Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Kirjolohia kuti tänä keväänä jälleen paljon Vantaanjoella13.6.2014

ei kuvaa
Kirjolohi kutupuuhissa Vantaanjoella keväällä 2014

Vantaanjoen vesistössä havaitaan joka kevät kirjolohien kutua ja syksyn sähkökalastuksissa luonnonkudusta syntyneitä kesänvanhoja kirjolohen poikasiakin löytyy jonkin verran. Ensimmäinen talvi verottaa poikasia kuitenkin niin, että 1-vuotiaita ja sitä vanhempia luonnonkudusta syntyneitä kirjolohia ei juurikaan löydetä. Tosin kalamiehet saavat silloin tällöin myös vanhempia luonnonkudusta syntyneitä kirjolohia. Jotkut luonnonkudusta syntyneet kirjolohet saattavat selviytyä Vantaanjoella sukukypsiksikin. Virallisesti kirjolohen ei katsota luontaisesti lisääntyvän Suomen oloissa.

ei kuvaa
Kirjolohi kaivaa kutukuoppaa


Kirjolohi ei ole alkuperäinen suomalainen kalalaji. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta ja Kaukoidästä 60. leveyspiirin eteläpuolisista Tyyneenmereen laskevista vesistöistä. Kirjolohta viljellään Suomessa ruoka- ja istutuskalaksi. Suomen vesistöihin myös istutetaan pyyntikokoisia kirjolohia joka vuosi paljon, mm. Vantaanjoen vesistöön.

ei kuvaa


Virhon kirjolohiseurannassa on paljastunut, että kirjolohet kutevat keväällä samoille soraikoille, joille alkuperäiset suomalaiset lohikalat, taimenet ja lohet ovat kuteneet syksyllä. Kirjolohien kutu ajoittuu Vantaanjoella huhti- toukokuun vaihteeseen, jolloin taimenen ja lohen poikaset eivät ole vielä kaivautuneet soraikon sisältä. Normaalivuosina ensimmäiset lohen ja taimenen poikaset ilmestyvät Vantaanjoella näkyviin vapaaseen veteen vasta touko- kesäkuun vaihteessa.

ei kuvaa
Kirjolohen kutukuoppia Vantaanjoella

Virho on huolissaan lohen ja taimenen poikasten selviytymisestä, koska kutevat kirjolohet kaivavat ne kutusoraikoilta ennen aikojaan vapaaseen veteen, jossa ne eivät kehittymättöminä ehkä vielä pärjää. Uimataidottomina, tai huonosti uivina ne saattavat joutua petokalojen ja –hyönteisten ruuaksi.

Vuosina 2011, 2012 ja 2013 kirjolohien kutua näkyi Vantaanjoella paljon vähemmän kuin parina edellisenä vuotena. Tänä vuonna kirjolohia kuti jälleen varsin paljon Vantaanjoella huhti-toukokuun vaihteessa. Kutukaloja oli paljon mahdollisesti siitä syystä, että lyhyen ja leudon talven takia edellisen vuoden istutuskaloja selviytyi paljon talven yli.

ei kuvaa
Kirjolohen luonnonkudusta syntynyt kesänvanha (0+ - ikäinen) poikanen Vantaanjoella


Teksti ja kuvat: Kari Stenholm



Palaa takaisin