Espoon- ja Gumbölenjoen vedenjakajalle Espoon Blominmäkeen suunitellun uuden keskusvedenpuhdistamon rakentaminen edellyttää Uudenmaan maakuntakaavan muuttamista sen osalta. Virho antoi lausuntonsa tätä varten vireille laitetun vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 25.2.2011.

Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa ohessa.

1.Yleistä

1.1 Lausunnon antaja

Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) on yleishyödyllinen, vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö. Sen tavoitteena on elvyttää ja kunnostaa virtavesiä. Tavoitetta toteutetaan esimerkiksi koski- ja purokunnostuksin, kalateiden rakentamisella, neuvonta- ja valistustyöllä, lohikalojen kotiutusistutuksilla sekä asiantuntijalausunnoin. Virhossa on mukana suomalaisia vesistään huolestuneista maanomistajista alan asiantuntijoihin ja kalastuksen harrastajiin.

1.2 Lausunnosta

Virho kiittää saamastaan mahdollisuudesta saada lausua Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

2. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan luonnos

Kaavaluonnoksessa on monelta osin unohdettu Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset (28§).

Kaavaluonnoksessa lähdetään siitä, että Espoon kaupungin valtuuston päätös puhdistamon sijoituspaikasta on kaikkia maakunnan toimijoita sitova. Espoon osayleiskaavaluonnoksen yhteydessä eikä vaihekaavan Oassissa mainituisssa linkeissä ei ole ollut mitään uusia selvityksiä saatavissa Blominmäen soveltuvuudesta ko. rakentamiseen, mm. kalliopuhdistamo.fi sivusto tarjoaa ajantasaisinta selvitystä 8/2009. Miksi vaihekaavassa pitäisi kumota voimassa olevat ET-merkinnät, kun Blominmäen täyttömäen selvityksiä ei ole saatavilla?

Puhdistamo on seudullinen ratkaisu, mutta kaavaluonnoksesta ei selviä miten ja mitä kautta Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan, Karkkilan ym. kuntien jätevedet mahdollisesti johdettaisiin Blominmäkeen. Nämä selvitykset on tehtävä ja liitettävä kaava-aineistoon osallisten nähtäväksi ennen kaavaehdotusta.

2.1 Luontoarvot ja ympäristövaikutukset

Huomionarvoista on myös, että Gumbölen- ja Espoonjoen ekologisten arvoja ei ole huomioitu lainkaan kaava-alueen luontoarvojen yhteydessä., vaikka tässä tapauksessa nimenomaan nämä lähimpinä pintavesinä (ja myös selänteellä syntyvän pohja- ja orsiveden vastaanottajina) ovat ensimmäiset vesistöt, joihin puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaiset päästöt päätyvät. Molempien jokien lajistoon kuuluu mm. äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen, erittäin uhanalainen vaellussiika, erittäin uhanalainen ankerias ja silmälläpidettävä saukko. Nämä kaikki lajit ovat riippuvaisia jokien vedenlaadun säilymisestä riittävän hyvänä. Eriasteisteiset ohijuoksutukset, ylivuodot ja päästöt sekä rakennusaikaiset vaikutukset muodostavat merkittävän uhan jokien uhanalaiselle lajistolle.

Helsingissä 25.2.2011

Virtavesien hoitoyhdistys ry