Kuva: Olli Toivonen

Edellisten vuosien tapaan Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti teki laajoja kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä vuonna 2013.

Virho järjesti myös talkookunnostukset Keravanjoen sivupurolla Vantaan Rekolanojalla.

Kuva: Olli Toivonen
Työllisyysprojektin kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä.

Kuva: Olli Toivonen
Työllisyysprojektin alkukesällä tehdyistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Virhon hallituksen koordinoimaa työllisyysprojektia vetää iktyonomi Olli Toivonen ja työvoimana on työvoimatoimistoista palkattuja virtavesikunnostuksiin motivoituneita työttömiä työnhakijoita, jotka palkataan valtion työllistämisvaroilla, sekä harjoitteluaan suorittavia alan opiskelijoita.

Työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2013 Vantaanjoen vesistöä varsinaisesti 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen projekti kesti 12 kuukautta. Vantaanjoella työskenteli 12 virtavesikunnostajaa ja Karjaanjoella 4 kunnostajaa.

Rahoitus materiaalien hankintaan saatiin pääosin Uudenmaan Ely-keskuksen kalatalousyksikön myöntämistä kalastuskorttivaroista ja Hämeen Ely-keskuksen kalatalousyksikön myöntämistä kalastuskorttivaroista ja kunnostusmäärärahoista.

Nukarin,- Raalan osakaskunta rahoitti puolet heidän vesialueilleen käytettyjen materiaalien kustannuksista.

Viranomaisten ja vesialueiden omistajien antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta. Omarahoitusosuus on saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja. Nettihuutokauppoja ovat järjestäneet Kalamies.com (linkki parhaillaan käynnissä olevan huutokaupan ilmoitukseen löytyy täältä) ja Perhokalastajat.net (linkki parhaillaan käynnissä olevan huutokaupan ilmoitukseen löytyy täältä)-nettiportaalit.

Edellisen vuoden tapaan tänä vuonna rahoitusta saatiin myös Rapala-rahastolta, joka myönsi Virhon Vantaanjoen kunnostuksiin merkittävän avustuksen. Rapala Oyj yhdessä Normark Suomi Oy:n kanssa haluaa omalta osaltaan tukea kalavesien kunnostustoimenpiteitä Rapala-rahastolla, jonka tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja kalastusmahdollisuuksien kehittämiseen ja niihin liittyvän vapaaehtoistyön ja tutkimuksen tukemiseen.

Lisäksi Virhon jäsenet tekevät paljon talkootyötä virtavesikunnostusprojektin pyörittämiseksi.

Virho kiittää kaikkia rahoittajiaan!

Kuva: Kari Stenholm
Kutusoraikko.

Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikko sivupurolla.

Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikko sivujoella.

Vantaanjoen vesistöön rakennettiin vuonna 2013 kutusoraikkoja ja poikaskivikoita työllisyysprojektin toimesta seuraavasti:

1. Vantaanjoen pääuoman toiseen latvahaaraan Selänojaan Hausjärvelle rakennettiin kutusoraikkoja 100 m² (keskimääräinen paksuus 25 cm) ja poikaskivikoita 72 m².

2. Epranojaan Riihimäelle rakennettiin kutusoraikkoja 50 m² ja poikaskivikoita 50 m².

3. Erkylänlukkojenpurolla Riihimäellä paranneltiin vanhoja kutusoraikkoja 10 m².

4. Palojokeen Hyvinkäällä rakennettiin kutusoraikkoja 100 m² ja poikaskivikoita 10 m².

5. Palojokeen Tuusulassa rakennettiin kutusoraikkoja 40 m².

6. Pääuomaan Nukarinkoskella Nurmijärvellä rakennettiin paksuja (keskimääräinen paksuus yli 30 cm) kutusoraikkoja isoille kaloille 150 m².

Virho järjesti myös talkookunnostukset Keravanjoen sivupurolla Vantaan Rekolanojalla.

7. Talkookunnostuksella rakennettiin paksuja (keskimääräinen paksuus 40 cm) kutusoraikkoja Rekolanojalle 60 m².

Virhon kunnostukset tehdään pääosin käsityönä, mikä ei vahingoita uomia, uomien reunoja eikä maastoa.

Materiaalien kuljetukseen käytetään raskaita koneita, rekkoja, kauhakuormaajia, etukuormaajia jne. Materiaalit kuljetetaan pääosin talvella roudan aikana, jolloin maasto kantaa raskaat koneet ja maasto myös säästyy vaurioilta. Kuljetusuralta aurataan ensin lumi pois, jonka jälkeen maan annetaan uralla jäätyä jonkun aikaa, jonka jälkeen routa kantaa raskaat koneet.

Virhon Vantaanjoen kunnostukset suunnataan alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Kunnostuksia suunniteltaessa otetaan huomioon mm. alueen veden laatu, siellä aikaisemmin mahdollisesti tehdyt kunnostukset, sekä alueella elävä taimenpopulaatio. Virhon hyvällä Vantaanjoen jätevesipäästöpaikkojen tuntemuksella voidaan varmistaa kunnostuspaikkojen riittävän hyvä vedenlaatu. Tyypillisesti kunnostusalueilla ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ne tapahtuvat kaukana, tai jätevesipäästöt ovat poistumassa alueelta. Tällä tavoin kunnostetaan suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun valistuksella, lausunnoilla, keskusteluilla haitan aiheuttajien ja valvovien virkamiesten kanssa ja muulla suojelutyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.

Virhon Vantaanjoen kunnostusten aikana runsaassa 10 vuodessa meritaimenten luonnonlisääntymisen alue on laajentunut Vantaankoskelta, 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen yläjuoksulle. Tämän syksyn hyvistä kutuhavainnoista voi lukea täältä.

Em. kunnostustyöllä sekä paikallisten, että merivaelluksen tehneiden taimenten kutualue on vuosien mittaan laajentunut, mutta Vantaanjoella on edelleen paljon pahoja ongelmia, jotka haittaavat Vantaanjoen elpymistä. Ongelmista voi lukea Vantaanjoki vuonna 2012-raportista täältä.

Kuva: Kari Stenholm
Kutusoraikko latvapurolla.

Kuva: Kari Stenholm
Kutusoraikko pääuomassa.

Kuva: Kimmo Jääskeläinen
Virho järjesti Tuomas Rinteen johdolla myös talkookunnostukset Vantaan Rekolanojalla, jonne rakennettiin kutusoraikkoja 60 m². Sorat lahjoitti Vantaan kaupunki.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Teksti: Kari Stenholm

Kuvat: Olli Toivonen, Kari Stenholm ja Kimmo Jääskeläinen