Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Metsänhoito ja vesiensuojelu kannattaa yhdistää22.3.2011

EU:n Life-ympäristörahaston voimin toteuttu vesiensuojelun ja metsänhoidon hankkeen tulokset näyttävät selvästi, kuinka nämä 2 kannattaa yhdistää. Metsä tuottaa, mutta myös vedet voivat hyvin, jos niin halutaan.

Vesistö ei elä koskaan tyhjiössä, vaan on ympäristönsä summa. Puiden kattamassa Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että metsillä ja niiden hoidolla on suuri vaikutus vesistöjen tilaan. Ne elävät kovin läheisessä vuorovaikutuksessa.

ei kuvaa

Metsistä voi valua vesiin kiintoaineita, lannotteita ja ojituksien tuottoja. Metsäteiden ja -koneiden hajoittama maaperä tukkia valuvilla lietteillä jokien syvänteet ja kutupaikat. Tietynlainen metsänhoito saattaa yksipuolistaa ympäröivän luonnon vähentäen vesien elämän monimuotoisuutta ja esimerkiksi sinne luonnollisesti kuuluvaa puuainesta.

Toisenlainen metsänhoito voi päätyä toisenlaisiin vaikutuksiin: siinä kukoistavat niin metsä kuin vedet. Suojavyöhykkeet, mahdollinen ojitus, koneiden käyttö, lannoitteet ja muut vastaavat asiat on suunniteltu ottaen huomioon vaikutukset koko ympäristöön.

ei kuvaa

EU:n Life-rahasto yhdisti kokemuksia metsänhoidosta ja vesiensuojelusta useissa eri Euroopan maissa. Suomi ei ollut mukana, mutta Viro ja Ruotsi kyllä.

Hanke osoitti, että merkittävin asia metsän ja veden hoidon yhdistämisessä on tiedon puute. Kokonaisnäkemystä ei ole yksinkertaisesti osattu ajatella. Metsänhoitosuunnitelmissa on vain harvoin otettu riittävästi huomioon vesistöheijastuksia.

Itse hankkeessa oli monia käytännön osioita ojituksen haittojen vähentämisestä oikeaoppisiin suojavyöhykkeisiin ja puuaineksen palauttamiseen veteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että virtavesi ilman puuta on vähäkalaisempi ja sen lisääminen saattaa nostaa kalakannan uusiin ulottuvuuksiin. Puu tarkoittaa suojaa ja ravinteita.

Esimerkiksi väärin rakennettu (valumat veteen) ja kehnosti putkitettu (vaellusesteet) metsätie saattaa amputoida yksittäisen puron tehokkaasti.

ei kuvaa

Ranska oli hankkeen johtava maa, sillä siellä vesien- ja metsänhoidon yhdistämisajattelu ja toiminta on viety pisimmälle.

Ranskan ottaminen esimerkkimaaksi tässä EU-metsä-vesi-hankkeessa on kuitenkin jälkimaininnan tarvitseva. Maan kalastusjärjestelyt ovat peräpään luokkaa Euroopassa ja luonnonkalakannat kehnohkoja tästä syystä. Vesien ja kalakantojen tila on siis todella monien asioiden summa ja kaikkien niiden on pelattava yhteen.

EU-raportti auki tästä




Palaa takaisin