Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virhon kirjolohitutkimus jatkuu Vantaanjoella21.5.2011

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Oulun yliopisto ja Virho tutkivat yhteistyössä kirjolohien kutua ja luonnonlisääntymistä Vantaanjoella.

ei kuvaa
Kirjolohi kutee Vantaanjoella

ei kuvaa
Kirjolohen 1-kesäinen poikanen Vantaanjoelta

Tutkimus aloitettiin jo talvella, jolloin Virho sijoitti Vantaanjoen vesistöön kirjolohien kutupaikoille 6 kpl veden lämpötilaa mittaavia ja tallentavia antureita. Talvisista valmisteluista voit lukea täältä.

Kirjolohi ei ole alkuperäinen suomalainen kalalaji, vaan se on kotoisin Pohjois-Amerikasta 60. leveyspiirin eteläpuolisista Tyyneenmereen laskevista vesistöistä. Kirjolohta viljellään Suomessa ruoka- ja istutuskalaksi. Suomen vesistöihin, mm. Vantaanjoen vesistöön istutetaan pyyntikokoisia kirjolohia joka vuosi suuria määriä.

Virhon monivuotisessa kirjolohiseurannassa on paljastunut, että kirjolohet kutevat keväällä samoille soraikoille, joille alkuperäiset suomalaiset lohikalat, taimenet ja lohet ovat kuteneet syksyllä. Kirjolohien kutu ajoittuu esim. Vantaanjoella huhti- toukokuun vaihteeseen, jolloin taimenien ja lohien poikaset eivät ole vielä kaivautuneet soraikon sisältä. Lohen ja taimenen poikaset ilmestyvät Vantaanjoella uimaan vapaaseen veteen vasta touko- kesäkuun vaihteessa.

Virho on huolissaan lohen ja taimenen poikasten selviytymisestä, koska kutevat kirjolohet kaivavat ne kutusoraikoilta ennen aikojaan vapaaseen veteen, jossa ne eivät kehittymättöminä ehkä vielä pärjää. Uimataidottomina, tai huonosti uivina ne saattavat joutua petokalojen ja –hyönteisten ruuaksi.

Tänä keväänä kirjolohien kutuhavaintoja tehtiin Vantaanjoen vesistössä ja koko Etelä-Suomessa poikkeuksellisen vähän. Syytä kudun vähäisyyteen ei ainakaan tässä vaiheessa tiedetä.

Virho tutki tänään Vantaanjoella yhtä koskea, jossa kirjolohien kutua tänä keväänä havaittiin. Koskelta löytyi kaikkiaan 10 kutupesää, joista mitattiin kutupesän syvyys, pituus ja leveys, sekä kutukummun (kumpu kutupesän takana, jonka sisällä mäti on) pituus ja leveys, sekä veden syvyys kutukummun päällä. Lisäksi mitattiin veden virtausnopeus kutupesän edessä ja molemmilla sivuilla, sekä veden syvyys näissä virtausnopeuden mittauspaikoissa.

ei kuvaa
Kirjolohen kaksi kutupesää rinnakkain

ei kuvaa
Kirjolohen kutupesä

ei kuvaa
Kirjolohien kutupaikkojen valokuvausta

ei kuvaa
Kutupesän syvyyden mittausta

ei kuvaa
Kutupesän syvyyden mittausta

ei kuvaa
Kutukummun pituuden mittausta

ei kuvaa
Veden virtausnopeuden mittausta

ei kuvaa
Veden virtausnopeus on tässä paikassa 0,48 m/s


Teksti ja kuvat: Kari Stenholm



Palaa takaisin