Virtavesien hoitoyhdistyksen syyskokous päätti vuoden 2014 alustavasta toimintasuunnitelmasta. Katso ohessa, mitä ensi vuonna aiotaan tehdä:

A) Hunsalanjoen kosket

-Jatketaan yhteistyötä Hunsalanjoen osakaskuntien kanssa alueen taimenkannan elvyttämiseksi
-Esitetään osakaskunnalle, että Vastinkoski ja Lohikoski pidetään edelleen rauhoitettuina.
-Järjestetään totuttuun tapaan talkoopäivä osakaskunnan kanssa ja esim. talkoiden yhteydessä sähkökalastus

B) Mätihautomo ja istutukset

-Painopiste siirretään itse istutuksista niiden seurantaan
-Taimenistutuksia jatketaan kemikaalipäästöistä kärsineeseen Helsingin Mätäjokeen.
-Lohi-istutuksia jatketaan Mustionjokeen ja Kiskonjokeen, mikäli saadaan voimavaroja
-Kalastuskorttivaroista anotaan varoja istutuskustannuksiin, kuten mädin ostoon
-Istutuksista tehdään suunnitelma ja kustannusarvio ennen varojen hakemista
-Tavoitellaan pienimuotoisen hautomotoiminnan jatkamista Vihtijoella 2014, mikä tähtää lähinnä joen oman taimenkannan vahvistamiseen tai lohen mädin hautomiseen.

C) Vantaanjoki

-Tiedotetaan edellisten vuosien tapaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi
-Myös Vantaanjoen isoista ongelmista tiedotetaan edelleen laajasti ja ongelmia pyritään aktiivisesti vähentämään. Tähän kuuluu myös vaellusesteiden poisto (esim. Vantaan kaupungin alueella 54 kpl).
-Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virholla on ”havainnotätvirtavesi.com”-sähköpostiosoite. Seurantaa jatketaan 2014
-SLL:n Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa jatketaan yhteistyötä etenkin tiedotusasioissa
-Työllisyyshanke kunnostaa Nukarinkoskea Nurmijärvellä, Krapuojaa Tuusulassa, Sveitsinpuroa Hyvinkäällä, mahdollisesti Palojokea Hyvinkäällä ja Selänojaa Hausjärvellä. Muita Hämeen kohteita mietitään. Keihäsjokea Hyvinkäällä ja Lopella inventoidaan.

C1) Paalijoki (Hyvinkää, Riihimäki)
-Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2007 lupaamaa siika- lohipitoiseksi vesistöksi luokittelua pitää kiirehtiä.

C2) Longinoja (Helsinki)
-Selvitetään yhteistyössä kaupungin kanssa edellytyksiä hidastaa puron umpeenkasvamista Savelan hidasvirtaisilla osuuksilla sekä mahdollisuutta syventää matalaa alivesiuomaa Koirapuistionkoskessa
-Järjestetään talkoot Suomen kalastusmatkailun edistämisseuran SKES:n kanssa
-Seurataan kalakannan kehittymistä
-Kiirehditään lohi- ja siikapitoisen vesistön luokitusta tai kalastuskieltoa

C3) Krapuoja (Tuusula)
- Kiirehditään Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspuolelta.

C4) Erkylänlukkojenpuro (Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki)
-Hämeen puolella Hausjärvellä sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron luonnontila pyritään varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa. Siitä ei ole kuulunut moneen vuoteen mitään, vaikka aluetta rakennetaan kiivaasti.
-Puron kunnostukset ovat toistaiseksi valmiita. Taimenien, kirjolohien ja harjusten lisääntymistä seurataan.

C5) Sveitsinpuro (Hyvinkää)
-Hyvinkään Sveitsinpuiston hoitosuunnitelmaan on sisällytetty Sveitsinpuron yläosan kunnostaminen meritaimenien lisääntymisalueeksi. Hoitosuunnitelman ovat vuonna 2009 hyväksyneet Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen. Tästä asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat, että kunnostukset tehtäisiin.
-Kunnostusluvista neuvoteltiin jälleen tammikuussa 2013 Hyvinkään kaupungin kanssa. Hyvinkää on halunnut nähdä Sveitsin uuden vedenottamon vaikutuksen Sveitsinpuron virtaamaan kesällä. Jos virtaamiin ei tule ongelmia, Hyvinkää antaa kunnostusluvan.
-Hyvinkäällä parhaillaan laadittavaan pienvesisuunnitelmaan yritetään saada laskeutusaltaita Sveitsinpuroon.

C6) Palojoki (Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi)
-Palojoen kunnostamisesta Hyvinkään kaupungin mailla tullaan neuvottelemaan.

C7) Ohkolanjoki (Mäntsälä, Järvenpää)
- Ohkolanjoen tilanne ei edisty toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste.
-Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padon kalatielle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Kellokosken kalatien rakentaminen avaisi Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.

C8) Näsinoja (Helsinki)
-Helsingin kaupunki satsaa Vantaanjoen Ruutinkoskeen alapuolella lännestä Paloheinän suunnasta laskevan Näsinojan parantamiseen ja ELY-keskus on tehnyt kunnostussuunnitelman.
-Virho on aikoinaan tehnyt sinne kotiutusistutuksia ja ottaa Näsinojan tarkkailtavaksi varsinkin kun Paloheinän golf-kenttä on saanut luvan vedenottoputken sijoittamiseen Näsinojan uoman tuntumaan, johon putki on jo sijoitettukin. Vesi otetaan Vantaanjoen pääuomasta.

C9) Selänoja (Hausjärvi)
-Kunnostuksia jatketaan 2014

C10) Rekolanoja (Vantaa)
-Tehdään kattava kunnostussuunnitelma yhdessä kaupungin kanssa ja järjestetään ainakin parit talkoot. Lisäksi seurataan koneellisen kunnostuksen onnistumista Kehäradan alikulussa.

C11) Kylmäoja (Vantaa)
-Kylmäojan alaosalle talkoot, jos sähkökoekalastukset näyttävät lisääntymisen onnistuvan. Kylmäojan itäistä haaraa kunnostetaan.

C12) Krakanoja (Vantaa)
-Siellä näyttää olevan jätevesipäätösongelmia aiemmin tiedossa olleiden lentokentän propyleeniglykoolipäästöjen lisäksi. Seurataan uusien kutusoraikkojen vaikutusta
-Yritys HK on päästöjen vuoksi velvoitettu kunnostamaan Krakanojaa.

D) Työllistämishanke
-Työttömiä pääosin ELY-keskuksen rahoituksella virtavesien kunnostustöihin palkkaavalle hankkeelle tavoitellaan jatkoa myös vuodelle 2014
-Kohteita on 2014 ainakin Vantaan-, Vihtijoen- ja muun Karjaanjoen vesistöissä
-Panostetaan lisää tiedotukseen

E) Vihtijoki
-Vihtijoella jatketaan pääosin jo aloitettujen kohteiden jalostamista ja laajentamista; Olkkalan kosken varsinaisesta kalatiestä jätetään lupa-anomus
-Aloitettua yhteistyötä kosteikkoja perustavan Hiidenvesihankkeen kanssa jatketaan
-Aloitettua hautomotoiminnan jatko selvitetään ja tutkitaan kalakantoja mm. sähkökalastuksella ja kutuseurannalla
-Vedenalaiskuvia suunnitellaan julkaistavaksi
-Työllisyyshankkeen kohteita esim. Maasoja

F) Helsingin metropolipurot

F1) Haaganpuro/Maunulanpuro
-Pyritään järjestämään jokavuotiset yleisötalkoot sekä talkoot kauppalanpuistossa Haagan peruskoulun kanssa
-Jatketaan Maunulanpuron latvaosan kunnostusta yhteistyössä Metsälä-seuran kanssa
-Jatketaan lietetaskujen suunnittelua ja putkien suiden ristikoiden kehittämistä kaupungin kanssa
-Taimenen kotiuttaminen Maunulanpuroon on edennyt hyvin ja sitä jatketaan seurannalla
-Selvitetään uusia yhteistyökohteita Luoteis-Helsingin Rotary-klubin kanssa
-Selvitetään jokiravun ja pikkunahkiaisen palauttamista
-Kiirehditään lohi- ja siikapitoisen vesistön luokituksen laajentamista tai kalastuskieltoa koko vesistön alueella
-Kutualueilla esiintyvän vakavan ja jatkuvan liettymisen takia kokeillaan Haaganpurolla Metsäpurojen kunnostusoppaan (Ahola & Havumäki 2009) mallista mukailtua pohjakulkeuman yläpuolelle rakennetaavaa kutulavaa.

F2) Mellunkylänpuro
-Seurataan taimenten kotiutumista sekä puututaan rakentamisesta aiheutuviin haittoihin
-Talkoot yritetään järjestetään tavalliseen tapaan, mikäli materiaalit saadaan kaupungilta. Mahdollisena kohteena Aarrepuiston yläpuolella sijaitsevat alueet, joissa jatketaan edellisinä vuosina aloitettuja kunnostuksia.

F3) Mätäjoki
-Helsingin Iso-Huopalahteen laskevan Mätäjoen kunnostamista jatketaan Talin alueella yhdessä Helsingin perhokalastajien kanssa
-Mäti-istutuksia on tehty ja säännönmukaisesti keväästä 2009 alkaen. Istutustoimintaa jatketaan kunnes joen oma elinvoimainen taimentuotanto käynnistyy.
-Virho myötävaikuttaa Helsingin perhokalastajat ry:n järjestämään syyskuun lopun kunnostustalkoisiin mm. sähkökoekalastuksella (tai sähköttää kohteen muuna sopivana ajankohtana)
-Edistetään Helsingin kaupungin aikeita purkaa Mätäjoen vaellusesteitä.

F4) Mustapuro
-Seurataan taimenten kotiutumista.
-Selvitetään mahdollisuuksia jokiravun istutuksiin
-Tiedotetaan puron merkityksestä kaupunkiluonnolle ja –viihtyisyydelle. Kohteena erityisesti siirtolapuutarhan asukkaat.

F5) Viikinoja
-Järjestetään kunnostustalkoot mahdollisesti joko Viikintien ympäristössä tai Viikinmetsänkosken alueella
-Selvitetään mahdollisuuksia jokiravun istutuksiin ja seurataan taimenten kotiutumista
-Pyritään syvenevään yhteistyöhön Viikin koetilan ja yliopiston kanssa
-Tiedotetaan kaupunginosalehdessä Viikinojan asioista.
-Seurataan valuma-alueen muutoksia.

G) Kunnostustalkoot 2014

-Talkoita järjestettäneen entisellä tavalla
-Mahdollisia kohteita ovat mm. Viikinoja, Hunsalanjoki, Vihtijoki, Mustapuro, Longinoja, Mellunkylänpuro, Mätäjoki ja Espoon virtavedet
-Samana päivänä ei tule järjestää kaksia talkoita. Ensin talkoista tietylle päivälle ilmoittanut saa sen omaan käyttöönsä. Suljetut esim. tietylle yritysporukalle järjestetyt talkoot ovat poikkeus.
-Virho antaa pyydettäessä myös neuvonta-apua muiden kuin omien talkoittensa järjestämiseksi
-Talkootiedote tiedotusvälineille lähetetään kesäkuun alkupuolella.

H) Länsi-Uudenmaan vedet

-Jatketaan kotiuttamisistutusten onnistumisen seurantaa.
-Selvitetään kurssin järjestäminen virtavesien ennallistamisesta Novia-ammattikorkeakoulun kanssa.

I) Itä-Uudenmaan vedet

-Virho jatkaa yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa erityisesti mätirasiaoppaan julkaisemiseksi.

J) Espoon virtavedet

-Kunnostustalkoot Finnoonojalla ja rahoituksen järjestyessä myös Gräsanojan vesistössä
-Osallistutaan Espoon virtavesien kunnostusten suunnitteluun
-Espoonlahden kalaväylän tai rauhoituspiirin perustamista seurataan.
-Espoon kaavoituksen ja vedenoton vaikutuksia seurataan ja vaikutetaan
-Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesitietoisuuden parantamiseksi
-Espoon virtavesien huomattavaan jätevesiongelmaan puututaan.

K) Lohjanjärven vedet

-Lohjanjärveen laskevan Hormajoen kunnostuksien jatkamista selvitetään
-Seurataan järveen istutettujen harjusten kotiutumista myös Hormajoessa
-Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatien toimivuuden seurantaa jatketaan
-Keskipitkällä aikavälillä yritetään saada Lohjanjärveen laskeva Karstunjoki kunnostetuksi, taimenpitoiseksi ja vaellusesteettömäksi
-Vaikutetaan Mustionjoen kalateiden syntymiseen, siten että kaikkiin patoihin tulisi ohitusväylät ja mahdollisuuksien mukaan jatketaan lohi-istutuksia
-Mustionjoen sivu-uomia tulisi kunnostaa ja Mustionjoen patojen ohitusväylät saisivat toimia myös kutu- ja poikastuotantoalueina ("kutukanavia").

L) Lohi- ja siikapitoiset virtapaikat

-Virhon jättämä esitys julistaa uusia Uudenmaan vesistöjä lohi- ja siikapitoisiksi (ei kalastusmahdollisuutta läänikohtaisella vieheluvalla eikä mato-ongintaa) ei ole vielä johtanut viranomaispäätöksiin ELY-keskuksen voimavarojen puutteen vuoksi
-Arvioidaan edelleen muiden vesistöjen lohi- ja siikapitoisiksi luokittelemisen tarvetta.

M) Lausunnot

-Virho lausuu ajankohtaistuvista hankkeista, kuten esimerkiksi jätevesiluvista ja kalastuslain kokonaisuudistuksesta.

N) Muuta vuoden 2014 toimintaohjelmaan

-Saarijärven reitin läntisten latvaosien (erityisesti Pylkönmäen Moksijoen) taimenkantojen DNA-tutkimusta jatketaan yhteistyössä Kukko-Paajalan osakaskunnan kanssa ja muutenkin kehitetään toimintaa Keski-Suomen suuntaan
-Virhon eri kohteiden seurantaa jatketaan ympärivuotisesti mm. kalastushavainnoin, kututarkkailuin ja sähkökalastuksin
-Virhon hyväksi toivotaan vastaisuudessakin järjestettävän esimerkiksi huutokauppoja, kuten www.kalamies.com :ssa ja www.perhokalastajat.net :ssa. Varoja tarvitaan paljon kunnostuksiin.
-Virho on virallinen lausunnonantaja EKO-energia-hankkeesssa, mutta ei hakenut jäsenyyttä EKO-energia-verkostossa.
-Tavoitellaan Virholle vähintään yhtä suurta näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja nettimaailmassa kuin 2013
-Kehitetään yritys- ja kouluyhteistyötä sekä markkinoidaan kalaseuroille nimikkokoskea tai -puroa kummikunnostuskohteeksi
-Jatketaan Taimen-TV-hanketta asentaen soraikoille poikaskamera kevään lopussa ja syksyksi kutukamera.
-Kotisivua kehitetään ja kustakin vesistöstä olisi hyvä saada kirjallinen esittely
-Kerätään tietoja kirjolohen kudusta ja sen haitoista taimenten mädille
-Osallistutaan alan seminaareihin ja vastaaviin