin lentokentän alueelta alkunsa saaville puroille aiheuttamiaan ongelmia. Lisäksi ympäristölupa velvoittaa Finaviaa myös kunnostamaan lentokentän alueelta lähteviä puroja. Lentokentän jäänestoainepäästöjen aiheuttamista ongelmista kärsii Kylmäojan lisäksi mm. Krakanoja.

Kuva: Kari Stenholm
Kylmäojan kunnostukset ovat hyvässä alussa.

Alun perin Virho valitsi kunnostuskohteekseen Vantaalla Rekolanojan, jota Virho kunnosti vuosina 2013-2015 järjestetyillä talkookunnostuksilla. Rekolanojaan näyttää kuitenkin tapahtuvan veden laatua huonontavia jätevesipäästöjä, joiden takia taimenen lisääntyminen on ollut huonoa, vaikka kutukaloja on havaittu runsaasti uusilla soraikoilla. Tästä syystä Virho lopetti Rekolanojan kunnostukset toistaiseksi ja jää seuraamaan tilanteen kehitystä Rekolanojalla samaan aikaan kun ryhtyy kunnostamaan Vantaan Kylmäojaa. Kunnostuksia jatketaan Rekolanojallakin heti kun vedenlaatu paranee.

Virho on parinkymmenen vuoden ajan kunnostanut Vantaanjoen vesistöä jonkin verran talkoillakin, mutta erityisen paljon ns. työllisyysprojektilla, joka on yli 10 vuoden ajan tehnyt suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia niihin paikkoihin, joissa on hyvä vedenlaatu ja ongelmia mahdollisimman vähän ja joista saadaan paras hyöty Vantaanjoen vesistön elvyttämisen kannalta. Työllisyysprojekti on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä yläjuoksun kunnissa Hausjärvellä, Lopella, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Talkookunnostuksia Virho on tehnyt Riihimäellä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Helsingissä.

Virho ei saanut tänä vuonna Suomen valtion työllisyyspoliittista projektitukea, millä on perinteisesti rahoitettu työllisyysprojektia, joka on kunnostanut Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöjä. Valtion kululeikkausten takia määrärahaa yhdistysten työllisyyspoliittiselle projektituelle jaettiin normaalia vähemmän ja Virho jäi kokonaan ilman tukea. Jaettavaa tukea leikattiin Uudellamaalla edellisen vuoden 4,1 miljoonasta 3,1 miljoonaan euroon.

Virho anoi kuitenkin EU:n, Suomen valtion ja kuntien myöntämää Leader-rahoitusta perinteisen kaltaisen kunnostusprojektin toteuttamiseksi tänä ja kahtena seuraavana vuotena. Leader-rahoituksen saaminen varmistui juuri ja työllisyysprojektin kaltainen kunnostusprojekti aloitetaan tämän kuun aikana. Leader-rahoituksella Virho tulee kunnostamaan Vantaanjoen- Karjaanjoen- ja Uskelanjoen vesistöjä.

Kuva: Kari Stenholm
Kylmäojasta tulee hyvä taimenen lisääntymispuro Vantaanjoen vesistöön.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm ja Esa Lehtinen