Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virho lausui meritaimenen pyyntirajoituksista Suomenlahden valtion yleisellä vesialueella18.10.2012

Asia: Meritaimenen kalastuksessa käytettävien pohjaverkkojen pienimmän sallitun silmäkoon nostaminen, meritaimenen alamitan nostaminen sekä saaliiksi saatujen rasvaevällisten meritaimenten laskeminen takaisin veteen valtion yleisellä vesialueella meressä Uudenmaan/Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialueella.

1. Yleistä
1.1 Lausunnon antaja

Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) on yleishyödyllinen, vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö. Sen tavoitteena on elvyttää ja kunnostaa virtavesiä. Tavoitetta toteutetaan esimerkiksi koski- ja purokunnostuksin, kalateiden rakentamisella, neuvonta- ja valistustyöllä, lohikalojen kotiutusistutuksilla sekä asiantuntijalausunnoin. Virhossa on mukana suomalaisia vesistään huolestuneista maanomistajista alan asiantuntijoihin ja kalastuksen harrastajiin.

1.2 Lausunnosta

Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) kiittää mahdollisuudesta lausua päätösluonnoksesta.

2. Päätösluonnos

2.1 Yleisesti päätösluonnoksen taustasta

Tunnetuista jäljellä olevista alkuperäisistä luonnonvaraisista suomalaisista meritaimenkannoista yli puolet elää Suomenlahden alueella. Näiden taimenkantojen yksilöt tekevät syönnösvaelluksen pääosin Suomenlahden alueella. Valtion yleisvesialue on hyvin tärkeä meritaimenen syönnös- ja pyyntialue Suomenlahdella.
Meritaimenen luonnonkantojen elvyttämiseksi on Suomenlahteen laskevissa vesistöissä suoritettu runsaasti meritaimenen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostuksia ja rakennettu kalojen vaelluksen mahdollistavia kalateitä. Toimiin on käytetty vuosien varrella erittäin merkittäviä summia valtion ja yksityisten rahaa sekä talkootyötä.

Meritaimenen luonnonkantojen suurimpia uhkia on merialueen liian tehokas kalastuspaine, joka kohdistuu istutettujen ohella myös luonnonvaraisiin yksilöihin.

Suuri ennenaikainen kalastuskuolevuus aiheuttaa sen, että suurikaan paikallinen poikastuotanto ei välttämättä riitä pidemmällä aikavälillä ylläpitämään riittävää geneettistä monimuotoisuutta, mikäli lähes jokainen vaellukselle lähtevä yksilö tulee pyydetyksi, ennen mahdollisuutta kutea. Tämä aiheuttaa myös sen, että nykyisten ja entisten luonnonkantajokien kunnostetut kutu- ja poikastuotantoalueet ovat valtaosin vajaakäytössä, tai jopa tyhjillään, koska näihin ei riitä poikasia tuottavia emoja. Luonnonvaraisten meritaimenkantojen poikastuotantopotentiaalista merkittävä osa on sitoutuneena merivaellukselle lähteneisiin emoihin.

Luonnonvaraisten meritaimenkantojen säilyminen elinvoimaisena ja geneettisesti monimuotoisena on myös tulevaisuudessa kalanviljely- ja istutustoiminnan elinehto.


2.2 Päätösluonnoksesta

Koska lähes kaikki Suomenlahden alueen kalastettavaksi tarkoitetut meritaimenistukkaat eväleikataan nykyään säännöllisesti, on näiden erottaminen luonnonvaraisista ja luonnonkantojen vahvistamiseen tarkoitetuista pienpoikasistukkaista mahdollista. Tämä mahdollistaa sen, että kalastus voidaan kohdistaa yksinomaan kalastettavaksi tarkoitettuihin yksilöihin.

Kalastuksen kohdistuessa riittävän suuriin yksilöihin, mahdollistetaan luonnonvaraisille ja luonnonkantojen vahvistamiseksi istutetuille yksilöille ainakin yksi kutukerta. Tämä parantaa paitsi alkuperäiskantojen tilannetta, myös nopeuttaa kunnostettuihin entisiin meritaimenvesistöihin kotiutettujen uusien meritaimenkantojen vahvistumista. Samalla kalastettavaksi tarkoitettujen yksilöiden kasvupotentiaali saadaan paremmin hyödynnetyksi.

Yleisesti ottaen kalastuksen kohdistaminen entistä vanhempiin (suurempiin) ja ennen kaikkea kalastettavaksi tarkoitettuihin istutusperäisiin yksilöihin on nykytilanteessa kansantaloudellisesti järkevin mahdollinen suuntaus Suomenlahden alueella. Nykyiset käytössä olevat alamitat ja kalastusrajoitukset eivät ole riittävässä määrin poistaneet riskiä jäljellä olevien luonnonkantojen häviämisuhalta tai toisaalta parantaneet merkittävästi istutustoiminnan taloudellista kannattavuutta.

Ammattikalastukselle esitetyt muutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia, sillä meritaimen on Suomenlahden alueen ammattikalastukselle vähämerkityksellinen, pääasiassa sivusaaliina saatava laji. Merkittävä osa ammattikalastuksen meritaimensaaliista saadaan lisäksi rysillä, joista saaliin valikoiminen ja vapauttaminen on merkittävästi helpompaa, kuin verkoista.

Suurimman osan Suomenlahden meritaimensaaliista pyytävät pääsääntöisesti vapaa-ajankalastajat, joille esitetyt muutokset ovat helpommin toteutettavissa, koska käytössä olevat passiivipyydysmäärät ovat pienempiä ja vapavälinein kalojen vapauttaminen on helppoa.


2.3 Päätösluonnoksen korjaustarve

Mielestämme meritaimenen pohjaverkkokalastukseen mainitulla vesialueella ei tulisi myöntää aiemmin hankituille vähintään 127 mm:n silmäkokoisille (solmuväli 65 mm) verkoille niin pitkää jatkoaikaa, kuin päätösluonnoksessa on esitetty. Nähdäksemme vuosi päätöksen voimaantulosta tulisi olla riittävä aika.

Nykyisellään verkot ovat sangen edullisia, eikä tätä kautta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen menetys ole niin merkittävä, että se edellyttäisi näin pitkää siirtymäaikaa. Tarvittaessa päätoimisille ammattikalastajille voitaisiin myöntää pidempi siirtymäaika, mikäli esityksen mukaisesta verkkojen uusimisesta seuraava edunmenetys katsottaisiin merkittäväksi.


3. Virhon kanta päätösluonnoksesta

Lisäsäätelyä tarvitaan kiireellisesti, koska aiempi meritaimenkantojen kalastuksen säätely on tehdyistä toimista huolimatta ollut edelleen riittämätöntä estämään luonnonvaraisten kantojen heikkenemisen.

Kalastuslain ensimmäinen pykälä edellyttää että kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Samaten edellytetään että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehditaan kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tässä yhteydessä todetaan myös, että tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Esitetyt toimenpiteet ovat täysin linjassa kalastuslain ensimmäisen pykälän kanssa. Päätöksellä suunnataan meritaimenen kalastusta kestävän käytön periaatteen mukaiseksi. Se ei myöskään nähdäksemme aiheuta kohtuutonta haittaa tai edunmenetystä Suomenlahden alueen ammatti- tai vapaa-ajankalastajille. Pidemmässä juoksussa se päinvastoin parantaa saaliita ja nostaa saaliiksi saatavien yksilöiden keskikokoa, parantaa istutustuottoa ja lisää luonnonvaraisesta lisääntymisestä peräisin olevien yksilöiden osuutta saaliissa sekä auttaa ylläpitämään luonnonkantojen geneettistä muuntelua.

Päätöksellä lisäksi yhtenäistetään valtion yleisvesillä tapahtuvaa meritaimenen kalastusta koskevia säädöksiä, kun myös Kaakkois-Suomen/Uudenmaan ELY-keskus antaa vastaavan päätöksen oman toimialueensa valtion yleisvesialueelle meressä. Päätöksen mukaiset säätelytoimet tulisi mahdollisimman pian ulottaa koskemaan koko Suomenlahtea.

Nähdäksemme vastaavia muutoksia tulisi pikaisesti saada myös kalastuslakiin sen uusimisen myötä. Meritaimenen alamitta tulisi nostaa 65 senttimetriin ja verkkokalastusrajoitukset tulisi muotoilla sen mukaisiksi.

Virho kannattaa varauksetta Uudenmaan/Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen esittämiä muutoksia meritaimenen kalastukseen sen toimialueen valtion yleisvesialueella.

Helsingissä 17.10.2012

Virtavesien hoitoyhdistys ry



Palaa takaisin