Virtavesien hoitoyhdistyksen kevätvuosikokous päätti 15.4.2014 vuoden 2014 päivitetystä toimintasuunnitelmasta:
A) Hunsalanjoen kosket
-Jatketaan yhteistyötä Hunsalanjoen osakaskuntien kanssa alueen taimenkannan elvyttämiseksi
-Esitetään osakaskunnalle, että Vastinkoski pidetään edelleen rauhoitettuina.
-Järjestetään totuttuun tapaan talkoopäivä osakaskunnan kanssa ja esim. talkoiden yhteydessä sähkökalastus
B) Mätihautomo ja istutukset
-Painopiste siirretään itse istutuksista niiden seurantaan
-Taimenistutuksia jatketaan kemikaalipäästöistä kärsineeseen Helsingin Mätäjokeen.
-Lohi-istutuksia jatketaan Mustionjokeen ja Kiskonjokeen, mikäli saadaan voimavaroja
-Tavoitellaan pienimuotoisen hautomotoiminnan jatkamista Vihtijoella 2014, mikä tähtää lähinnä joen oman taimenkannan vahvistamiseen tai lohen mädin hautomiseen tai harjuksen kasvatukseen.
C) Vantaanjoki
-Tiedotetaan edellisten vuosien tapaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi
-Myös Vantaanjoen isoista ongelmista tiedotetaan edelleen laajasti ja ongelmia pyritään aktiivisesti vähentämään. Tähän kuuluu myös vaellusesteiden poisto (esim. Vantaan kaupungin alueella 54 kpl).
-Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virholla on ”havainnotätvirtavesi.com”-sähköpostiosoite. Seurantaa jatketaan 2014 -SLL:n Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa jatketaan yhteistyötä etenkin tiedotusasioissa
-Työllisyyshanke kunnostaa Palojokea Hyvinkäällä, Nukarinkoskea Nurmijärvellä, Krapuojaa Tuusulassa, Epranojaa Riihimäellä, Erkylänlukkojenpuroa Hausjärvellä ja mahdollisesti Sveitsinpuroa Hyvinkäällä. Keihäsjokea Hyvinkäällä, Vihdissä ja Lopella inventoidaan.
-Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt päätösluonnoksen, jonka mukaan Vantaanjoen vesistö on määritelty kokonaan lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Päätösluonnoksesta on pyydetty lausuntoja monelta taholta, mm. Virholta
C1) Paalijoki (Hyvinkää, Riihimäki)
-Elpymistä seurataan aktiivisesti
C2) Longinoja (Helsinki)
-Selvitetään yhteistyössä kaupungin kanssa edellytyksiä hidastaa puron umpeenkasvamista Savelan hidasvirtaisilla osuuksilla sekä mahdollisuutta syventää matalaa alivesiuomaa Koirapuistonkoskessa
-Järjestetään talkoot
-Seurataan kalakannan kehittymistä
C3) Krapuoja (Tuusula)
- Työllisyyshanke kunnostaa 2014
C4) Erkylänlukkojenpuro (Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki)
-Hämeen puolella Hausjärvellä sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron luonnontila pyritään varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa. Siitä ei ole kuulunut moneen vuoteen mitään, vaikka aluetta rakennetaan kiivaasti.
-Puron kunnostukset ovat toistaiseksi valmiita. Taimenien, kirjolohien ja harjusten lisääntymistä seurataan.
-Virhon Hausjärven puolelle rakentama laskeutusallas tyhjennetään 2014
C5) Sveitsinpuro (Hyvinkää)
-Hyvinkään Sveitsinpuiston hoitosuunnitelmaan on sisällytetty Sveitsinpuron yläosan kunnostaminen meritaimenien lisääntymisalueeksi. Hoitosuunnitelman ovat vuonna 2009 hyväksyneet Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen. Tästä asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat, että kunnostukset tehtäisiin.
-Kunnostuslupa saatiin.
-Hyvinkäällä parhaillaan laadittavaan pienvesisuunnitelmaan yritetään saada laskeutusaltaita Sveitsinpuroon.
C6) Palojoki (Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi)
-Palojokea kunnostetaan Hyvinkäällä 2014.
C7) Ohkolanjoki (Mäntsälä, Järvenpää)
- Ohkolanjoen tilanne ei edisty toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste.
-Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padon kalatielle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Kellokosken kalatien rakentaminen avaisi Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.
C8) Näsinoja (Helsinki)
-Helsingin kaupunki satsaa Vantaanjoen Ruutinkoskeen alapuolella lännestä Paloheinän suunnasta laskevan Näsinojan parantamiseen ja ELY-keskus on tehnyt kunnostussuunnitelman.
-Virho on aikoinaan tehnyt sinne kotiutusistutuksia ja ottaa Näsinojan tarkkailtavaksi varsinkin kun Paloheinän golf-kenttä on saanut luvan vedenottoputken sijoittamiseen Näsinojan uoman tuntumaan, johon putki on jo sijoitettukin. Vesi otetaan Vantaanjoen pääuomasta.
C9) Selänoja (Hausjärvi)
-Kunnostuksia jatketaan 2014, jos luvat saadaan
C10) Rekolanoja (Vantaa)
-Tehdään kattava kunnostussuunnitelma yhdessä kaupungin kanssa ja järjestetään ainakin yhdet talkoot. Lisäksi seurataan koneellisen kunnostuksen onnistumista Kehäradan alikulussa.
C11) Kylmäoja (Vantaa)
-Kylmäojan tilannetta seurataan. Lentokentän jäänestoaineet ovat edelleen vedenlaadun ongelmina.
-Mahdollisesti Suomen kalastusmatkailun edistämisseura SKES pitää talkoot.
C12) Krakanoja (Vantaa)
-Siellä näyttää olevan jätevesipäätösongelmia aiemmin tiedossa olleiden lentokentän propyleeniglykoolipäästöjen lisäksi. Seurataan uusien kutusoraikkojen vaikutusta
-Yritys HK on päästöjen vuoksi velvoitettu kunnostamaan Krakanojaa.
-SKES järjestää talkoot
D) Työllistämishanke
-Työttömiä pääosin ELY-keskuksen rahoituksella virtavesien kunnostustöihin palkkaava hanke jatkaa 2014.
-Kohteita on 2014 ainakin Vantaan- ja Vihtijoen vesistöissä, Karkkilassa selvitetään Kissanojaa ja Haaroinpyörrettä; kunnostusmateriaaleja on kuljetettu talven aikana kesän kohteisiin
E) Vihtijoki
-Vihtijoella jatketaan pääosin jo aloitettujen kohteiden jalostamista ja laajentamista; Olkkalan kosken varsinaisesta kalatiestä jätetään lupa-anomus
-Aloitettua yhteistyötä kosteikkoja perustavan Hiidenvesihankkeen kanssa jatketaan
-Aloitettua hautomotoiminnan jatko selvitetään ja tutkitaan kalakantoja mm. sähkökalastuksella ja kutuseurannalla
-Vedenalaiskuvia suunnitellaan julkaistavaksi
-Työllisyyshankkeen kohteita esim. Maasoja
F) Helsingin metropolipurot
F1) Haaganpuro/Maunulanpuro
-Pyritään järjestämään jokavuotiset yleisötalkoot sekä talkoot kauppalanpuistossa Haagan peruskoulun kanssa
-Jatketaan Maunulanpuron latvaosan kunnostusta yhteistyössä Metsälä-seuran kanssa
-Jatketaan lietetaskujen suunnittelua ja putkien suiden ristikoiden kehittämistä kaupungin kanssa
-Taimenen kotiuttaminen Maunulanpuroon on edennyt hyvin ja sitä jatketaan seurannalla
-Selvitetään uusia yhteistyökohteita Luoteis-Helsingin Rotary-klubin kanssa
-Selvitetään jokiravun ja pikkunahkiaisen palauttamista
-Kiirehditään lohi- ja siikapitoisen vesistön luokituksen laajentamista tai kalastuskieltoa koko vesistön alueella
-Kutualueilla esiintyvän vakavan ja jatkuvan liettymisen takia kokeillaan Haaganpurolla Metsäpurojen kunnostusoppaan (Ahola & Havumäki 2009) mallista mukailtua pohjakulkeuman yläpuolelle rakennettavaa kutulavaa.
F2) Mellunkylänpuro
-Seurataan taimenten kotiutumista sekä puututaan rakentamisesta aiheutuviin haittoihin
-Talkoot yritetään järjestetään tavalliseen tapaan, mikäli materiaalit saadaan kaupungilta. Mahdollisena kohteena Aarrepuiston yläpuolella sijaitsevat alueet, joissa jatketaan edellisinä vuosina aloitettuja kunnostuksia.
F3) Mätäjoki
-Helsingin Iso-Huopalahteen laskevan Mätäjoen kunnostamista jatketaan Talin alueella yhdessä Helsingin perhokalastajien kanssa
-Mäti-istutuksia on tehty ja säännönmukaisesti keväästä 2009 alkaen. Istutustoimintaa jatketaan kunnes joen oma elinvoimainen taimentuotanto käynnistyy.
-Virho myötävaikuttaa Helsingin perhokalastajat ry:n järjestämään syyskuun lopun kunnostustalkoisiin mm. sähkökoekalastuksella (tai sähköttää kohteen muuna sopivana ajankohtana)
-Edistetään Helsingin kaupungin aikeita purkaa Mätäjoen vaellusesteitä.
F4) Mustapuro
-Seurataan taimenten kotiutumista.
-Selvitetään mahdollisuuksia jokiravun istutuksiin
-Tiedotetaan puron merkityksestä kaupunkiluonnolle ja –viihtyisyydelle. Kohteena erityisesti siirtolapuutarhan asukkaat.
F5) Viikinoja
-Järjestetään kunnostustalkoot mahdollisesti joko Viikintien ympäristössä tai Viikinmetsänkosken alueella
-Selvitetään mahdollisuuksia jokiravun istutuksiin ja seurataan taimenten kotiutumista
-Jatketaan hedelmällistä yhteistyötä Viikin koetilan kanssa
-Tiedotetaan kaupunginosalehdessä Viikinojan asioista.
-Seurataan valuma-alueen muutoksia.
-Pyritään ympäristökasvatus-yhteistyöhön Latokartanonen peruskoulun kanssa.
G) Kunnostustalkoot 2014
-Talkoita järjestettäneen entisellä tavalla
-Mahdollisia kohteita ovat mm. Viikinoja, Hunsalanjoki, Vihtijoki, Mustapuro, Longinoja, Mellunkylänpuro, Mätäjoki sekä Pirkanmaan ja Espoon virtavedet. Lounais-Suomen Valonia-hankkeen talkoiden kanssa ollaan yhteistyössä.
-Samana päivänä ei tule järjestää kaksia talkoita samassa maakunnassa. Ensin talkoista tietylle päivälle ilmoittanut saa sen omaan käyttöönsä. Suljetut esim. tietylle yritysporukalle järjestetyt talkoot ovat poikkeus.
-Virho antaa pyydettäessä myös neuvonta-apua muiden kuin omien talkoittensa järjestämiseksi sekä vaihtaa ja välittää tietoa muiden järjestämistä talkoista
-Talkootiedote tiedotusvälineille lähetetään kesäkuun alkupuolella.
H) Länsi-Uudenmaan vedet
-Jatketaan kotiuttamisistutusten onnistumisen seurantaa.
-Selvitetään kurssin järjestäminen virtavesien ennallistamisesta Novia-ammattikorkeakoulun kanssa.
-Pyritään järjestämään kunnostustalkoot paikallisten toimijoiden kanssa Raaseporissa.
-Annetaan neuvonta-apua Pusulan Tarkeelanjärven pinnannostohankkeelle, jotta rakennettavat virtavesipaikat tulevat mahdollisimman ystävällisiksi kaloille ja ravuille.
I) Itä-Uudenmaan vedet
-Virho jatkaa yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa.
J) Espoon virtavedet
-Kunnostustalkoot Finnoonojalla ja rahoituksen järjestyessä myös Gräsanojan vesistössä
-Osallistutaan Espoon virtavesien kunnostusten suunnitteluun
-Espoonlahden kalaväylän tai rauhoituspiirin perustamista seurataan.
-Espoon kaavoituksen ja vedenoton vaikutuksia seurataan ja vaikutetaan
-Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesitietoisuuden parantamiseksi
-Espoon virtavesien huomattavaan jätevesiongelmaan puututaan.
K) Lohjanjärven vedet
-Lohjanjärveen laskevan Hormajoen kunnostuksien jatkamista selvitetään.
-Seurataan järveen istutettujen harjusten kotiutumista myös Hormajoessa.
-Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatien toimivuuden seurantaa jatketaan.
-Keskipitkällä aikavälillä yritetään saada Lohjanjärveen laskeva Karstunjoki kunnostetuksi, taimenpitoiseksi ja vaellusesteettömäksi.
-Vaikutetaan Mustionjoen kalateiden syntymiseen, siten että kaikkiin patoihin tulisi ohitusväylät ja mahdollisuuksien mukaan jatketaan lohi-istutuksia.
-Mustionjoen sivu-uomia tulisi kunnostaa ja Mustionjoen patojen ohitusväylät saisivat toimia myös kutu- ja poikastuotantoalueina ("kutukanavia").
L) Lohi- ja siikapitoiset virtapaikat
-Virhon jättämä esitys julistaa uusia Uudenmaan vesistöjä lohi- ja siikapitoisiksi (ei kalastusmahdollisuutta läänikohtaisella vieheluvalla eikä mato-ongintaa) on lausuntokierroksella
M) Lausunnot
-Virho lausuu ajankohtaistuvista hankkeista, kuten esimerkiksi jätevesiluvista ja kalastuslain kokonaisuudistuksesta.
N) Muuta vuoden 2014 toimintaohjelmaan
-Saarijärven reitin läntisten latvaosien (erityisesti Pylkönmäen Moksijoen) taimenkantojen DNA-tutkimusta jatketaan yhteistyössä Kukko-Paajalan osakaskunnan kanssa ja muutenkin kehitetään toimintaa Keski-Suomen suuntaan, kuten myös Pirkanmaalle ja tehdään yhteistyötä Lounais-Suomen suuntaan.
-Tunnustellaan maanomistajien halukkuutta kunnostustalkoisiin Pohjois-Kymen alueella.
-Virhon eri kohteiden seurantaa jatketaan ympärivuotisesti mm. kalastushavainnoin, kututarkkailuin ja sähkökalastuksin.
-Virhon hyväksi toivotaan vastaisuudessakin järjestettävän esimerkiksi huutokauppoja, kuten www.kalamies.com
-Virho on virallinen lausunnonantaja EKO-energia-hankkeesssa, mutta ei hakenut jäsenyyttä EKO-energia-verkostossa.
-Tavoitellaan Virholle vähintään yhtä suurta näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja nettimaailmassa kuin 2013.
-Kehitetään yritys- ja kouluyhteistyötä sekä markkinoidaan kalaseuroille nimikkokoskea tai -puroa kummikunnostuskohteeksi.
–Jatketaan Taimen-TV-hanketta asentaen koskeen kamera.
-Kotisivua kehitetään ja kustakin vesistöstä olisi hyvä saada kirjallinen esittely.
-Kerätään tietoja kirjolohen kudusta ja sen haitoista taimenten mädille.
-Osallistutaan alan seminaareihin ja vastaaviin
Palaa takaisin