A) Hunsalanjoen kosket

-Jatketaan yhteistyötä Hunsalanjoen osakaskuntien kanssa alueen taimenkannan elvyttämiseksi
-Esitetään osakaskunnalle, että Vastinkoski ja Lohikoski pidetään edelleen rauhoitettuina.
-Järjestetään totuttuun tapaan talkoopäivä osakaskunnan kanssa ja esim. talkoiden yhteydessä sähkökalastus
-Osakaskunnalta ja ELY-keskukselta selvitetään rahoitusmahdollisuudet ja maanomistajilta luvat, että työllisyyshanke voisi kivetä ja soraistaa Vastinkosken ylimmän niskan

B) Mätihautomo ja istutukset

-Valmistellaan kotiutusistutustoiminnan jatkamista myös 2014
-Taimenistutuksia jatketaan Länsi-Uudenmaan kohteisiin ja Helsingin Mätäjokeen. Luultavasti myös Espoon Finnoonojaan, ehkä Vantaan-Helsingin Krapuojaan ja Helsingin Haaganpuroon
-Lohi-istutuksia jatketaan voimavarojen mukaan Mustionjokeen ja Kiskonjokeen
-Kalastuskorttivaroista anotaan varoja istutuskustannuksiin, kuten mädin ostoon
-Istutuksista tehdään suunnitelma ja kustannusarvio ennen varojen hakemista
-Tavoitellaan pienimuotoisen hautomotoiminnan jatkamista Vihtijoella 2014, mikä tähtää lähinnä joen oman taimenkannan vahvistamiseen tai lohen mädin hautomiseen.
-Selvitetään vaellussiian ja toutaimen kotiutustarvetta ja istutusmahdollisuudet

C) Vantaanjoki

-Tiedotetaan edellisten vuosien tapaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi
-Myös Vantaanjoen isoista ongelmista tiedotetaan edelleen laajasti ja ongelmia pyritään aktiivisesti vähentämään
-Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virholla on ”havainnotätvirtavesi.com”-sähköpostiosoite. Seurantaa jatketaan 2013
-SLL:n Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa jatketaan yhteistyötä etenkin tiedotusasioissa
-Työllisyyshanke kunnostaa Selänojaa Hausjärvellä, Epranojaa Riihimäellä, Erkylänlukkojenpuroa Riihimäellä, Palojokea Hyvinkäällä ja Tuusulassa sekä pääuomaa Nukarinkoskella Nurmijärvellä

C1) Paalijoki (Hyvinkää, Riihimäki)
-Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2007 lupaamaa siika- lohipitoiseksi vesistöksi luokittelua pitää kiirehtiä.

C2) Longinoja (Helsinki)
-Järjestetään talkoot, mahdollisesti toisetkin, Suomen kalastusmatkailun edistämisseuran SKES:n kanssa
-Seurataan kalakannan kehittymistä
-Kiirehditään lohi- ja siikapitoisen vesistön luokitusta tai kalastuskieltoa

C3) Krapuoja (Tuusula)
- Kiirehditään Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspuolelta.

C4) Erkylänlukkojenpuro (Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki)
-Hämeen puolella Hausjärvellä sijaitsevan Erkylänlukkojenpuron luonnontila pyritään varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa. Siitä ei ole 4 vuoteen kuulunut mitään, vaikka aluetta rakennetaan kiivaasti.
-Puron kunnostukset ovat toistaiseksi valmiita. Taimenien, kirjolohien ja harjusten lisääntymistä seurataan.

C5) Sveitsinpuro (Hyvinkää)
-Hyvinkään Sveitsinpuiston hoitosuunnitelmaan on sisällytetty Sveitsinpuron yläosan kunnostaminen meritaimenien lisääntymisalueeksi. Hoitosuunnitelman ovat vuonna 2009 hyväksyneet Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen. Tästä asiasta on oltu yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja osakaskuntaan, jotka kumpikin toivovat, että kunnostukset tehtäisiin.
-Kunnostusluvista neuvoteltiin jälleen tammikuussa 2013 Hyvinkään kaupungin kanssa. Hyvinkää haluaa nähdä Sveitsin uuden vedenottamon vaikutuksen Sveitsinpuron virtaamaan kesällä 2013. Jos virtaamiin ei tule ongelmia kesällä 2013, Hyvinkää antaa kunnostusluvan.
-Hyvinkäällä parhaillaan laadittavaan pienvesisuunnitelmaan yritetään saada laskeutusaltaita Sveitsinpuroon.

C6) Palojoki (Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi)
-Palojoen kunnostamisesta Hyvinkään kaupungin mailla neuvoteltiin kaupungin kanssa ja se antoi kunnostusluvan
-Kunnostuksia jatketaan Tuusulassa

C7) Ohkolanjoki (Mäntsälä, Järvenpää)
- Ohkolanjoen tilanne ei edisty toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste.
-Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padon kalatielle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Kellokosken kalatien rakentaminen avaisi Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.

C8) Näsinoja (Helsinki)
-Helsingin kaupunki satsaa Vantaanjoen Ruutinkoskeen alapuolella lännestä Paloheinän suunnasta laskevan Näsinojan parantamiseen ja ELY-keskus on tehnyt kunnostussuunnitelman.
-Virho on aikoinaan tehnyt sinne kotiutusistutuksia ja ottaa Näsinojan tarkkailtavaksi varsinkin kun Paloheinän golf-kenttä on saanut luvan vedenottoputken sijoittamiseen Näsinojan uoman tuntumaan, johon putki on jo sijoitettukin. Vesi otetaan Vantaanjoen pääuomasta.

C9) Selänoja (Hausjärvi)
-Kunnostuksia jatketaan 2013

C10) Rekolanoja (Vantaa)
-Rekolanojan kunnostusmahdollisuudet selvitetään. Huomioidaan sekä pääuoma että latvapurot Vallinoja ja Savionoja. Tällä hetkellä odotetaan Vantaan kaupungin omia kunnostussuunnitelmia Rekolanojalle

C11) Krakanoja (Vantaa)
-Krakanojan kunnostamista selvitetään. Siellä näyttää olevan jätevesipäätösongelmia aiemmin tiedossa olleiden lentokentän propyleeniglykoolipäästöjen lisäksi. Tällä hetkellä odotetaan Vantaan kaupungin omia suunnitelmia Krakanojalle.
-Yritys HK on päästöjen vuoksi velvoitettu kunnostamaan Krakanojaa

D) Työllistämishanke

-Työttömiä pääosin ELY-keskuksen rahoituksella virtavesien kunnostustöihin palkkaavalle hankkeelle on saatu jatkoa vuodelle 2013 ja jatkoa tavoitellaan myös vuodelle 2014
-Kohteita on 2013 ainakin Vantaan-, Vihtijoen- ja muun Karjaanjoen vesistöissä
-Keravanjoen hautomosta poiskuljetetuille tavaroille pitää löytyä lopullinen sijoituspaikka ja tavarat voitaisiin lajitella ja kuljettaa työllisyyshankkeen voimin

E) Vihtijoki

-Vihtijoella jatketaan pääosin jo aloitettujen kohteiden jalostamista ja laajentamista; Olkkalan kosken varsinaisesta kalatiestä jätetään lupa-anomus
-Aloitettua yhteistyötä kosteikkoja perustavan Hiidenvesihankkeen kanssa jatketaan
-Aloitettua hautomotoimintaa jatketaan ja tutkitaan kalakantoja mm. sähkökalastuksella ja kutuseurannalla
-Karjaanjoki LIFE-hankkeessa 2000-luvun alussa kerättyjä taimenen DNA-näytteitä analysoidaan Healfish-hankkeessa ja myös Virhon ottamat DNA-näytteet on otettu tutkittavaksi samassa yhteydessä.
-Työllisyyshankkeen mahdollisia kohteita esim. Pantojan poikaskivikot, Maasoja

F) Helsingin metropolipurot

F1) Haaganpuro/Maunulanpuro
-Talkoita suunnitellaan Kauppalanpuistoon Haagan peruskoulun kanssa sekä tavanomaisia talkoita
-Aloitetaan Maunulanpuron latvaosan kunnostus yhteistyössä Metsälä-seuran kanssa
-Virho on esittänyt kaupungille eroosiosuojauksia, kiveämistä ja lietetaskuja sekä meren suun nousuesteen helpottamista
-Taimenen kotiutusistuttamista vesistön yläjuoksulle Maunulanpuroon jatketaan tarpeen mukaan
-Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia Luoteis-Helsingin Rotary-klubin kanssa
-Selvitetään jokiravun ja pikkunahkiaisen palauttamista
-Puro pitäisi saada lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi kokonaisuudessaan

F2) Mellunkylänpuro
-Seurataan taimenten kotiutumista sekä puututaan rakentamisesta aiheutuviin haittoihin
-Talkoot yritetään järjestetään tavalliseen tapaan, mikäli materiaalit saadaan kaupungilta. Mahdollisena kohteena Aarrepuiston yläpuolella kohta, jossa uomaa on siirretty tai viimevuotisen kohteen jatkamista ylempänä

F3) Mätäjoki
-Helsingin Iso-Huopalahteen laskevan Mätäjoen kunnostamista jatketaan Talin alueella yhdessä Helsingin perhokalastajien kanssa
-Mäti-istutuksia on tehty ja säännönmukaisesti keväästä 2009 alkaen. Syksyllä 2013 saattavat v. 2009 istukkaista ensimmäiset kutea kunnostetuissa virtapaikoissa. Istutustoimintaa jatketaan kunnes joen oma elinvoimainen taimentuotanto käynnistyy.
-Virho myötävaikuttaa Helsingin perhokalastajat ry:n järjestämään syyskuun lopun kunnostustalkoisiin mm. sähkökoekalastuksella (tai sähköttää kohteen muuna sopivana ajankohtana)
-Edistetään Helsingin kaupungin aikeita purkaa Mätäjoen vaellusesteitä, etenkin Talin golf-kentän este täytyisi pikimmiten muuttaa kalojen ja vesieliöiden vaelluksen sallivaksi tekokoskeksi. Se estää nykyään mereen vaeltaneiden kalojen pääsyn takaisin alimmille koskialueille kutemaan.

F4) Mustapuro
-Seurataan taimenten kotiutumista.
-Selvitetään mahdollisuuksia jokiravun istutuksiin
-Tiedotetaan puron merkityksestä kaupunkiluonnolle ja –viihtyisyydelle. Kohteena erityisesti siirtolapuutarhan asukkaat
-Järjestetään kunnostustalkoot siirtolapuutarha-alueen alapuolella

F5) Viikinoja
-Järjestetään kunnostustalkoot 17.8. todennäköisesti Viikintien sillalta alavirtaan
-Pyritään syvenevään yhteistyöhön Viikin koetilan ja yliopiston kanssa
-Tiedotetaan kaupunginosalehdessä Viikinojan asioista.
-Seurataan valuma-alueen muutoksia

G) Kunnostustalkoot 2013

-Talkoita järjestettäneen entisellä tavalla
-Mahdollisia kohteita ovat mm. Viikinoja, Hunsalanjoki, Vihtijoki, Mustapuro, Longinoja, Mellunkylänpuro, Mätäjoki ja Espoon virtavedet
-Samana viikonloppuna ei tule järjestää kaksia talkoita. Ensin talkoista tietylle viikonlopulle ilmoittanut saa sen omaan käyttöönsä
-Virho antaa pyydettäessä myös neuvonta-apua muiden kuin omien talkoittensa järjestämiseksi
-Talkootiedote tiedotusvälineille lähetetään kesäkuun alkupuolella
-Selvitetään voisiko Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ehostaa tietyn kohteen ranta-alueita Virhon keskittyessä virtaveden kunnostukseen

H) Länsi-Uudenmaan vedet

-Länsi-Uudenmaan puroihin istutetaan lupaavien tulosten perusteella edelleen taimenten mätiä rasioissa ja myös lohi-istutuksia yritetään jatkaa
-Jatketaan kotiuttamisen onnistumisen seurantaa.
-Selvitetään kurssin järjestäminen virtavesien ennallistamisesta Novia-ammattikorkeakoulun kanssa

I) Itä-Uudenmaan vedet

-Virho jatkaa yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa erityisesti mätirasiaistutusten kanssa ja muuta yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

J) Espoon virtavedet

-Kunnostustalkoot Finnoonojalla
-Kalateiden rakentamismahdollisuuksia Espoon- ja Mankinjoen vesistöjen nousuesteisiin selvitetään sekä osallistutaan Espoon virtavesien kunnostusten suunnitteluun
-Espoonlahden kalaväylän tai rauhoituspiirin perustamista seurataan.
-Espoon kaavoituksen ja vedenoton vaikutuksia seurataan ja vaikutetaan
-Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesitietoisuuden parantamiseksi
-Espoon virtavesien huomattavaan jätevesiongelmaan puututaan

K) Lohjanjärven vedet

-Lohjanjärveen laskevan Hormajoen kunnostuksien jatkamista selvitetään
-Seurataan järveen istutettujen harjusten kotiutumista myös Hormajoessa
-Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatien toimivuuden seurantaa jatketaan
-Keskipitkällä aikavälillä yritetään saada Lohjanjärveen laskeva Karstunjoki kunnostetuksi, taimenpitoiseksi ja vaellusesteettömäksi
-Vaikutetaan Mustionjoen kalateiden syntymiseen, siten että kaikkiin patoihin tulisi ohitusväylät ja mahdollisuuksien mukaan jatketaan lohi-istutuksia
-Mustionjoen sivu-uomia tulisi kunnostaa ja Mustionjoen patojen ohitusväylät saisivat toimia myös kutu- ja poikastuotantoalueina ("kutukanavia")

L) Hausjoki

-Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Hausjoen kunnostustalkoot pidetään rahoituksen järjestyessä yhdessä paikallisten osakaskuntien kanssa kahden edellisen syksyn tapaan.

M) Lohi- ja siikapitoiset virtapaikat

-Virhon jättämä esitys julistaa uusia Uudenmaan vesistöjä lohi- ja siikapitoisiksi (ei kalastusmahdollisuutta läänikohtaisella vieheluvalla eikä mato-ongintaa) ei ole vielä johtanut viranomaispäätöksiin ELY-keskuksen voimavarojen puutteen vuoksi
-Arvioidaan edelleen muiden vesistöjen lohi- ja siikapitoisiksi luokittelemisen tarvetta

N) Lausunnot

-Virho lausuu ajankohtaistuvista hankkeista, kuten esimerkiksi jätevesiluvista ja kalastuslain kokonaisuudistuksesta

O) Muuta vuoden 2013 toimintaohjelmaan

-Saarijärven reitin läntisten latvaosien (erityisesti Pylkönmäen Moksijoen) taimenkantojen DNA-tutkimusta jatketaan yhteistyössä Kukko-Paajalan osakaskunnan kanssa ja muutenkin kehitetään toimintaa Keski-Suomen suuntaan
-Virhon eri kohteiden seurantaa jatketaan ympärivuotisesti mm. kalastushavainnoin, kututarkkailuin ja sähkökalastuksin
-Virhon hyväksi toivotaan vastaisuudessakin järjestettävän esimerkiksi huutokauppoja, kuten www.kalamies.com :ssa ja www.perhokalastajat.net :ssa. Varoja tarvitaan paljon kunnostuksiin.
-Virhon hallituksen päätöksen mukaisesti Virho tulee viralliseksi lausunnonantajaksi EKO-energia-hankkeeseen, mutta ei hae jäsenyyttä EKO-energia-verkostossa.
-Tavoitellaan Virholle vähintään yhtä suurta näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja nettimaailmassa kuin 2012
-Kehitetään yritys- ja kouluyhteistyötä
-Jatketaan Taimen-TV-hanketta asentaen soraikoille poikaskamera kevään lopussa ja syksyksi kutukamera.
-Kotisivua kehitetään ja kustakin vesistöstä olisi hyvä saada kirjallinen esittely
-Kerätään tietoja kirjolohen kudusta ja sen haitoista taimenten mädille
-Osallistutaan alan seminaareihin ja vastaaviin
-Vuosina 2010-2013 on Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen vesienhoidon yhteistyöryhmässä Virhon edustajia
-Opas mäti-istutuksista on tulossa yhdessä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa
-Osallistutaan Suomenlahden-Saaristonmeren alueen taimenkantojen DNA-näytteiden analysointiin ja sukupuun luomiseen HEALFISH-hankkeessa.
-Selvitetään osallistumismahdollisuudet Suomenlahti 2014-vuoteen