Yhdistykset vaativat alueen puroihin jatkuvatoimista vedenlaadun tarkkailua. Myös purkuvesistöjen kunnostustarpeen selvittäminen ja kunnostusten toteuttaminen sekä kala- ja rapukantojen seuranta nähtiin tärkeänä.

Virhon ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan alapuolella.

"Asia Ämmässuon ympäristölupahakemukset Dnro ESAVI/125/04.08/2011, ESAVI/705/04.08/2010 ja ESAVI/510/04.08/2010.

Vaatimukset

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Virtavesien hoitoyhdistys esittävät, että hankekokonaisuudelle määrätään:

1 Tarkemman hulevesisuunnitelman teko.

2 Pintavesien tarkkailuohjelmaan jatkuva vesipäästöjen mittausvelvollisuus (ainakin happipitoisuus, pH ja kiintoainespitoisuus) vesistöpäästöjen valvomiseksi seuraaviin puroihin

- Kauhalanjokeen laskeva Laitamaanpuro,

- Loojärveen laskeva Halujärvenpuro (Ämmässuonoja),

- Gumbölenjokeen (Mustapuro) laskeva Koskenmäenpuro sekä

- Nupurinjärveen laskeva Histanpuro.

3 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle näiden purojen kunnostustarpeesta 31.12.2014 mennessä. Selvitykseen on sisällytettävä suunnitelma kunnostustoimista ja toteuttamisaikataulusta. Selvityksessä on otettava huomioon alueen muiden hankkeiden vaikutus näihin puroihin.

4 Sähkökoekalastuksin tehtävä kalastotarkkailu ja koeravustus Kauhalanjoessa, Kakarlammen laskupurossa, Mankinjoen yläjuoksulla ja Gumbölenjoen reitillä (Svartbäckträsket-Kvarnträsk) kahden vuoden välein.

Perustelut

Mankinjoen vesistössä sekä Mankinjoen että Gumbölenjoen haarassa elää luonnonvarainen merivaelteinen taimenkanta. Se on DNA-analyysien perusteella todennäköisesti alkuperäinen ja perinnöllisesti monimuotoinen. Kannan säilyminen riippuu vesistön vedenlaadun säilymisestä vähintään nykyisellään. Vesistössä elää myös luontaisesti lisääntyvinä muita vaelluskaloja, kuten vaellussiika, vimpa, ankerias ja nahkiainen. Näistä meritaimen, ankerias ja vaellussiika ovat uhanalaisia.

Mankinjoen vesistön koskialueiden kunnostamista ja vaellusesteiden purkamista kaavaillaan parhaillaan. Vedenlaadun heikentyminen voi vesittää tulevien (osin valtion rahoittamien) kunnostusten hyödyt. Vaikutusalueen purot, joihin Ämmässuon valumavesiä päätyy, ovat käytännössä kaikki potentiaalisia taimenen ja ravun elinalueita ja poikastuotantoalueita.

Vesistössä esiintyy myös laajalti rapuja, jotka ovat taloudellisesti arvokas ja merkittävä luonnonvara. Ravut ovat myös erittäin herkkiä vedenlaadun muutoksille. Vedenlaadun muutokset voivat aiheuttaa rapukantojen taantumisen tai tuhoutumisen kautta merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Rapuja tavataan alueella myös pienemmissä purovesistöissä.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY

Leo Stranius Tapani Veistola

puheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija

VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS RY

Esa Lehtinen

puheenjohtaja"

Kuva: Aki Janatuinen