Kuva: Olli Toivonen
Riihimäen Epranojaa kunnostettiin keväällä ja alkukesällä.

Edellisten vuosien tapaan Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti teki laajoja kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä vuonna 2014.

Vantaanjoella Virho järjesti myös talkookunnostukset Longinojalla Helsingissä ja Keravanjoen sivupurolla Rekolanojalla Vantaalla.

Kuva: Olli Toivonen
Työllisyysprojektin kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä.

Kuva: Olli Toivonen
Työllisyysprojektin kesällä tehdyistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2014 Vantaanjoen vesistöä varsinaisesti 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen projekti kesti 12 kuukautta. Vantaanjoella työskenteli 12 virtavesikunnostajaa ja Karjaanjoella 4 kunnostajaa.

Rahoitus materiaalien hankintaan saatiin pääosin Uudenmaan Ely-keskuksen kalatalousyksikön myöntämistä kalastuskorttivaroista ja Hämeen Ely-keskuksen kalatalousyksikön myöntämistä kunnostusmäärärahoista.

Nukarin-Raalan osakaskunta rahoitti puolet Nukarinkoskella käytettyjen materiaalien kustannuksista.

Viranomaisten ja vesialueiden omistajien antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta. Omarahoitusosuus on saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja. Nettihuutokauppoja ovat järjestäneet Kalamies.com (linkki viimeksi pidetyn huutokaupan ilmoitukseen löytyy täältä) ja Perhokalastajat.net (linkki viimeksi pidetyn huutokaupan ilmoitukseen löytyy täältä)-nettiportaalit.

Virho kiittää kaikkia rahoittajiaan!

Lisäksi Virhon jäsenet tekevät paljon talkootyötä virtavesikunnostusprojektin pyörittämiseksi.

Työllisyysprojekti rakensi kutusoraikkoja ja poikaskivikoita, sekä teki muita töitä Vantaanjoella seuraavasti vuonna 2014:

1. Palojokeen Hyvinkäällä rakennettiin kutusoraikkoja 100 m² ja poikaskivikoita 8 m².

2. Epranojaan Riihimäellä rakennettiin kutusoraikkoja 100 m² ja poikaskivikoita 8 m².

3. Nukarinkoskelle pääuomaan Nurmijärvellä rakennettiin paksuja kutusoraikkoja kahdelle eri alueelle yhteensä 150 m².

4. Sveitsinpuroon Hyvinkäällä rakennettiin pumppuautolla kutusoraikkoja 44 m².

5. Krapuojaan Tuusulassa rakennettiin kutusoraikkoja 52 m².

6. Palojokeen Tuusulassa rakennettiin kutusoraikkoja 52 m².

7. Keihäsjokea inventoitiin Lopella, Vihdissä ja Hyvinkäällä.

8. Erkylänlukkojenpurolla Hausjärvellä tyhjennettiin laskeutusallas.

9. Vanhoja kutusoraikkoja huollettiin.

Kuva: Olli Toivonen
Palojokea kunnostetaan köysiradan avulla.

Kuva: Olli Toivonen

Kuva: Olli Toivonen
Erkylänlukkojenpuron laskeutusallasta tyhjennetään pumppuautolla.

Kuva: Olli Toivonen
Pumppuauton putkijärjestelyjä laskeutusaltaan tyhjennyksessä.

Kuva: Kari Stenholm
Kunnostettu Sveitsinpuro Hyvinkäällä.

Kuva: Kari Stenholm
Kunnostettu Sveitsinpuro Hyvinkäällä.

Kuva: Kari Stenholm
Keihäsjokea inventoitiin.

Virho järjesti myös talkookunnostukset Longinojalla Helsingissä ja Keravanjoen sivupurolla Rekolanojalla Vantaalla.

1. Longinojaan rakennettiin kutusoraikkoja 4 m² ja poikasten elinympäristösoraikkoja 25 m².

2. Rekolanojaan rakennettiin rakennettiin kutusoraikkoja 40 m² ja poikaskivikkoa 10 m².

Kuva: Jouni Simola
Virho järjesti Jouni Simolan johdolla kunnostustalkoot Helsingin Longinojalla. Kunnostusmateriaalit hankki Helsingin kaupunki.

Kuva: Tuomas Rinne
Virho järjesti Tuomas Rinteen johdolla kunnostustakoot yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan ympäristöyhdistyksen kanssa Vantaan Rekolanojalla. Kunnostusmateriaalit hankki Vantaan kaupunki.

Virhon kunnostukset tehdään pääosin käsityönä, mikä ei vahingoita uomia, eikä maastoa. Materiaalien kuljetukseen käytetään raskaita koneita, rekkoja, kauhakuormaajia, etukuormaajia jne. Materiaalit kuljetetaan pääosin talvella roudan aikana, jolloin maasto kantaa raskaat koneet ja maasto myös säästyy vaurioilta.

Vantaanjoen kunnostukset suunnataan alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla Vantaanjoen vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Näillä alueilla on pääosin hyvä vedenlaatu ja niillä ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ainakin jätevesipäästöalueet ovat kaukana. Myös kaavoitus ja muu maankäyttö on otettu huomioon. Tällä tavoin Virho kunnostaa suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun suojelutyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.

Virhon Vantaanjoen vesistössä n. 15 vuotta kestäneillä kunnostuksilla ja suojelutyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia:

- Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km

- Meritaimenet lisääntyvät suurimmalla osalla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta

- Meritaimenet lisääntyvät ylimmillään 95 km päässä merestä

- Taimenen luonnonlisääntymisen poikastiheydet ovat suuria

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Olli Toivonen, Kari Stenholm, Jouni Simola ja Tuomas Rinne