Virtavesien hoitoyhdistys istutti vuonna 2014 yhteensä 20 950 kappaletta taimenen silmäpisteasteella olevaa mätimunaa. Talkoovoimin tehdyt istutukset koostuivat yhteensä reilusta kolmesta litrasta silmäpisteasteella olevaa mätiä. Istuttamisessa tarvittiin yhteensä 26 Whitlock-Vibert –mallista mätirasiaa.

Virhon istutuskohteet koostuivat vuonna 2014 Helsingin Mätäjoesta ja muutamista läntisen Uudenmaan pienvesistöistä. Kotiutusistutuksia tehtiin enää 4 eri vesistöön kolmen eri kunnan ja kaupungin alueelle Uudellamaalla tarkoituksena palauttaa näihin luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat. Näissä erillisiä istutuskohteita oli yhteensä 9 kappaletta.

Virho hankki istutettavaa taimenen mätiä yhteensä 3 litraa. Kaikki vuonna 2014 hankittu taimenen mäti oli uusimaalaista Ingarskilanjoen kantaa ja viljelylaitoksella käsitelty ns. alitzariini-värjäyksellä. Tämä mahdollistaa kyseisten istukkaiden tunnistamisen tulevaisuudessa luonnonkaloista esimerkiksi merialueen saaliista. Tarvittaessa tunnistaminen tapahtuu taimenten pään sisällä olevia otoliittejä, eli kuuloluita tutkimalla. Värjäys jättää puun vuosirenkaiden tapaan merkin luutuvaan otoliittiin

Taimenen ohella oli tarkoitus tänäkin vuonna istuttaa myös lohta. Nevan lohikannan laitosemokalastojen kokoa on kuitenkin vähitellen pienennetty. Tästä syystä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ole pystynyt myymään lainkaan tuottamaansa Nevan kannan lohen mätiä ulkopuolisille, koska tuotettu mätimäärä riittää ainoastaan laitoksen omiin tarpeisiin ja jo aiemmin sovittuihin sopimuskasvatuksiin. Mikäli lohen mätiä olisi saatu, olisi siitä haudottu Karjaanjoen vesistön hautomolla poikasia istutettavaksi Mustionjokeen ja Kiskonjokeen.

Yhteistyö RKTL:n kanssa on kuitenkin sujunut erinomaisesti. Laukaan kalanviljelylaitoksesta saatiin jälleen lahjoituksena muutama litra ylimääräistä Ingarskilanjoen taimenkannan mätiä, joka jaettiin Virhon ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kesken istutettavaksi Suomenlahden alueen kotiutusistutuskohteisiin.

Tänä vuonna suurin osa lahjoitusmädistä ohjattiin vesiensuojeluyhdistyksen jokitalkkarien istutettavaksi. Vesiensuojeluyhdistys teki tuttuun tapaan taimenen mäti-istutuksia itäisellä Uudellamaalla mereen laskeviin Musti-, Porvoon-, Ilolan-, Koskenkylän-, Loviisan- ja Taasianjoen vesistöihin. Jokitalkkarit-hankkeen tuloksista voit lukea tarkemmin hankkeen kotisivuilta ja viimeisimmästä väliraportista.

Istutuksissa käytetyt mätirasiat kerättiin takaisin istutuskohteista alkukesän aikana, istukkaiden jätettyä rasiat. Rasioita noudettaessa todettiin jälleen mädin kuoriutumisen onnistuneen istutuskohteissa erinomaisesti, sillä kuolleita mätimunia ei juurikaan havaittu rasioissa ja liettyminenkin oli ollut vähäistä. Yhdellä viileävetisellä lähdepurolla rasiassa piilotteli vielä muutamia poikasia. Varsinaisista istutustuloksista saatiin tarkempia tietoja molemmilta istutusalueilta syksyn sähkökalastusten kautta.

Mätäjoella Helsingissä tehtiin sähkökoekalastuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Koekalastusten tulos vahvisti rasioita noudettaessa tehdyt havainnot. Mätäjoen istutus oli onnistunut erinomaisesti. Viime keväänä tapahtuneesta kemikaalipäästöstä huolimatta poikaset olivat kasvaneet hyvin ja tiheydet olivat osalla koealoista jokseenkin ympäristön kantokyvyn mukaisia, suurimmillaan melkein 300 poikasta aarilla. Koekalastuksissa saatin lisäksi yksittäisiä päästöstä selvinneitä aiempien vuosien mäti-istukkaita.

Läntisen Uudenmaan kotiutusistutusten kohteista monet saavat suoraan tai osittain alkunsa järvistä. Kulunut kesä oli äärimmäisen hankala alapuolisten virtavesien taimenia ajatellen. Ilmatieteenlaitoksen mukaan heinä-elokuussa 2014 Suomessa mitattiin 26 peräkkäistä hellepäivää. Esimerkiksi Espoon Nuuksiossa mitattiin heinäkuun lopulla kuutena peräkkäisenä päivänä yli 30 asteen lämpötila, ja useassa muussakin Uudenmaan kohteessa viitenä peräkkäisenä päivänä! Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Koko maan keskilämpötila oli alustavien laskelmien mukaan noin 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuonna 1938.

Hellekesinä virtaaman pienentyminen lähes olemattomaksi pienimmissä kohteissa on ongelmallista, mutta ei läheskään aina johda suurempiin tuhoihin. Parhaiten tällaisissa tilanteissa selviävät pienet saman kevään poikaset, joilla on suurempia yksilöitä pienempi hapentarve. Vaarallisempaa on jokiin ja puroihin ajautuvan järvien pintaveden lämpeneminen viileään veteen sopeutuneille lohikaloille tukalan lämpimäksi. Mikäli alapuolisen virtaveden pohjassa ei ole lähteitä, tai sinne ei purkaudu viileämpää pohja- tai pintavettä sivu-uomista, voi vedenlämpö kohota hengenvaaralliseksi taimenten elinalueilla. Äärimmäisissä tapauksissa korkea vedenlämpö voi lopulta johtaa lohikalojen kuolemaan.

Virho koekalasti muutamia läntisen Uudenmaan istutuskohteita syksyllä 2014. Tulokset olivat kaksijakoisia. Muutamassa kohteessa löytyi kesän kuivuuden ja kuumuuden huomioiden kohtuullisesti aiempien vuosien istukkaita ja myös yksittäisiä luonnonpoikasia. Olosuhteet olivat kuitenkin selvästi vähentäneet yksilömääriä. Yhdestä kohteesta löytyi vain muutama istukas ja yhdestä pelkästään yksi luonnonpoikanen. Ikävintä oli, että eräästä kohteessa ei löydetty yhtään taimenta, vaikka alueelle oli istutettu tänä vuonna mätiä. Tulos viittaa siihen, että hellekesä on hävittänyt tai karkottanut todennäköisesti kaikki taimenet kyseisessä kohteessa.

Tämän vuoden havainnot ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että kotiutusistutusten toteuttaminen vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Vähitellen luonnonvaraisiksi kehittyville Virhon onnistuneille kotiutusistutuskohteille on usein yhteisenä nimittäjä se, että niihin on tehty kotiutusistutuksia pitkään yhtäjaksoisesti. Monessa tapauksessa on kyse lähes vuosittain jopa miltei kymmenen vuoden ajan tehdyistä kotiutusistutuksista. Vuosittaisia istutusmääriä tärkeämpää on, että istutuksilla on luotu riittävän monta erillistä vuosiluokkaa, vaikka niiden yksilömäärät eivät olisikaan järin suuria.

Kohteet joissa istutuksia on tehty vain kolmen-neljän vuoden ajan, ovat paljon alttiimpia sille, että epäedulliset ympäristöolot tai satunnainen päästö vesittää kertaheitolla kotiutusistutusten eteen tehdyn usean vuoden työn ja odotuksen. Jos kohteeseen on istutettu taimenen mätiä tai poikasia vähintään viiden vuoden ajan, on todennäköistä että huomattava osa yksilöistä on jo syönnösvaelluksella turvassa, mikäli niiden kotipurossa tapahtuu jotain, mikä vaikuttaa poikasten elinolosuhteisiin tai kudetun mädin selviämiseen.

Tämän vuoden poikkeuksellisista ympäristöoloista kärsineisiin läntisen Uudenmaan vesistöihin on kaikkiin istutettu jo pidempään, eräisiin peräti kahdeksan vuoden ajan. Tämä takaa sen, että yksi tai vielä kaksikaan haasteellista vuotta ei välttämättä vesitä toivottua tulosta. Huomionarvoista on, että tällaisenakin erittäin haasteellisena vuotena, saatiin joitakin luonnonvaraisesta lisääntymisestä varmasti peräisin olevia taimenen poikasia.

Niin pääkaupunkiseudun kuin läntisen Uudenmaankin monissa kohteissa ensimmäiset suunnitelmalliset kotiutusistutukset on tehty kohta jo kymmenkunta vuotta sitten. Tulevina vuosina Virho jatkaa kotiutusistutuksia ainakin vielä Helsingin Mätäjokeen. Länsi-Uudenmaan ja muiden pääkaupunkiseudun kohteiden osalta tulevina vuosina pyritään jo Vantaanjoen esimerkin mukaisesti ensisijassa seuraamaan istutusten onnistumista ja tukemaan kotiutumista mahdollisuuksien mukaan kunnostuksilla.

RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitoksen ja Helsingin toimipisteen tutkijoiden kanssa tehty yhteistyö on tänäkin vuonna mahdollistanut paitsi kotiutusistutusten joustavan toteuttamisen, myös niihin liittyvää sähkökalastusseurantaa useissa aiempien vuosien kotiutusistutuskohteissa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouden vastuualueen vuonna 2013 myöntämistä Kalatalouden edistämisvaroista on katettu istutuskustannuksia.

Teknos Oy on vapaaehtoisesti kustantanut Mätäjoen kotiutusistutukset, joita on jouduttu jatkamaan viime vuotisen päästön vuoksi. Yhtiö on sitoutunut tähän myös tulevina vuosina.

Yhteistyö Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa on helpottanut jo vuosien ajan istutusten koordinointia ja järjestelyä. Yhteistyöstä on syntynyt myös tänä vuonna julkaistu mäti-istuttajan opas.

Vuosien 2008 - 2014 istutusten tarkemmat tiedot löytyvät istutus-tiedostosta.

Virhon aikaisemmat istutukset vuosilta 2003 - 2007 on kerätty tänne.

Tiedoston avaamiseen tarvitset Acrobat-lukuohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi Adoben kotisivulta.

Teksti ja kuvat: Aki Janatuinen