Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Taimenet kutevat Vantaanjoella15.10.2014

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Vantaanjoen vesistössä kutee parhaillaan paljon taimenia

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Monien purojen virtaamat ovat tällä hetkellä niin pieniä, että isot taimenet eivät niihin pääse pääuomista. Sadetta kaivataan.

Vantaanjoki on elvytetty jätevesiviemäristä Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi. Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km. Merivaelluksen tehneet taimenet lisääntyvät suurimmalla osalla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta ja ylimmillään 95 km päässä merestä. Taimenen luonnonlisääntymisen poikastiheydet ovat suuria.

Vantaanjoen yläjuoksun käytännössä kaikki taimenet ovat nykyään luonnonkudusta peräisin, eikä sinne enää tehdä istutuksia Virhon lopetettua onnistuneet kotiutusistutukset vuonna 2008.

Ainoastaan Vantaanjoen alapäähän ja edustan merialueelle istutetaan edelleen taimenia, ylimmillään Vantaankoskelle 17 km päähän merestä. Istutetuista taimenista ei ole viime vuosina tehty havaintoja Vantaankosken yläpuolella, mutta mahdollista on että joku istutettu eksykkitaimen nousee myös Vantaankosken yläpuolelle, todennäköisesti ei kuitenkaan yläjuoksulle asti.

Vantaanjoen vesistö on elpynyt hyväksi taimenjoeksi pääosin näillä toimenpiteillä:

- Viranomaiskunnostuksilla on purettu patoja, ohitettu niitä kalateillä ja ennallistettu pääuomien koskia.

- Virho on kunnostanut jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojassa oleviin paikkoihin, puroihin, sivujokiin ja myös pääuoman parhaisiin paikkoihin paljon lisääntymisalueita, joissa taimenen lisääntyminen suurimmalta osaltaan tällä hetkellä tapahtuu. Hyvin kohdistettujen kunnostusten ohella Virhon on tehnyt myös laajaa Vantaanjoen suojelutyötä.

- SKES on kunnostanut menestyksellä kahta- kolmea alajuoksun puroa.


Alla valokuvia taimenen kudusta Vantaanjoen yläjuoksulla tänä syksynä:

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Paikalliset taimenet kutevat Vantaanjoen latvoilla 95 km päässä merestä

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Paikallisten taimenten kutupesä

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Meritaimen kutee yläjuoksulla

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
80-senttinen ja 70-senttinen meritaimen kutevat Vantaanjoen
yläjuoksulla

ei kuvaa
Kuva: Petteri Hautamaa
Meritaimenet kutevat yläjuoksulla

ei kuvaa
Kuva: Petteri Hautamaa
Meritaimenet kutevat paikallisten taimenten pyrkiessä mukaan kutuun

ei kuvaa
Kuva: Petteri Hautamaa
Kutureviiriään puolustanut iso meritaimenuros on napannut pienen kilpakosijan suuhunsa


Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm ja Petteri Hautamaa



Palaa takaisin