Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos järjestää ensi viikon torstaina Helsingin Viikissä tutkimusseminaarin, jossa käsitellään geneettisen tiedon hyödyntämistä kalantutkimuksessa. Seminaarissa esitellään mm. HEALFISH-hankkeen meritaimenen perinnöllisyys- ja saalisnäytetutkimusten tuloksia.

Ajankohta: Torstai 23.1.2014 klo 14.00 - 16.00

Paikka: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Viikinkaari 4, auditorio.

Erikoistutkija Marja-Liisa Koljonen kertoo ensimmäisessä esityksessään, miten kalojen geneettistä tutkimusta voidaan hyödyntää tutkimuksessa.

Toisessa esityksessä käsitellään Healfish-hankkeen tuloksia. Tuloksia hyödynnetään meritaimenkantojen hoitosuunnitelman valmistelussa. Voit tutustua hankkeeseen Terveet kalakannat -merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta - Healthy fish stocks - indicator of successful river basin management hankkeen omilla verkkosivuilla http://www.healfish.eu/

1) Geneettisen tiedon hyödyntäminen RKTL:n kalantutkimuksessa

Geneettistä tutkimusta voidaan käyttää monenlaisten kalataloudellisten kysymysten tarkasteluun. Suuri osa tutkimuksesta on geneettisen rakenteen selvittämistä ja geneettisen monimuotoisuuden määrän ja jakautumisen tutkimusta kalakantojen hoidon suunnittelua varten. Lisäksi voidaan tehdä muun muassa saaliskoostumuksen ja saaliin alkuperään liittyvää tutkimusta ja myös istutusten geneettisten vaikutusten analyysejä.

Yksilöntunnistusmenetelmät mahdollistavat emokalastojen uudenlaisen hoidon, ja hedelmöitysten entistä tehokkaamman suunnittelun. Sukulaisuusanalyysien avulla voidaan välttää sukulaisten paritusta ja ylläpitää emokalastojen monimuotoisuutta tehokkaasti.

2) Suomenlahden alueen taimenkantojen geneettinen koostumus ja saaliin alkuperä, HEALFISH -hankkeen (2010-2013) geneettiset tulokset.

Suomenlahden alueen meritaimenkantojen hoitostrategian luomiseksi selvitettiin suomalaisten, venäläisten ja virolaisten Suomenlahteen laskevien jokien taimenkantojen geneettinen rakenne. Runsaista istutuksista huolimatta meritaimenkantojen perinnölliset etäisyydet vastasivat edelleen varsin hyvin niiden maantieteellisiä etäisyyksiä ja rannikon rakennetta. Suomalaiset meritaimenkannat ryhmittyivät viiteen pääryhmään:

1) Uskelanjoki,
2) Aurajoki,
3) Isojoki,
4) Ingarskilanjoki ja
5) Viipurinlahti

Näistä ryhmistä kaksi oli sellaisia, joissa oli istutuskantojen vaikutusta: Aurajoki- ja Isojoki ryhmät. Koottu geneettinen aineisto mahdollistaa myös meritaimensaaliiden alkuperäanalyysin ja sen perusteella suomalaisesta saaliista pääosa on istutuksista peräisin, mutta virolaisia taimenkantoja esiintyy saaliissa, jopa 15-20%.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan geneettisen tutkimuksen tarjoamista mahdollisuuksista kalantutkimuksessa.