17.2.2012

Konneveden kunnalle Rautalammin reitin koskikaupoista

Virtavesien hoitoyhdistys ry haluaa tässä avoimessa kirjeessä esittää joitain ajatuksia kuuden Rautalammen reitin kosken kaupasta Konnevedellä. Näihin koskiin liittyy ainutlaatuisia vesistö-, kalasto- ja luontoarvoja. Kosket ovat etenkin eteläisen Suomen oloissa harvinaisen hienoja esimerkkejä virtavesiluonnosta.

Konnevedellä pohditaan tiettävästi mainittujen koskien hyödyntämistä myös kalastuskohteina. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin tärkeää huomioida kestävä kalavedenhoito.

Virtavesien hoitoyhdistys toivookin, että Konneveden koskien kehittämisen peruslähtökohdaksi otetaan luonnonmukaisesti lisääntyvät kala- ja erityisesti taimenkannat.

Laadukkaista luonnonmukaisista koskikalastuskohteista on Suomessa pulaa. Kalastajat ovatkin paljon kiinnostuneempia luonnonmukaisesti lisääntyvistä ”jalokaloista” kuin istutetuista ”laitoskaloista”. Kunnostetut ja entisöidyt koskikohteet ovat huomattavasti houkuttelevampia niin kaloille kuin kalastajille verrattuna huonokuntoisiin ja perattuihin virtavesiin. Istutukset ovat jatkuva kustannuserä, heikentävät luonnonkalakantoja ja "hoitotoimenpiteenä" työteliäs vaihtoehto.

Viimeaikaiset tutkimukset kertovat myös istutusten heikoista tuotoista. Kalastuksen sovittaminen kalakantojen mukaan, eikä toisin päin, on myös kustannustehokkain tapa hoitaa koskia.

Kalaston luonnonmukaisuuden ohella toinen tärkeä asiakokonaisuus on kalastussäännöt. Moni koskikohde on kehittynyt kielteisesti harkitsemattomien sääntöjen takia. Liitteessä on muutamia esimerkkejä kalakantoja tukevista säännöistä.

Tämäntyyppiset liitteen mukaiset säännöt ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Esimerkkinä voidaan mainita Hämeen Vihavuodenkoski. Se on ollut jatkuvasti kalastajien suosikkikohde. Edellä mainittujen sääntöjen tyyppisistä järjestelyistä on tullut monille kalastajille houkutin niiden myönteisten kalakantavaikutusten vuoksi.

Kolmanneksi olisi tärkeää, että Konneveden koskien kehittämistä ei myöskään tarkastella irrallaan muusta Rautalammen reitin vesistöstä. Vesien puhtaus ja lohikalojen, etenkin taimenen vaelluskalaluonteen huomioiminen on keskeistä koskireitin tulevaisuudelle. Taimenella tulee olla mahdollisuudet menestyä myös järvialueilla eikä niihin saa kohdistua liikapyyntiä.

Tiivistettynä Konneveden koskien kehittäminen luonnonmukaisuuden, säädellyn kalastuksen ja vesistön kokonaisuuden huomioivilla ratkaisuilla olisi niin koskien, kalastajien kuin alueen elinkeinoelämän ja sen asukkaiden yhteinen etu.

Virtavesien hoitoyhdistys ry (Virho, virtavesi.com ) on vapaaehtoistoimintaan perustuva järjestö. Sen tavoitteena on mm. virtavesien kunnostaminen, tiedotus, neuvonta, ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin, vaelluskalakantojen elvyttäminen sekä kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen. Yhdistykseen kuuluu alan ammattilaisia, maan- ja vedenomistajia, kalastuksen harrastajia ja ketä tahansa vesistöjen tilan edistämisestä kiinnostuneita. Virho toimii jatkuvassa yhteistyössä viranomaisten, tutkimuslaitosten sekä vedenomistajien kanssa.

Virtavesien hoitoyhdistys ry

Liite kalakantoja edistävistä säännöistä:

-Emotaimen on lisääntymiskokoinen vasta 60-65 cm pituisena, mikä tulisi ottaa huomioon alamittoja pohtiessa

-Harjuskannat saadaan kestäviksi vasta 40-45 cm alamitoilla

-Monissa paikoissa sovelletaan myös täydellistä pyydä- ja päästä-menetelmää "arvokaloihin"; ainakin niin kauan kunnes kalakannat ovat kohentuneet vahvoiksi

-Kalastajien kahlaaminen koskessa johtaa taimenpoikasten tuhoutumiseen ellei sitä kielletä vähintään kutupaikoilla taimenen syksyisestä kutuajasta poikasten alkukesän kuoriutumiseen asti

-Kalastus lakisäänteisenä taimenen rauhoitusaikana syksyllä johtaa niin kudun häiriintymiseen kuin emokalojen vaurioitumiseen, joten rauhoituksesta tulee pitää kiinni

-Ylimitoitetut kalastajamäärät ja kosken jatkuva "piiskaus" vapakalastusvälinein johtaa kalojen häiriintymiseen ja niiden passivoitumiseen; kiintiöidyt kalastajamäärät ja koskien osa-aikainen tai vuoroittainen rauhoittaminen estäisivät ongelman synnyn

-Kalastus tulisi sallia vain yksihaaraisella väkäsettömällä koukulla, jotta alamittaiset voidaan laskea takaisin vahingoittumattomana

-Jos koskikutuisten lohikalojen istutuksia ylipäänsä tehdään, niin ne tulisi kohdentaa yksinomaan suljettuihin, reittivesistöistä erillisiin vesistöihin, kuten lampiin