Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Hallitusohjelman avainkysymykseksi sen kunnollinen toteutus27.6.2011

Mikään ei täydellistä, mutta Virhon mukaan Suomen uudessa hallitusohjelmassa on monia kannatettavia tavoitteita: kalatiestrategian käyttöönotto, vesien laadun parantaminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen jne. Avainkysymykseksi nouseekin hienojen periaatteiden toteutus: nyt on lähdettävä hienoista sanoista hyviin tekoihin! Ohessa hallitusohjelman virtavesikohdat ryyditettynä Virhon huomioin.

Alla lainausmerkeissä suoria poimintoja hallitusohjelmasta, jotka koskevat tavalla tai toisella virtavesiä. Muut Virhon huomioita.

Suomesta luonnon monimuotoisuuden edelläkävijämaa

Esipuheessa todetaan, että "ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa ja Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden edelläkävijämaaksi".

Virtavesien hoito on myös luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Suomen ulkoista kuvaa pohtinut ns. maabrändiryhmä nosti vesiemme laadun kärkihankkeeksi. Oikeat päämäärät on siis kirjattu painaviin papereihin ja enää puuttuu toteutus...

Lisävesivoimaa vain jo rakennettuihin kohteisiin

Energiapolitiikasta todetaan, että "uusiutuvien energialähteiden osuutta lisätään aiemmin asetetun EU-tavoitteen mukaisesti määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti". Vesivoiman lisärakentamista edistetään jo rakennetuissa kohteissa kotimaisen säätövoiman lisäämiseksi. Vesivoiman tuotantoa voidaan ympäristönäkökohdat huomioon ottaen kasvattaa perkauksilla, yläveden nostoilla sekä etenkin tehonnostoilla, joita tehdään voimalaitosten peruskorjausten yhteydessä".

Näistä perkaukset ovat haitallisia ja myös ns. yläveden nosto voi tarkoittaa ylävirrassa sijaitsevien virtavesien muuttumista seisovan veden alueiksi.

ei kuvaa

Kuvassa vesivoimalan käytön vuoksi keväällä kuivatettu ja siten pilattu Kajaaninjoen linnanvirta

Turpeenkäytön haitoille vihdoin riittäviä rajoja?

Energiapolitiikan osioissa on myös turpeesta, jonka nosto aiheuttaa merkittäviä haittoja vesistöille valumien myötä. "Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä. Soita ja turvemaita on hyödynnettävä kestävästi ja vastuullisesti sovittaen yhteen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet mahdollisimman hyvin. Turpeen verotusta nostetaan maltillisesti".

”Soiden suojelua edistetään laajentamalla suojelualueita ja lisäämällä aktiivisia ennallistamistoimia. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden suojelusta ja rahoituskehyksestä ottaen huomioon suostrategian linjauksia. Turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Ryhdytään toimenpiteisiin turvetuotannon vesistön- ja pölykuormituksen estämiseksi sekä jo aiheutettujen vahinkojenkorvamiseksi.”

Soilla on myös suuri merkitys virtauksien tasaajina (imevät tulvavettä ja luovuttavat kuivinakin aikoina). Niiden ojitus ja turvekäyttö ovat koventaneet tulvia ja tulvavahinkoja sekä pahentaneet veden vähyyttä kuivina kausina. Soiden kuivaus johtaa kiintoaine- ja happamoitumisongelmiin.

Maataloudesta ympäristöystävällisempää

Maatalous nykymuotoinen harjoittaminen Suomessa rasittaa edelleen melkoisesti ympäristöä ja erityisesti vesistöjä. Hallitusohjelmassa todetaan, että "maatalouden ympäristötukea kohdennetaan alueellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Ympäristötuen ehdot muuteetaan entistä vastikkeellisemmiksi ja enemmän ympäristö- ja vesistönsuojeluun kannustavaksi". ”EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen pitää edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. Kehitetään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ravinteiden kierrätystä selvittäneen työryhmän työn pohjalta muun muassa poistokalastusta edistäen meri- ja sisävesien kuormituksen vähentämiseksi”.

”Maatalouden ympäristötuki uudistetaan siten, että se edistää vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä paremmin. Ympäristötuen toimenpiteitä kohdistetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistönsuojelun kannalta herkimmille alueille. Tavoitteena on myös uusia menetelmiä ja tutkimustietoa hyödyntäen sekä tarvittaessa viljelyn tarkoituksenmukaisuutta tarkastellen vähentää ratkaisevasti näiden alueiden ravinnepäästöjä. Vesiensuojelun kannalta tehokkaimpien toimenpiteiden nykyistä laajempaa käyttöönottoa edistetään muun muassa TEHO- ja TASO-hankkeiden tulokset huomioon ottaen”.

Metsälaki uusiksi

Virtavedet ovat lähes aina yhteydessä metsään ja monesti joen valuma-alueesta valtaosa voi olla puiden peittämää. Siten metsien hoitotavoilla on iso vaikutus virtavesien tilaan, kuten esimerkiksi metsäojituksilla. Hallitusohjelma esittää, että "metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajien edut. Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista".

Kalastusta toivottavasti kestävämpään suuntaan

Hallitusohjelman mukaan "Ammattikalastuksen taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitus edistää kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutuksen kasvua. Hallitus sitoutuu toimimaan luonnonlohen suojelemiseksi ja luonnonlohi- ja taimenkantojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi erityisesti Tornionjoella ja Simojoella.”Suomi toimii EU:ssa Itämeren kalakantojen elvyttämiseksi ja kalastuskiintiöiden mitoittamiseksi siten, että ne eivät ylitä lajin suurinta kestävän saaliin määrää.”

"Maksuttomia ja maksullisia yleiskalastusoikeuksia kehitetään ja laajennetaan kestävällä tavalla vapaa-ajan kalastusta laajojen kansalaispiirien luontoharrastuksena. Kalastusoppaiden toiminta on turvattava pikaisella kalastuslain muutoksella kalastusmatkailun kehittämisen mahdollistamiseksi ottaen huomioon myös vesialueen omistajien asema. Kalastuslupajärjestelmää yksinkertaistetaan. Suomi tukee EU:n kalastuspolitiikkaa, jolla turvataan uhanalaiset kalalajit ja kestävät kalakannat ammattikalastuksen toimintaedellytykset huomioiden."

”Kalastuslain uudistuksen yhteydessä turvataan luonnon monimuotoisuuden säilyminen, virkistyskalastuksen mahdollisuudet nykytasolla sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset".

Näiltä pohjilta kalastukseen tulee todennäköisesti joitain edistysaskelia, mutta ei välttämättä perustavanlaatuista suunnanmuutosta. Se takaisi jo keskipitkällä aikavälillä parhaan lopputuloksen niin kaloille kuin virkistys- ja ammattikalastajille.

Kalatiestrategia liikkeelle?

"Laaditaan kansallinen talousveden turvasuunnitelma, jonka tavoitteena on turvallisen talousveden varmistaminen kaikissa tilanteissa".Itämeri-politiikkaa varten hallitus asettaa koordinaatioryhmän.” ”Varmistetaan vahvistettujen vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano. Käynnistetään vesistöjen kunnostushankkeita kunnostusstrategian pohjalta ja edistetään pienvesien ennallistamista”. ”Alkuperäisten ja uhanalaisten vaelluskalakantojen suojelemiseksi hallitus toteuttaa laadittua kalatiestrategiaa." ”Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet vaelluskalakantojen suojelemiseksi.” Edistetään jokien kala- ja luonnontaloudellista kunnostamista ja toteutetaan kalatiestrategia.”

Muun ohella on mainiota, että pienvesien arvokkuus tunnustetaan nyt aina hallitusohjelmatasolla asti. Kalatiestrategia on erinomainen asia, mutta sen puutteet pitäisi korjata (kts. Virhon lausunto kotisivulta uutisista 20.4.2011)

”Vesivoimalaitosten jatkoluvat sidotaan toimivien kalateiden rakentamiseen tai sovittavalla siirtymäajalla muihin kalatiestrategiassa mainittuihin toimenpiteisiin”. ”Vesilaki ja koskiensuojelulait säilyvät nykymuodossaan”.

Kalatiet tarvitaan pääsääntöisesti kaikkiin vesivoimaloihin, joten miksi niiden synnyttämistä pitäisi odottaa jatkoluvan käsittelyihin asti?

Viemäreitä kuntoon

”Hallitus edistää haja-asutuksen jätevesisäädösten toimeenpanoa huolehtimalla tiedottamiseen ja neuvontaan tarvittavista resursseista. Yhdyskuntajätevesien puhdistusta tehostetaan laatimalla kansallinen viemäröintiohjelma, edistämällä siirtoviemärihankkeita ja tehostamalla typenpoistoa erityisesti rannikon läheisillä jätevedenpuhdistamoilla ympäristölupien kautta. Aloitetaan valmistelu kaikkien fosfaatteja sisältävien pesuaineiden kieltämiseksi Suomessa”.

Taajama-alueiden näkökulmasta hulevedet olisi huomioitava painokkaasti. Suomessa on kohistu paljon Pietarin päästöistä, mutta kuten Vantaanjoen esimerkki osoittaa, on kotipesäviemäröinneissämme paljon korjattavaa.

"Ympäristöpolitiikan tavoitteena on parantaa ympäristön ja vesistöjen tilaa. Hallitus edistää suomalaisen ilmasto-, ympäristö- ja vesiosaamisen sekä -teknologian kehittämistä, käyttöönottamista ja tuotteistamista". ”Hallitus tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua”. ”Selvitetään suojelurahaston perustamista yksityisten ja yhteisöjen lahjoitusten kanavoimiseksi luonnonsuojeluun. Tiedotetaan mahdollisuudesta osoittaa alueita suojeluun myös ilman korvausta”.

ei kuvaa

Kuvan pikkunahkiainen on osa luonnon monimuotoisuutta ja hyötyy virtavesien kunnostuksesta

”Hallitus tehostaa pohjavesien suojelua ja riskien hallintaa laatimalla suojelusuunnitelmia ja varmistamalla niiden toteutumisen. Tietoperustaa pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi parannetaan”

Kaavoitus- ja lupajärjestelmät virtaviivaistukseen

Vähänkään merkittävä kunnostustoimenpide vaatia lupia ja monissa muissa hankkeissa ympäristövaikutusten arvioinnin avulla saadaan mukaan vesiin liittyviä näkökohtia. Lisäksi etenkin taajama- ja kaupunkialueilla kaavoituksella voi olla jopa kohtalokas merkitys yksittäisen joen tai puron tilaan.

”Toteutetaan ympäristönsuojelulain ja –asetuksen kokonaisuudistus. Edistetään poikkihallinnollista yhteistyötä ympäristönsuojelun, yhdyskuntasuunnittelun, maa- ja metsätalouden sekä elinkeinopolitiikan välillä”. ”Selkeytetään ympäristölupajärjestelmää muun muassa poistamalla kaavoituksen, ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupamenettelyiden päällekkäisyyksiä soveltuvilta osin hyvää ympäristönsuojelun tasoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heikentämättä”. ”Kehitetään kaavoitusprosessin joutuisuutta ja sujuvuutta huomioon ottaen henkilöstöresurssien riittävyys ja kansalaisten oikeus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.

"Hallitus parantaa ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen toimintamahdollisuuksia". Olisi hyvä tietää, mitä tällä tarkoitetaan käytännössä? Hyvä kirjaus joka tapauksessa.

Tavoitteet hyviä, toteutus nyt avainkysymys

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelman kirjaukset ovat monin paikoin hyviä. Tavoitteet ovat oikeansuuntaisia ja monipuolisia. Virtavesien näkökulmasta kunnostukset, kalatiet ja vastaavat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä, mutta yhtälailla vesien tilaan vaikuttaa metsä- ja maatalous, kaavoitus, energiakysymykset ja monet muut asiat. Lähes joka kohdassa on mahdollisuuksia oikean suuntaiseen kehitykseen.

Hallitusohjelma ei tietysti ole täydellinen, kuten jotkut yllä olevat Virhon esimerkkihuomiot osoittavat.

Hallitusohjelman avainkysymykseksi nousee nyt kuitenkin monien kelpojen perusperiaatteiden toteuttaminen. Sanat ovat nyt synnytetty ja vuoro on siis toimenpiteillä!



Palaa takaisin