Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Vuoden 2011 kotiutusistutukset tehty ja tulokset todettu03.10.2011

Virtavesien hoitoyhdistys istutti vuonna 2011 yhteensä 36 950 kappaletta taimenen ja 79 400 kappaletta lohen silmäpisteasteella olevaa mätijyvää. Yhteensä lohikalojen alkuja istutettiin talkoovoimin 116 350 kappaletta, joka koostui 21,95 litrasta silmäpisteasteella olevaa mätiä.

Mätiä istutettiin tänä vuonna yhteensä 115 mätirasiassa. Näistä 43 rasiaa oli taimenen mädillä lastattu ja loput 72 rasiaa käytettiin lohen istuttamiseen. Lohi-istutuksissa rasioiden puute ja suuri työmäärä pakotti käyttämään poikkeuksellisesti mädin lastaamiseen Whitlock-Vibert -mätirasioista osin myös alatasoa (ns. Nursery-area). Tällöin rasiat toimivat, kuten alkuperäiset Vibert-rasiat, joissa on vain yksi osasto. Tällä vältyttiin mädin kylvämiseltä vapaana jokeen, jolloin kuolleisuus vähenee merkittävästi.

Virho hankki istutettavaa taimenen mätiä yhteensä 5 litraa. Kaikki vuonna 2011 hankittu taimenen mäti oli uusimaalaista Ingarskilanjoen kantaa ja viljelylaitoksella käsitelty ns. alitzariini-värjäyksellä. Tämä mahdollistaa kyseisten istukkaiden tunnistamisen tulevaisuudessa luonnonkaloista esimerkiksi merialueen saaliista. Tarvittaessa tunnistaminen tapahtuu taimenten pään sisällä olevia otoliittejä, eli kuuloluita tutkimalla.

Kaiken kaikkiaan Virhon taimenistutuksia tehtiin yhteensä 9 eri uusimaalaiseen vesistöön neljän eri kunnan ja kaupungin alueelle tarkoituksena palauttaa näihin luontaisesti lisääntyvät taimenkannat. Taimenistutuksia tehtiin yhteensä 13 eri kohteeseen.

ei kuvaa

Kohteiden joukossa on Lohjanjärveen Lohjalla laskeva pieni Hormajoki, joka sijaitsee Mustionjoen vielä kalatiettömien voimaloiden yläpuolella. Hormajokeen saatiin aiemmin poikkeuslupa kalatalousviranomaisilta Ingarskilanjoen taimenkannan istuttamiseen, koska Virho ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut hankkimaan vesistön omia taimenkantoja kotiutusistutuksia varten. Hormajoen pilottiprojektilla valmistaudutaan siihen, että Karjaanjoen vesistössä olisi tulevaisuudessa mahdollista elvyttää ja palauttaa taimenkantoja käyttämällä vesistön omista taimenkannoista saatavaa istukasmateriaalia. Tähän tähtäävät myös Virhon yritykset käynnistää Karjaanjoen vesistössä kokeellisesti pienimuotoista hautomotoimintaa.

Taimenen ohella istutettiin myös lohta. Virho sai RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselta lahjoituksena Nevajoen lohikannan mätiä käytettäväksi yleishyödyllisiin istutuksiin yhteensä 33,9 litraa, joka sisälsi 158 868 mätimunaa. Tästä määrästä lahjoitettiin puolet edelleen eteenpäin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistykselle , joka teki lohi-istutuksia itäisellä Uudellamaalla mereen laskeviin Musti-, Porvoon- ja Koskenkylänjoen vesistöihin. Taimenen mädin tapaan, myös nevajokelainen lohen mäti oli alitzariini –värjäyksellä käsiteltyä.

Virhon osuus lahjoituksena saadusta lohen mädistä matkasi Läntisen Uudenmaan vesiin. Mustionjoella Raaseporissa jatkettiin edellisenä keväänä aloitettuja lohen kotiutusistutuksia. Istutuspaikkoja oli neljän voimalan sulkemassa Mustionjoessa neljä ja sen sivupuroissa yksi, eli yhteensä viisi eri kohdetta. Kohteista alin oli meriyhteydessä oleva Åminnefors ja ylin Mustionkoski ylimmän voimalan alapuolella. Sivupuroista lohta istutettiin Peltokosken ja Billnäsin voimaloiden väliin laskevaan Ingvalsbybäckeniin.

Itäisimmät Virhon istutuskohteet olivat tänä vuonna Länsi-Helsingissä virtaavia kaupunkipuroja ja läntisimmät Raaseporissa Hankoniemen itälaidalla Pohjanpitäjänlahteen laskevia puroja. Merkittävä osa istutuksista tehtiin tänäkin vuonna useasta eri entisestä Läntisen Uudenmaan kunnasta syntyneen Raaseporin alueelle, jossa sijaitsee lukuisia pieniä mereen laskevia puroluokan vesistöjä.

Itä-Helsingin kaupunkipuroihin ei tänä vuonna enää istutettu taimenen mätiä, koska tarkoituksen on seurata luonnonlisääntymisen käynnistymistä. Samasta syystä myös Vantaanjoen vesistö on ollut istutusten ulkopuolella, eikä vesistöön ole istutettu enää vuoden 2008 jälkeen Virhon toimesta.

Sen sijaan Mätäpuron vesistön latvahaaraan Maunulanpuroon päätettiin aloittaa kotiutusistutukset, koska aikoinaan pienellä kertaluontoisella istutuksella Mätäpuroon kotiutunut taimenkanta ei ole onnistunut levittäytymään Maunulanpuron haaraan. Viime vuosina Virhon talkoilla kunnostamaan Maunulanpuron haaraan tullaan jatkamaan kotiutusistutuksia myös ensi vuonna. Istutuksilla pyritään myös takaamaan se, ettei mm. useiden jätevesipäästöjen ja kiintoaineskuormitusten viime vuosina pahasti vaivaaman Mätäpuron pääuoman taimenkantaa menetettäisi kokonaan pienen yksilömäärän ja puuttuvien vuosiluokkien vuoksi.

Virhon istutuksia täydensivät totuttuun tapaan Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle-hankkeen Itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tekemät kotiutusistutukset. Yhdistysten hedelmällinen yhteistyö on jatkunut jo useita vuosia erinomaisella menestyksellä.

ei kuvaa

Vesistöissä kevään ja kevätkesän mädin suojana olleita rasioita ryhdyttiin keräämään takaisin talteen touko-kesäkuun taitteessa, kun mädin voitiin todeta lopulta kuoriutuneen poikasiksi, jotka olivat jo jättäneet rasiat. Lukuun ottamatta pientä osaa Mustionjoen rasioista, kaikki rasiat on saatu kerätyksi.

Vuoden 2010 istutustulos oli taimenen osalta niin erinomainen, että sitä oli vaikea parantaa. Silti tänäkin vuonna yllettiin varsin hyvään kuoriutumisprosenttiin. Lähes kaikki taimenta sisältäneet rasiat olivat kuoriutuneet vähintäänkin tyydyttävästi, valtaosa erinomaisesti. Myös lohen osalta kuoriutuminen on tapahtunut vähintäänkin tyydyttävästi.

Helsingin Mätäjoella selvitettiin viime vuosien mäti-istutusten onnistumista syyskuussa tehdyissä sähkökoekalastuksissa. Tulosten perusteella Mätäjoen istutukset ovat onnistuneet erinomaisesti ja viime vuosien kunnostukset ovat entisestään lisänneet taimenen poikasille sopivan elinympäristön määrää. Erityisesti kesänvanhojen tänä vuonna istutettujen poikasten tiheydet olivat erinomaisia. Tulokset rohkaisevat jatkamaan istutuksia ja kunnostuksia, paitsi Mätäjoella, myös muualla istutusvesistöissä.

Myös Mustionjoen ja Ingvalsbybäckenin lohien selviytymistä tullaan selvittämään tarkemmin loppuvuodesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sähkökoekalastuksilla.

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt tänäkin vuonna merkittävää tukea Virhon kotiutusistutusten toteuttamiseen kalatalouden edistämisvaroista. Niillä on mm. tehty istutuksiin tarvittavia hankintoja ja katettu istutuskustannuksia.

Vuosien 2010 - 2008 istutusten tarkemmat tiedot löytyvät istutus-tiedostosta.

Virhon aikaisemmat istutukset vuosilta 2003-2007 on kerätty tänne. Tiedoston avaamiseen tarvitset Acrobat-lukuohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi Adoben kotisivulta.

Teksti: Aki Janatuinen
Kuvat: Lasse Nordin & Aki Janatuinen



Palaa takaisin