Kuva: Kari Stenholm
Keväällä 2015 kunnostettu puro keskikesällä.

Edellisten vuosien tapaan Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti teki laajoja kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä vuonna 2015.

Vantaanjoella Virho järjesti yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen kanssa myös talkookunnostukset Keravanjoen sivupurolla Rekolanojalla Vantaalla.

Kuva: Olli Toivonen
Kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä.

Kuva: Kari Stenholm
Kesällä tehdyistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä runsaat 6 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen projekti kesti 12 kuukautta. Vantaanjoella työskenteli 12 virtavesikunnostajaa ja Karjaanjoella 4 kunnostajaa.

Työllisyysprojekti rakensi kutusoraikkoja ja poikaskivikoita, sekä teki muita töitä Vantaanjoella seuraavasti vuonna 2015:

1. Keihäsjoen vesistön sivupuroon Lopella rakennettiin kutusoraikkoja 120 m² ja poikaskivikoita 80 m².

2. Erkylänlukkojenpuroon Hausjärvellä rakennettiin kutusoraikkoja 40 m² ja poikaskivikoita 10 m². Lisäksi poistettiin tierummun muodostama osittainen nousueste.

3. Pääuomaan Nukarinkoskelle Nurmijärvellä rakennettiin paksuja kutusoraikkoja 100 m².

4. Pääuomaan Vanhanmyllynkoskolle Hyvinkäällä rakennettiin kutusoraikkoja 35 m².

5. Palojoessa Hyvinkään Palopurolla olevia kutusoraikkoja puhdistettiin ja soraa lisättiin niin, että kunnostettua soraikkoa saatiin 50 m².

6. Palojokeen Hyvinkään kaupunkialueella rakennettiin uusia kutusoraikkoja 10 m².

7. Palojokeen Tuusulassa avattiin uutta sivu-uomastoa poikasillle.

8. Vanhoja kutusoraikkoja huollettiin.

Kuva: Olli Toivonen
Vantaanjoen pääuoman kunnostusta.

Virho järjesti yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen kanssa myös talkookunnostukset Keravanjoen sivupurolla Rekolanojalla Vantaalla, jonne kunnostusmateriaalit hankki Vantaan kaupunki:

1. Talkoilla rakennettiin Rekolanojaan kutusoraikkoja 100 m².

Kuva: Esa Lehtinen
Rekolanojan talkoot.

Virhon kunnostukset tehdään pääosin käsityönä, mikä ei vahingoita uomia, eikä maastoa. Materiaalien kuljetukseen käytetään raskaita koneita, rekkoja, kauhakuormaajia, etukuormaajia jne. Materiaalit kuljetetaan kuitenkin pääosin talvella roudan aikana, jolloin maasto kantaa raskaat koneet ja maasto myös säästyy vaurioilta.

Viranomaisten ja Virhon tekemien kalataloudellisten kunnostusten vaikutus Vantaanjoen paikallisten- ja meritaimenten kutualueen laajentumisessa näkyy selvästi. Esim. meritaimenten kutualue on 20 vuoden aikana tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten johdosta laajentunut Vantaankoskelta, 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen latvoille.

Viranomaisten tekemissä kunnostuksissa poistettiin ensin nousuesteitä ja ennallistettiin pääuoman ja Keravanjoen koskia. Sen jälkeen Virhon toimesta on rakennettu pääuomaan ja moniin sivujokiin ja –puroihin paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) on kunnostanut Longinojaa Helsingissä ja Krakanojaa (Pakkalanapuro) ja Kylmäojaa Vantaalla.

Virho on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä jonkin verran talkoillakin, mutta erityisen paljon työllisyysprojektilla, joka on 13 vuoden ajan tehnyt suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia juuri niihin Virhon valitsemiin paikkoihin, joissa on hyvä vedenlaatu ja joista saadaan paras hyöty Vantaanjoen elvyttämisen kannalta.

Työllisyysprojektilla on ammattitaitoinen vetäjä ja työvoimaksi projektiin palkataan vuosittain 13-18 virtavesikunnostajaa, joista runsaat kymmenen työskentelee Vantaanjoen vesistössä. Virtavesikunnostajat ovat työvoimatoimistoista palkattuja virtavesikunnostuksiin motivoituneita työttömiä työnhakijoita, jotka palkataan valtion työllistämisvaroilla, sekä harjoitteluaan suorittavia alan opiskelijoita. Työllisyysprojekti on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä yläjuoksun kunnissa Hausjärvellä, Lopella, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Talkookunnostuksia Virho on tehnyt Riihimäellä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Helsingissä.

Kunnostustoiminnan rinnalla Virho tekee laajaa vesistön tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja jolla laajennetaan Vantaanjoen vesistön kunnostuskelpoisen alueen kokoa. Virho on 16 vuotta kaivanut esiin mm. Vantaanjoen salattuja jätevesipäästöjä ja julkaissut niistä tietoja ja vaatinut parannusta kuntien vesilaitosten ja valvovien viranomaisten toimintaan, sekä tehnyt lausuntoja asiasta. Pikkuhiljaa Vantaanjoen kuntien vesilaitokset ovat myös parantaneet toimintaansa ja jätevesipäästöt ovat vähenemässä.

Virho on systemaattisesti tiedottanut myös Vantaanjoen vesistön muista isoista ongelmista ja vaatinut parannusta niihin, tehnyt niistä paljon lausuntoja ja työskennellyt aktiivisesti niiden vähentämiseksi ja pikkuhiljaa myös muita Vantaanjoen ongelmia on saatu vähennettyä.

Virhon työllisyysprojektin Vantaanjoen kunnostukset on suunnattu alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla Vantaanjoen vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Näillä alueilla on pääosin hyvä vedenlaatu ja niillä ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ainakin jätevesipäästöalueet ovat kaukana. Myös kaavoitus ja muu maankäyttö on otettu huomioon. Tällä tavoin Virho kunnostaa suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun suojelutyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.

Kuva: Kari Stenholm
Vantaanjoen pääuomaan rakennettu kutusoraikko, jossa näkyy jo uusi kutupesäkin.

Kuva: Kari Stenholm
Perinteiseen tapaan uusilla kutusoraikoilla kuti runsaasti taimenia heti kunnostusta seuranneena syksynä.

Em. kunnostus- ja suojelutyöllä Vantaanjoen vesistö on elvytetty likaviemäristä Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi, jonka tunnusmerkkejä ovat mm.:

- Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km.

- Meritaimenet lisääntyvät suurimmalla osalla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta.

- Meritaimenet lisääntyvät ylimmillään 95 km päässä merestä.

- Taimenen luonnonlisääntyminen on laajaa ja poikasia syntyy runsaasti eri puolilla vesistöä. Poikastiheydet ovat hyviä monissa paikoissa ja erityisen hyviä Virhon jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojaan rakentamilla kutusoraikoilla.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm, Olli Toivonen ja Esa Lehtinen